Häät tärkein päivä?????? WTF?

Puhuttiin vissiin siis yhdestä päivästä, ei mistään saavutuksista.

[quote author="Vierailija" time="12.09.2014 klo 13:54"]

Puhuttiin vissiin siis yhdestä päivästä, ei mistään saavutuksista.

[/quote]

Tämä, ja lisäksi avioliitto ei toivottavasti ole vain yksi päivä.

Mä olen sitä pitänyt tärkeänä päivänä, kun silloisen poikakaverin kanssa huomattiin, että meistähän oikeasti voi tulla jotain yhdessä.

ei olisi hääpäivää tai lapsia ilman tuota poikaystävää.

[quote author="Vierailija" time="12.09.2014 klo 13:52"]Millainen ihminen pitää häitään tärkeimpänä päivänä koskaan? Siis häitä? Ei edes avioliittoa (joka sentään on juridisestikin tärkeä instituutio), vaan häitä? Häät ovat juhla, tietynlainen show tai teatteri, jonka monet kokevat useammin kuin kerran. Onhan niitä nyt paljon tärkeämpiäkin tapahtumia; valmistuminen opinnoista, lasten syntymät, hyvän työpaikan saaminen jne. Ei joku naimisiinmeno noiden rinnalla ole/ollut paljon mitään. Jotenkin onnettoman käsityksen saa ihmisestä, jonka suurin saavutus on mies ja naimisiinmeno.

Miten muut aikuiset ihmiset ajattelee asiasta? Eikö todellakaan esim. lapset tai työelämässä eteneminen ja sen tuoma taloudellinen vakaus ole olleet mitään häiden rinnalla?

 
[/quote]

Ei merkitse, koska ei ole lapsia ja yliopistostakin valmistun vasta (toivottavasti) ensi keväänä. Tällä hetkellä siis häät ovat olleet tärkein päiväni.

[quote author="Vierailija" time="12.09.2014 klo 13:56"]

[quote author="Vierailija" time="12.09.2014 klo 13:54"]

Puhuttiin vissiin siis yhdestä päivästä, ei mistään saavutuksista.

[/quote]

Tämä, ja lisäksi avioliitto ei toivottavasti ole vain yksi päivä.

[/quote]

Toivottavasti avioliitto ei kenellekään saavutus. Ei hyvin mene.

Ollan katos ap erilaisia. Jollekin se, että on löytänyt itselleen kumppanin loppuelämäksi on iso juttu, toiselle se että on duunipaikka. Ja sen verran tuosta työpaikasta sanon, että sen jälkeen kun oot eläkkeelle jäänyt, sitä sun työnantajaasi ei pätkän vertaa sun elämäsi kiinnosta, sitä puolisoa ehkä kuitenkin vähäsen. Itselle tosin häät eivät olleet tärkein päivä, tärkeimmät on olleet lasten syntymät, siihen ei duunit eikä valmistumisetkaan yllä.

Jos elämässä ei ole vielä mitään sen merkityksellisempää tapahtunut, joku tavallinen koulusta valmistuminen (lukio, ammattiopinnot) ei ole toisille niin merkityksellinen seikka. Silloin häät voi olla tärkein päivä, mutta outoa jos on tärkein päivä vielä siinä vaiheessa, kun perheeseen syntyy lapsia.

Ehkä sellainen, jolla ei ole mitään muuta "saavutusta" kuin se mies ja naimisiinmeno. Ei koulutusta, ei työtä, ei lapsia, ei mitään itse aikaansaatua. Sellainen naistyyppi, jonka itsetunto ja merkitys on muutenkin miehistä riippuvainen, miesten huomiosta, siitä että on miesystävä ja aviomies. Joka kaikessa pohtii, ostanko tämän vaatteen, värjäänkö hiukset, teenkö sitä tai tätä, sen perusteella että miehet katsoo ja miehiä miellyttää.

[quote author="Vierailija" time="12.09.2014 klo 13:54"]

Puhuttiin vissiin siis yhdestä päivästä, ei mistään saavutuksista.

[/quote]

Valmistuminen tapahtuu yhtenä päivänä, lapset syntyy yhtenä päivänä. Onhan sellainen aika noloa jos omien lasten syntymää tärkeämpi päivä ja tapahtuma on ollut päivä verho päässä.

[quote author="Vierailija" time="12.09.2014 klo 14:04"]

Ehkä sellainen, jolla ei ole mitään muuta "saavutusta" kuin se mies ja naimisiinmeno. Ei koulutusta, ei työtä, ei lapsia, ei mitään itse aikaansaatua. Sellainen naistyyppi, jonka itsetunto ja merkitys on muutenkin miehistä riippuvainen, miesten huomiosta, siitä että on miesystävä ja aviomies. Joka kaikessa pohtii, ostanko tämän vaatteen, värjäänkö hiukset, teenkö sitä tai tätä, sen perusteella että miehet katsoo ja miehiä miellyttää.

[/quote]

Mikä on oma tärkein päiväsi jos lasten syntymää ei oteta huomioon? Minulle hääpäivä itsessään ei ole tärkeä, mutta sitoutuminen avioliittoon on ollut tärkeämpää kuin esimerkiksi maisteriksi valmistuminen. Kyse ei ole saavutuksesta tai miehen tossun alla olemisesta vaan siitä, että olen löytänyt rakkauden ja sitoutunut siihen loppuelämäksi, että on löytänyt parhaan ystävän, elämänkumppanin, tuen ja turvan ja onnen. 

lompakon saaminen on saavutus av-mammoille

Minustakin vähän hassua sanoa, että hääpäivä olisi tärkein päivä. Mutta kyllähän se oli elämän suurin juhlapäivä.  

