Suomalaiset opettavat lapsia edelleenkin säästämän "katso sitä hintaa" ja "otetaan se halvin" mentaliteetilla
Todella lyhytnäköistä toimintaa jolla ei saada muuta kuin lyhytaikaista säästöä joka sitten loppupeleissä koituu kalliimmaksi kuin se että jo alunperin oltaisiin hinnan sijaan panostettu laatuun ja pidemmin taähtäimen säästöihin.
Kommentit (47)
Minäkään en ymmärrä säästämisvimmaa. Tai siis ymmärrän silloin, jos rahat on tiukalla ja loppuu aina tilipäivään mennessä. Mutta jos ihmisellä on säännölliset tulot jotka riittää menoihin ja vähän jää ylikin, niin miksi kaikessa pitää silti säästää? Mihin sitä rahaa säästetään silloinkin, kun on asunto, auto ym normaalit jutut hankittuna? Miksi silloinkin syödään vaikka jotain kovaa ja mautonta juustoa, kun herkullistakin juustoa saa ihan vaan rahalla? Miksi jotkut tuntuu rakastavan rahaa? Yksi tuttu sanoi säästävänsä lapsille perinnöksi, mutta sitäkään en voi tajuta saati pitää tarpeellisena.
Itse elin lapsuuden niin että kaikki vaatteet oli ilmaiseksi saatuja kun vanhempani olivat todella nuugia ja sautureita. Kaikki lelutkin mitä sain vain lahjaksi oli halvinta mahdollista ja ne hajosivat heti kättelyssä, minkä takia aloin asiasta usein itkemään ja valittamaan. Sain siitä korvatillikkaa ja vielä korva lehdestä raahattiin nurkkaan seisomaan kun olin hajottanut "tahallani" sen "kalliin" lelun joka kaupassa oli maksanut sen 4 tai 3 markkaa hintalapun mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Minäkään en ymmärrä säästämisvimmaa. Tai siis ymmärrän silloin, jos rahat on tiukalla ja loppuu aina tilipäivään mennessä. Mutta jos ihmisellä on säännölliset tulot jotka riittää menoihin ja vähän jää ylikin, niin miksi kaikessa pitää silti säästää? Mihin sitä rahaa säästetään silloinkin, kun on asunto, auto ym normaalit jutut hankittuna? Miksi silloinkin syödään vaikka jotain kovaa ja mautonta juustoa, kun herkullistakin juustoa saa ihan vaan rahalla? Miksi jotkut tuntuu rakastavan rahaa? Yksi tuttu sanoi säästävänsä lapsille perinnöksi, mutta sitäkään en voi tajuta saati pitää tarpeellisena.
Eikö rahaa muka saisi säästää ja varastoida ihan vain säästämisen takia ja ilman sen kummempaa syytä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kaupassa on myynnissäkin 2 euron t-paitoja ja 16 euron t-paitoja miin kannattaa ennemmin ostaa niitäkin 2 euron t-paitoja ihan sillä ettäs ne ovat 1r euroakaan halvempia ja siinä säästää. Ei olisi mitään järkeä ostaa sitä 16 euron t-paitaa koska se maksaa enemmän.
Sitten ne kahden euron paidat kulahtavat ensimmäisessä pesussa muodottomiksi eikä niitä voi pitää kuin kotona. Se 16 euron paita pitää värinsä ja muotonsa pesusta pesuun eikä saumat lähde kiertämään. Hinta-laatu-suhde on se, mitä kannattaa katsoa.
Hinta ei ole mikään takuu laadusta. Se 2 euron paita voi olla laadukkaampi ja parempi kuin se 16 euron paita ja todennäköisesti on ja kalliimmassa maksat vain tyhjästä ja saat sillä hinnalla paskaa.
Se on ihan tuurissaan millaista laatua kahden euron paita on. Jos se on sontaa, harva lähtee reklamoimaan. 16 euron paidasta reklamoisin, sen pitää kestää enemmän mitä yhden pesun verran. Olen itse ostanut suht laadukkaita vaatteita, pidän niitä vuosia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkään en ymmärrä säästämisvimmaa. Tai siis ymmärrän silloin, jos rahat on tiukalla ja loppuu aina tilipäivään mennessä. Mutta jos ihmisellä on säännölliset tulot jotka riittää menoihin ja vähän jää ylikin, niin miksi kaikessa pitää silti säästää? Mihin sitä rahaa säästetään silloinkin, kun on asunto, auto ym normaalit jutut hankittuna? Miksi silloinkin syödään vaikka jotain kovaa ja mautonta juustoa, kun herkullistakin juustoa saa ihan vaan rahalla? Miksi jotkut tuntuu rakastavan rahaa? Yksi tuttu sanoi säästävänsä lapsille perinnöksi, mutta sitäkään en voi tajuta saati pitää tarpeellisena.
Eikö rahaa muka saisi säästää ja varastoida ihan vain säästämisen takia ja ilman sen kummempaa syytä?
Saa tietenkin, mikäs siinä. Kiitos selityksestä. Kyse on siis yhdenlaisesta keräilyharrastuksesta jos nyt ymmärsin oikein.
Lapsi ei opi vaatimaan laatua, jos sitä ei hänelle opeteta.
Emme ole edes keskituloisia, mutta olen pitänyt huolen siitä, että lapseni tietävät esim. millainen on kestävä vaatekangas, miltä eri ruokien kuuluu maistua, millaista on hyvä palvelu jne.
Saajan sitä opettaa mitä vain. Minun äitini aikoinaan juoksi kaikki tarjoukset läpi. Aina valittiin sitä halvinta. Itse menen kauppaan ja siellä katson vasta hinnat. Pyrin ostamaan vaatteet ja kengät laadultaan kestävinä. En valitse todellakaan sitä halvinta. Ostan vain tarpeeseen, inhoan krääsää.