Lue keskustelun säännöt.
Rakastan 2kk vanhaa esikoistani niin että sydämeen sattuu
13.09.2014 |
Päivääkään en kliseisesti sanoen vaihtaisi vaikka lapseton elämä hyvin muistissa. Ei sitä kaikkea vaan ymmärrä ennenkuin oman lapsen saa, klisee kai tämäkin.
Olen kyllä huomannut tämän palstan lapsivastaisuuden ja vela elämäntavan ihannoinnin. Jokaiseen keskusteluun joku kommentoi ettei halua lapsia tai onneksi ei itsellä lapsia ole tai miten lapset olemuksellaan ärsyttävät ja näillä kommenteilla kymmeniä yläpeukkuja. Ymmärrän sen ettei lapsiarki kaikille sovi mutta nuo hyvin negatiiviset kommentit nykyään säälittävät ja ajattelen ettei kyseisellä ihmisellä selvästikään ole omasta lapsesta kokemusta. Eikä niitä lapsia ole pakko liutaa hankkia, yksi riittää hyvin jos siltä tuntuu.
Minulla on varmaan oikeus sanoa näin kun näillä lapsivastaisilla ihmisilläkin on oikeus kommentoida lapsikeskusteluihin.
Kommentit (53)
Mitä höpiset, niinhän sun kuuluukin rakastaa. Toivottavasti laitat lapsesi myös miehesi edelle, sen jälkeen kun ukkos haluaa viettää enemmän aikaa kapakassa ja kavereiden kanssa ku sun ja vauvan. Sekin meinaa tulee vielä eteen vielä.
Siinä vaiheessa jotkut äidit mustasukkasena kiroo vauvan pahimpaan helvettin, kun on parisuhteen tukkona. Isi juoksee ympäriinsä ja äitikkä istuu kotona sen "sydämen särkyvän rakkaudesta" vauvan kanssa yksinään kotona.
Toivottavasti rakkautesi lapseen kestää ikuisesti, eikä muut elämän tuomat muutokset ja lapsen kasvun tuomat ikävätkin ongelmat väljennä rakkautasi.
Mutta onnea vauvasta ja nauti siitä nyt, kun on vauva on pieni ja avuton, ei puhu, liiku tai ole muutenkaan haitaksi sulle. Vuoden kuluttua olet jo toista mieltä mutta se on taas toinen juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä on katkeria akkoja liikenteessä.. plääh vaan..
ap, nauti tuosta tunteesta, se on ihanaa <3
[quote author="Vierailija" time="13.09.2014 klo 21:27"][quote author="Vierailija" time="13.09.2014 klo 21:24"]Miksi sun oli pakko kuormittaa tätä palloa omalla persehedelmällä? Olisitte ryhtyneet mielummin vaikka tukiperheeksi. Mutta minäminäminä minä haluun!
[/quote] hyi että. Miksi puhut noin rumasti?
[/quote]
ela ole viestin kirjoittaja mutta... vähän ikävästi multoiltu mutta hyvinkin totta. Itsekkäin teko mitä ihminen voi tehdä on synnyttää yli kaksi lasta.
[quote author="Vierailija" time="13.09.2014 klo 22:48"]Mitä höpiset, niinhän sun kuuluukin rakastaa. Toivottavasti laitat lapsesi myös miehesi edelle, sen jälkeen kun ukkos haluaa viettää enemmän aikaa kapakassa ja kavereiden kanssa ku sun ja vauvan. Sekin meinaa tulee vielä eteen vielä.
Siinä vaiheessa jotkut äidit mustasukkasena kiroo vauvan pahimpaan helvettin, kun on parisuhteen tukkona. Isi juoksee ympäriinsä ja äitikkä istuu kotona sen "sydämen särkyvän rakkaudesta" vauvan kanssa yksinään kotona.
Toivottavasti rakkautesi lapseen kestää ikuisesti, eikä muut elämän tuomat muutokset ja lapsen kasvun tuomat ikävätkin ongelmat väljennä rakkautasi.
Mutta onnea vauvasta ja nauti siitä nyt, kun on vauva on pieni ja avuton, ei puhu, liiku tai ole muutenkaan haitaksi sulle. Vuoden kuluttua olet jo toista mieltä mutta se on taas toinen juttu.
[/quote] katkera puhuu! Oh lord . Olen pahoillani jos miehesi on jättänyt sinut yksin lapsen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin sitä pientä kuuluukin rakastaa. Mun kohta 11kk ikäinen lapsi saa saman tunteen aikaan.
