Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mies kosi säälistä :(
12.09.2014 |
Olen ollut mieheni kanssa avoliitossa 3v. Olen usein puhunut että olisi kiva mennä kihloihin ja naimisiin. Kosintaa ei ikinä kuulunut, mies sanoi että kosii sitten kun tuntuu siltä. Ajattelin että ok, ehkä se joskus vielä kosii mutta en jäänyt odottelemaan.
Okei, tein positiivisen raskaustestin ja mies kosi mua samantien asiasta kuultuaan, tyyliin "Ihanko todella? Oletko oikeasti raskaana? Voi muru, nyt voidaan mennä niitä sormuksia ostamaan!"
Jostain syystä itseäni ei oikein nappaa... Vituttaa vain
Kommentit (63)
No pitäisikö mielestänne miehelle sanoa sormusten ostoon nyt joo vai ei??
-ap :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
valitat kosinnasta?`et ansaitse miestä.
[quote author="Vierailija" time="12.09.2014 klo 14:06"]
No pitäisikö mielestänne miehelle sanoa sormusten ostoon nyt joo vai ei??
-ap :(
[/quote]
Hullua se olisi sanoa ei, kun kerran haluat miehen kanssa olla ja yhteinen lapsikin on tulossa. Ei nyt kannata torjua minkään ei sinusta ihan täydellisen kosimisen ajankohdan takia todellakaan!
No, mitäpä tykkäisit jos ei olis kosinu. Eikä jatkossakaan...
Keskustele tunteistasi miehen kanssa äläkä nyyhkytä asiaa kui joku pikkudiiva yksin peiton alla. Puhu, pässi.
ei teidän tarvitse nyt laukata samantien naimisiin tai edes sormuskaupoille. Menette naimisiin vaikka ristiäisten yhteydessä. Ne on kivoja tilaisuuksia eikä yhtään noloa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.09.2014 klo 15:34"]
Monelle miehelle juuri se oikea hetki on raskaustesti. En osaa tätä selittää, mutta miehille naimisissaolo ja kosiminen ja romantiikkaa ei ole niin kamalan tärkeää. Harvalle edes häät. Mutta mies kokee, että kun lapsi on tulossa, hän haluaa turvata perheen elämän menemällä naimisiin. Miehelle se on suuri rakkaudenosoitus.
Ei miehet ihan oikeasti ymmärrä sellaista naisten hömppää, että pitää osata yllätyksenä kosia lentokoneesta yhdellä jalalla roikkuen pellehattu päässä timanttisormuksen kanssa naista ja sitten jättää vuodeksi rauhaan, kun nainen kavereidensa kanssa suunnittelee häät. Miehen logiikka on, että voidaan asua yhdessä koko elämä, kun hyvähän tässä on ja rakastetaan. Mutta kun lapsi tulee, hän ajattelee, että nyt on aika virallistaa suhde ja alkaa viralliseksi perheeksi ja se on hänen rakkaudenosoituksensa.
Joten tämä on miehellesi juuri se merkki, että hän kosii, koska haluaa, että lapsi syntyy avioliittoon. Kyllä hän on sinua rakastanut sen kolme vuottakin ja toivottavasti loppuelämänkin. Miehet ei ajattele niin, että ensin asutaan koeliitossa ja katsotaan, sopiiko toinen minulle ja sitten kun tuntuu varmalta, kositaan romanttisesti polvillaan. Miehille naimisiinmeno on yleensä se virallistamen suhteesta. Ei mikään, että nyt koen olevani varma rakkaudestani sinuun.
Ero voi tulla aivan yllättäville pareillekin. Mutta sekin on hyvä syy mennä naimisiin. Usko tai älä. Koska avioliitto päättyy aina eroon. Joko avioero tai kuolema ja avioliiton ja avoliiton ero näkyy juuri eron kohdatessa.
[/quote]
No tässä kirjoituksessa kiteytyy täydellisesti se kuinka muille vakuutellaan ettei naimisiinmeno ole tärkeää ja ollaan muutenkin sitouduttu toisiimme, samalla kuitenkin ajatellaan että avoliitto ei ole "oikea" liitto. Naimisiin mennään kun nainen on raskaana että voidaan alkaa viralliseksi perheeksi. Eli jos vanhemmat olisi avoliitossa niin olisiko perhe jotenkin epävirallinen, ei-todellinen perhe? Eikö se silloin tarkoita että vain avioliitto on oikeanlaista perhe-elämää?
