Rakastan 2kk vanhaa esikoistani niin että sydämeen sattuu
Päivääkään en kliseisesti sanoen vaihtaisi vaikka lapseton elämä hyvin muistissa. Ei sitä kaikkea vaan ymmärrä ennenkuin oman lapsen saa, klisee kai tämäkin.
Olen kyllä huomannut tämän palstan lapsivastaisuuden ja vela elämäntavan ihannoinnin. Jokaiseen keskusteluun joku kommentoi ettei halua lapsia tai onneksi ei itsellä lapsia ole tai miten lapset olemuksellaan ärsyttävät ja näillä kommenteilla kymmeniä yläpeukkuja. Ymmärrän sen ettei lapsiarki kaikille sovi mutta nuo hyvin negatiiviset kommentit nykyään säälittävät ja ajattelen ettei kyseisellä ihmisellä selvästikään ole omasta lapsesta kokemusta. Eikä niitä lapsia ole pakko liutaa hankkia, yksi riittää hyvin jos siltä tuntuu.
Minulla on varmaan oikeus sanoa näin kun näillä lapsivastaisilla ihmisilläkin on oikeus kommentoida lapsikeskusteluihin.
Kommentit (53)
Eikö koliikki ole 2kk iässä jo alkanut jos on tullakseen?
[quote author="Vierailija" time="13.09.2014 klo 21:19"]
Kaikella kunnioituksella, jos sun esikoinen on nyt 2kk niin voin vaan todeta ettet valitettavasti itsekään tiedä vielä juuri mitään siitä lapsiperheen arjesta/äitiydestä. Voin kyllä hyvin eläytyä tilanteeseesi, muistan itsekin tuon hurmoksen ja rakastumisen esikoiseen kun kaikki tuntui pelkältä ruusuilla tanssimiselta.. Ah miten naiivi olin, ja tietämätön tulevista kamppailuista. Kuukausien univelat koliikin takia, uhmaikäraivarit jne jne.. No mutta se rakkaus lapseen kantaa onneksi (!!) pitkälle.
[/quote]
2kk iässähän se koliikki on pahimmillaan jos on tullakseen. Itsellänikin oli koliikkivauva ja voin suoraan myöntää, että äidinrakkaus syntyi vasta, kun koliikki katosi.
[quote author="Vierailija" time="13.09.2014 klo 21:24"]Miksi sun oli pakko kuormittaa tätä palloa omalla persehedelmällä? Olisitte ryhtyneet mielummin vaikka tukiperheeksi. Mutta minäminäminä minä haluun!
[/quote] hyi että. Miksi puhut noin rumasti?
[quote author="Vierailija" time="13.09.2014 klo 21:21"]
4, olet tyypillinen suomalainen joka haluaa ampua muiden onnen alas ja pelotella tulevilla vaikeuksilla. Se että sinulla on ollut vaikeaa ja koliikkia lapsella, ei tarkoita että kaikilla näin olisi vaan joillain voi oikeasti olla helppoa ja mennä kaikki hyvin.
[/quote]
No kuule kun aika harvalla lapsiperheellä aina menee kaikki hyvin ja aina kaikki vaan on helppoa. Mielestäni en mitenkään kenenkään onnea ampunut alas, vaan itse kun niin hyvin muistan tuon saman tunteen, halusin vaan tuoda hiukan sitä realismia myös esiin, koska todellakaan 2kk:n jälkeen ei voi päätellä tulevista kuukausista saati vuosista juurikaan mitään. Ap teksteineen muistuttaa mua itseäni esikoisen hormobihuuruissa pitkälti aikoinaan, siksi ehkä kommentoin tähän aloitukseen, vaikkei olisi tarvinnut. Anteeksi nyt sitten.
En ole kiinnostunut noista pelotteluista miten kamalaa kaikki tulee olemaan. Tulee mieleen että noin puhuvat ihmiset ovat omaan elämäänsä pettyneitä ja purkavat sen noin. 11 kanssa en voisi olla enempää eri mieltä ja juuri nuo kommentit ärsyttävät eniten. Ap
Kyllä mulla oli aivan samat fiilikset koliikkivauvan kanssa! Olihan se helvetin rankkaa, mutta se rakkaus oli jotain käsittämätöntä! Ja tiedättekö mitä? On se edelleen näin 6 vuoden, toisenkin lapsen ja tuhansien valvottujen öiden, päivystysreissujen, vesirokkojen, korvatulehdusten, kaverikuvioden jne. jälkeen.
Varmasti pahempaa on tulossa, mutta bring it on! Tämä tunne auttaa menemään vaikka harmaan kiven läpi.