Aina löytyy toisen onnen lyttääjiä, mutta ne kannattaa jättää omaa arvoonsa. Nauti vauvasta ja hyvää jatkoa :)
Mulla tuli esikoisem syntymän jälkeen fiilis että haluan ainakin 3 lasta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koliikkikaksoset ja kolmas vähän helpompi lapsi minulla. Rakkauden määrä on suunnaton, vaikka raskasta on välillä ollut. Päivääkään en vaihtaisi pois. Mitä elämä olisi ilman ihanaa perhettä? Omaa aikaa, harrastuksia....se aika tulee vielä taas ja sen lisäksi minulla on maailman ihanimmat lapset! Ja ihanin mies, jolle myös lapset ja oma perhe on kaikki kaikessa! Mikään ei voita sitä tunnetta, kun lapsi illalla nukkumaan mennessä halaa ja huokaisee:" Äiti meillä on maailman paras perhe, rakastan sua! "
En voi sille mitään, mutta säälin ihmisiä jotka itsekkyyttään jättävät lapsen/lapsia tekemättä. Jotain ainutlaatuista, mitä et mitenkään muuten voi kokea, jää puuttumaan elämästä. Eihän se helppoa aina ole, mutta ei tarvi ollakkaan. Helpompaa aikaa ja sitä omaa aikaa on tulossa vielä kymmeniksi vuosiksi kun lapset kasvavat. Ja niin moni sinkkuystävä on moneen kertaan todennut, että siihen oman aikaan ja vapauteen mennä ja tehdä on vuosien aikana kyllästynyt, ei se tunnu enää miltään. Silloin tällöin miehen kans lapsivapaata viettäessä sitä osaa myös arvostaa. Ja niin se vain tulee jossain vaiheessa iltaa ikävä lapsia ja kuinka ihanaa on taas palata kotiin.
Kuulostaa varmaan monen velan mielestä kamalalta, meille tämä on täydellistä kaikkine vaikeuksineenkin. Ihanampaa ja rakkaus syvempää mitä ikinä osasimme odottaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin rakastan lapsiani niin, että sydän pakahtuu ja rintaan sattuu melkein fyysisesti. Ne ovat niin pieniä ja viattomia. Rakastan myös äärettömästi esimerkiksi miestä ja lapsuuden perheenjäseniäni, mutta siihen ei liity samanlaista pakahtumisen ja sydämen raastumisen tunnetta. Luulen että sen tunteen tekee se lasten viattomuus.
Ja kyllä, lapseni osaavat olla myös ärsyttäviä ja raskasta seuraa. Mutta mikään ei poista sitä rakkauden tunnetta.
Mä meinaan välillä pakahtua ku pidän kohta vuoden ikästä lastani lähellä. :) toivottavasti tää tunne ei koskaan mee pois. Oon vieläki aivan vauvahuumassa..varmaankin nyt vähän jälkikäteen kun alku oli niin vaikeeta lapsella. :/ ekat 3kk huutoa päivät ja yöt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun lapseni on nyt 6-vuotias. Sama tunne jatkuu. Vauva-aika oli vaikeinta ja raskainta, mutta vähitellen on helpottanut. Miellä on ollut oikeita vaikeuksia, mm. vakava sairaus ja avioero, mutta rakkaus lapseen on parasta, mitä on olemassa. Ja lapsen rakkaus on pyyteetöntä, aitoa ja jokapäiväistä!
Lapsi on parasta ja tärkeintä, mitä mulle on koskaan ollut.
voi teitä naisia ja äitejä. Kaunista luettavaa tämä puhdas äidinrakkaus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hienoa, nauti nyt täysillä niin kauan kun sitä tunnetta kestää. ;)
-neljän äiti-
Miksi itse olet tehnyt 4 lasta jos tunne ei ole kestänyt?
Kaikella kunnioituksella, jos sun esikoinen on nyt 2kk niin voin vaan todeta ettet valitettavasti itsekään tiedä vielä juuri mitään siitä lapsiperheen arjesta/äitiydestä. Voin kyllä hyvin eläytyä tilanteeseesi, muistan itsekin tuon hurmoksen ja rakastumisen esikoiseen kun kaikki tuntui pelkältä ruusuilla tanssimiselta.. Ah miten naiivi olin, ja tietämätön tulevista kamppailuista. Kuukausien univelat koliikin takia, uhmaikäraivarit jne jne.. No mutta se rakkaus lapseen kantaa onneksi (!!) pitkälle.
Sanoiko 2, että tunne on loppunut?
[quote author="Vierailija" time="13.09.2014 klo 21:17"]
Miksi itse olet tehnyt 4 lasta jos tunne ei ole kestänyt?
[/quote]Ei se alun huumaava tunne kestä vaan se muuttaa muotoaan.
[quote author="Vierailija" time="13.09.2014 klo 21:17"]
Miksi itse olet tehnyt 4 lasta jos tunne ei ole kestänyt?
[/quote]
Siis tottakai se rakkaus lapsiin on kestänyt, en minä sitä tarkoittanut. Vaan tuota tuoreen äidin hurmosta ja onnea, miten itselläni ainakin tuntui etten tarvitse mitään muuta kuin täydellisen vauvani.. No, se ei kestänyt. Mikä ehkä oli ihan hyväkin :D En tarkoittanut loukata, näin kokeneemman äidin silmiin ap:n teksti vaan on kovin naiivi.
Minä en rakastanut vauvaani ennen kuin hän oli jotain 3 kk. En vihannutkaan, mutta rakkauden tunteita ei ollut. Nyt lapsi on jo 10 - v enkä vieläkään koe mitään ylitsepursuavaa rakkautta, vaikka hänestä pidänkin.