Mielestäni ap on ihan oikeassa miettiessään haluaisiko mies naimisiin jos ei olisi raskaana. Entä jos lasta ei kuuluisi ikinä? Riittäisikö miehelle sitten epävirallisempi yhdessäolo?
Toisille vaan ei kelpaa mikään!
Ihan sama...itke ja vatvo asiaa...äläkä suostu kosintaan jos on oikeasti noin vaikeeta :(
Se lapsi sitoon kuitenkin teidät yhteen tiukemmin kuin papin aamen.
Toki mies varmaan puolestaan loukkaantuu kun ei enää kelpakaan aviomieheksi mutta voitte olla sitten molemmat naamat norsun vitulla. Hyvää yhteistä loppuelämää ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi elämä! Kaikenlaisia ihmisiä sitä onkin... Nyt teet elämästäsi (ja siinä sivussa muidenkin) turhan vaikeaa.
Voit sanoa, että hormonihöyryssä et halua kihlautua. Mies voi kosia myöhemmin uudelleen, jos naimisiin haluaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.09.2014 klo 14:06"]
No pitäisikö mielestänne miehelle sanoa sormusten ostoon nyt joo vai ei??
-ap :(
[/quote]
listen to your heart
Minä ymmärrän :)
Eli olisit halunnut mennä naimisiin varmaan ennen lasta. Tai ainakin edes kihlautua ennen lasta, että ei jäisi kaivelemaan se, että mies ns. on kunnon mies ja korjaa jälkensä.
Nimittäin itse olen ollut irti tällaisista käsityksistä. Ja koska aika äkkiä tapaamisemme jälkeen olimme varmoja, että olemme luotuja toisillemme, halusimme lapsenkin tietenkin siinä huumassa. Kun aloin odottaa, aloimme miettiä, että olisi varmaan järkevää mennä naimisiin asioiden hoidon takia. Kävimme sitten maistraatissa.
Olin aika ihmeissäni, kun tutut ja ystävät ja sukulaiset eivät onnitelleet, vaan totesivat, että ai pakkoavioliitto, eihän nykyään ole pakko mennä naimisiin, kun on paksuna. Tai kunnon mies, kun korjasi vahinkonsa. Olin suorastaan tyrmistynyt.
Silloin tuli mieleen, että olisi kai pitänyt mennä naimisiin heti tavattuamme, ettei ihmisillä olisi ollut tuollaista sanottavaa. Itse en ollut edes tajunnut ajatella, että joku voi ajatella meidän avioliiton olevan pakkoavioliitto. Miten ihmeessä nykyään pakotetaan raskauden varjolla toinen naimisiin.
Asia oikeasti vaivasi minua muutaman vuoden liittomme alussa, mutta on unohtunut vuosien varrella. Mutta pahimman ryöpyn aikaan jopa harmitti, että edes menimme naimisiin. Niin ilkeitä kommentteja saimme.
No, koska olen paska ihminen, jätin yhteydenpidon näihin ystäviin ja tuttuihin. Sukulaisten kanssa toki oli pakko olla tekemisissä. Keräsin uuden ystäväpiirin ympärilleni, joilla on avarampi katsantokanta elämään.
Mutta ei tuota kannata alkaa miettimään noin. Mies kokee, että nyt on hyvä aika mennä vihille, kun on lapsikin tulossa. Hänhän haluaa juuri sinut vaimokseen ja lapsensa äidiksi. Ja sinä toivottavasti haluat hänet aviomieheksesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli samanlainen kuvio. Toisen lapsen jälkeen ei sitte se perhe-elämä ollutkaan sitä, mitä mies tahtoo. Olis pitänyt pistää kävelemään sormuksensa kanssa.
[quote author="Vierailija" time="12.09.2014 klo 14:48"]
Minä ymmärrän :)
Eli olisit halunnut mennä naimisiin varmaan ennen lasta. Tai ainakin edes kihlautua ennen lasta, että ei jäisi kaivelemaan se, että mies ns. on kunnon mies ja korjaa jälkensä.