Olen täysin samaa mieltä ap!
[quote author="Vierailija" time="13.09.2014 klo 21:23"]
Eikö koliikki ole 2kk iässä jo alkanut jos on tullakseen?
[/quote]
useinkaan ei. silloin se vasta alkaa.
[quote author="Vierailija" time="13.09.2014 klo 21:24"]
Miksi sun oli pakko kuormittaa tätä palloa omalla persehedelmällä? Olisitte ryhtyneet mielummin vaikka tukiperheeksi. Mutta minäminäminä minä haluun!
[/quote]
Hassua, jotenkin suutakin tulee tämän viestin perusteella kuva mitä suurimmassa määrin minäminämähaluun-ihmisestä.
Tuo on mun oma lapsi. Sitä ei voi edes verrata muiden lapsiin vaan hän on minun tytär jolle haluan vaan parasta. Jos joku häntä fyysisesti satuttaisi voisin vaikka tapaa satuttajan. Tekisin mitä vaan lapseni puolesta. Ap
[quote author="Vierailija" time="13.09.2014 klo 21:35"]
Tuo on mun oma lapsi. Sitä ei voi edes verrata muiden lapsiin vaan hän on minun tytär jolle haluan vaan parasta. Jos joku häntä fyysisesti satuttaisi voisin vaikka tapaa satuttajan. Tekisin mitä vaan lapseni puolesta. Ap
[/quote]
Jepjep. Ap on selkeää Sirpalaamas-matskua, ethän vaan ikinä äitipuoleksi tule erehtymään, pliis. Ja newsflash: se sun kuolakoneesi ei todellakaan ole yhtään parempi kuin muut vastaavat. Mutta hilluhan toki niissä pilvilinnoissasi ihan vapaasti, sääliksi käy.
Onnea ap! Tuo on niin suurta ja täydellisen ihanaa. Tunne on ihan yhtä voimakas seuraavienkin kohdalla :) t. Toka lapsi 5 vkoa.
20, kateelliset kaakattaa, ei saa rauhassa maatakaan. Sääli kun et ole vastaavaa rakkautta kokenut.
[quote author="Vierailija" time="13.09.2014 klo 21:46"]
20, kateelliset kaakattaa, ei saa rauhassa maatakaan. Sääli kun et ole vastaavaa rakkautta kokenut.
[/quote]
Kyllä muuten olen kokenut. Silti järkevänä ihmisenä ymmärrän, että ihan samalla viivalla se mulle ah niin rakkain pallero kuitenkin on kaikkien muiden kanssa. Tuollaista yksisilmäistä oman lapsen palvontaa en kyllä mitenkään voi kadehtia (vuoden vitsi! :), sääliä lähinnä. No, elämä opettaa, toivottavasti teitäkin.
Eikö olekkin ihanaa?:)
Sydämmen pohjasta suren lypsylehmiä joilta viedään vasikka joka ikinen vuosi vain päivän ikäisenä vain siksi että ihmiset saisivat juoduksi maitoa epäterveellisiä määriä.
Tuntuisi kamalalta jos vauvani vietäisiin pois vain itsekkäiden valintojen takia.
[quote author="Vierailija" time="13.09.2014 klo 21:49"]
Eikö olekkin ihanaa?:) Sydämmen pohjasta suren lypsylehmiä joilta viedään vasikka joka ikinen vuosi vain päivän ikäisenä vain siksi että ihmiset saisivat juoduksi maitoa epäterveellisiä määriä. Tuntuisi kamalalta jos vauvani vietäisiin pois vain itsekkäiden valintojen takia.
[/quote]
Ai että oikeen oleKKin ja sydäMMen? Ei hitto. Sinuna säälisin lähinnä itseäni, ja sitten vasta niitä lypsylehmiä, jos vielä aikaa jää ;)
Lapsi 1v 7kk, enkä myöskään minä vaihtaisi päivääkään pois, vaikka uhmakohtauksia jo tuleekin. Äitiys on ehdottomasti paras asia maailmassa, tämä onnellisuuden määrä on sanoinkuvailematonta:)
Minä rakastan esikoistani, ainokaista joka ikinen päivä niin, että on sydän haljeta ja tätä on jatkunut jo 22.
Ei ole mennyt ensihuuma ohi, eikä mene.vuotta.
4, olet tyypillinen suomalainen joka haluaa ampua muiden onnen alas ja pelotella tulevilla vaikeuksilla. Se että sinulla on ollut vaikeaa ja koliikkia lapsella, ei tarkoita että kaikilla näin olisi vaan joillain voi oikeasti olla helppoa ja mennä kaikki hyvin.