Miten voi edes nostaa yhden päivän ylitse muiden? Omassa elämässäni on ollut useitakin tärkeitä päiviä enkä pysty laittamaan niitä tärkeysjärjestykseen.

Entäs ne jotka ovat avoliitossa tai jotka ovat eronneet? Ovat vissiin sitten vailla tätä "tärkeintä päivää"....

[quote author="Vierailija" time="12.09.2014 klo 14:08"]

[quote author="Vierailija" time="12.09.2014 klo 14:04"]

Ehkä sellainen, jolla ei ole mitään muuta "saavutusta" kuin se mies ja naimisiinmeno. Ei koulutusta, ei työtä, ei lapsia, ei mitään itse aikaansaatua. Sellainen naistyyppi, jonka itsetunto ja merkitys on muutenkin miehistä riippuvainen, miesten huomiosta, siitä että on miesystävä ja aviomies. Joka kaikessa pohtii, ostanko tämän vaatteen, värjäänkö hiukset, teenkö sitä tai tätä, sen perusteella että miehet katsoo ja miehiä miellyttää.

[/quote]

Mikä on oma tärkein päiväsi jos lasten syntymää ei oteta huomioon? Minulle hääpäivä itsessään ei ole tärkeä, mutta sitoutuminen avioliittoon on ollut tärkeämpää kuin esimerkiksi maisteriksi valmistuminen. Kyse ei ole saavutuksesta tai miehen tossun alla olemisesta vaan siitä, että olen löytänyt rakkauden ja sitoutunut siihen loppuelämäksi, että on löytänyt parhaan ystävän, elämänkumppanin, tuen ja turvan ja onnen. 

[/quote]

En ole kommentoija, jolta kysyit, mutta maisteriutesi on sinun aina, miehesi ei välttämättä. Vaikka sinä olisit kuinka sitoutunut, suhteessa on toinenkin osapuoli, et sinä yksin voi päättää suhteen kestoa. Jos miehesi vaikkapa löytää toisen ja haluaa eron, olet silti maisteri mutta et vaimo. Että ehkä maisterius kuitenkin on tärkeämpi tekemäsi asia?

En minäkään oikein ymmärrä tätä nykyistä häävöyhötystä; aikana, jolloin avioliitot kestävät todella huonosti, sille kuitenkin annetaan aivan suhteeton merkitys. Vai siksikö juuri?

Minusta tärkeämpi päivä oli se kun päätimme mennä naimisiin. Itse naimisiinmeno oli vain tuon kauaskantoisen päätöksen toteutusta. Yhteinen päätös on tärkeämpi asia kuin ne juhlat.

Ei häät sinänsä ole mikään ihmeellinen saavutus, mutta siitä perhe-elämä lähtee. Sen jälkeen muutetaan yhteen ja alkaa tulla lapsia, jos on tullakseen. Se on siis perhe-elämän ja lasten tulon pohja. Toki tunnekuohu on vielä isompi esim. lapsen syntyessä. Ja tiedän, että nykyään kaikki eivät elä kuin minä, mutta minun kohdallani näin. Ja onhan se sikäli ERITTÄIN tärkeää kenen kanssa sitä naimisiin menee.

Kyllä minullekin hääpäivä oli mukava ja tärkeä päivä, mutta pelkästään parisuhdettakin ajatellen parhaita/hienoimpia päiviä ovat olleet mm. kun suutelin miestäni ensikerran, tai ne päivät kun on muutettu uuteen asuntoon . Lasten syntymät vielä ajavat näistäkin ohi, tai ainakin rinnalle. Hääpäivän pitäminen tärkeimpänä tuntuisi yhtä hassulta kuin ristiäis/nimiäispäivän hehkuttaminen lapsen syntymäpäivää hienompana, vaikka ihania päiviä nuo juhlapäivätkin ovat olleet.

Minulle hääpäivä oli ja onkin varmasti elämäni tärkeimpiä päiviä. Parisuhteelle tuota seuranneet päivät on olleet toki tärkeämpiä, mutta oli ihanaa juhlia rakkauttamme. Sen lisäksi tuo päivä on varmasti ainutkertainen siinä, että saatiin lähestulkoon kaikki läheiset kerralla koolle. Jäi ihania muistoja :)

Olen myöhemmin saanut kaksi lasta, heidän syntymänsä on tietenkin tärkeintä elämässä, mutta itse synnytyspäivä ei ole ollut niin mukava ;) vaikka lopputulos sen arvoinen onkin ollut!

Me ihmiset olemme erilaisia..

Eiköhän kuitenkin ole niin, että käsitteillä "tärkeä päivä" ja "ihana päivä" on jotain hienoista eroa? Tärkeä päivä ei ole välttämättä mikään juhlapäivä eikä ihanakaan. Itse sanoisin, että elämäni tärkein päivä oli se, kun lopulta pystyin eroamaan ex-miehestäni. Koska ilman sitä päivää en varmasti olisi tässä vaan jossain hullujenhuoneella.

Naistenlehdissä tietenkin "tärkeä päivä" on synonyymi sellaiselle päivälle, kun naisen pitää olla parhaimmillaan ulkonäöllisesti.