Nimittäin itse olen ollut irti tällaisista käsityksistä. Ja koska aika äkkiä tapaamisemme jälkeen olimme varmoja, että olemme luotuja toisillemme, halusimme lapsenkin tietenkin siinä huumassa. Kun aloin odottaa, aloimme miettiä, että olisi varmaan järkevää mennä naimisiin asioiden hoidon takia. Kävimme sitten maistraatissa.
Olin aika ihmeissäni, kun tutut ja ystävät ja sukulaiset eivät onnitelleet, vaan totesivat, että ai pakkoavioliitto, eihän nykyään ole pakko mennä naimisiin, kun on paksuna. Tai kunnon mies, kun korjasi vahinkonsa. Olin suorastaan tyrmistynyt.
Silloin tuli mieleen, että olisi kai pitänyt mennä naimisiin heti tavattuamme, ettei ihmisillä olisi ollut tuollaista sanottavaa. Itse en ollut edes tajunnut ajatella, että joku voi ajatella meidän avioliiton olevan pakkoavioliitto. Miten ihmeessä nykyään pakotetaan raskauden varjolla toinen naimisiin.
Asia oikeasti vaivasi minua muutaman vuoden liittomme alussa, mutta on unohtunut vuosien varrella. Mutta pahimman ryöpyn aikaan jopa harmitti, että edes menimme naimisiin. Niin ilkeitä kommentteja saimme.
No, koska olen paska ihminen, jätin yhteydenpidon näihin ystäviin ja tuttuihin. Sukulaisten kanssa toki oli pakko olla tekemisissä. Keräsin uuden ystäväpiirin ympärilleni, joilla on avarampi katsantokanta elämään.
Mutta ei tuota kannata alkaa miettimään noin. Mies kokee, että nyt on hyvä aika mennä vihille, kun on lapsikin tulossa. Hänhän haluaa juuri sinut vaimokseen ja lapsensa äidiksi. Ja sinä toivottavasti haluat hänet aviomieheksesi.
[/quote]
Kiitos ihanasta viestistäsi. Kiitos muutamalle muullekin ihanan viestin kirjoittajalle. Mun täytyy todella miettiä nyt kunnolla. :(
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.09.2014 klo 14:56"]
Meillä oli samanlainen kuvio. Toisen lapsen jälkeen ei sitte se perhe-elämä ollutkaan sitä, mitä mies tahtoo. Olis pitänyt pistää kävelemään sormuksensa kanssa.
[/quote]
Haluatko kertoa lisää? En halua joutua samoihin fiiliksiin..
-ap
Älä mene vaan suostu esim. vuoden tai kahden päästä. Ei naimisiinmenolla tms. ole kiire. Lykkää asiaa. Selvitä tunteesi ja ota kunnon aikalisä. Jos mies kestää pikkulapsiarjen niin sitten menkää. Millään ei ole kiire.
Voit aina sanoa, että haluat vielä odottaa. Ettet halua naimisiin lapsen takia vaan teidän keskinäisestä rakkaudesta. Ja voit myös ihan hyvin sanoa miehellesi, että hänen ajoituksensa kusee pahan kerran. Itse en halunnut naimisiin raskauden takia tai niin, että se vaikuttaisi siltä. Lapsi oli tulossa ja teimme diilin, että jos suhteemme kestää ekan vauvavuoden, menemme naimisiin sitten. Näin tehtiin.
Monelle miehelle juuri se oikea hetki on raskaustesti. En osaa tätä selittää, mutta miehille naimisissaolo ja kosiminen ja romantiikkaa ei ole niin kamalan tärkeää. Harvalle edes häät. Mutta mies kokee, että kun lapsi on tulossa, hän haluaa turvata perheen elämän menemällä naimisiin. Miehelle se on suuri rakkaudenosoitus.
Ei miehet ihan oikeasti ymmärrä sellaista naisten hömppää, että pitää osata yllätyksenä kosia lentokoneesta yhdellä jalalla roikkuen pellehattu päässä timanttisormuksen kanssa naista ja sitten jättää vuodeksi rauhaan, kun nainen kavereidensa kanssa suunnittelee häät. Miehen logiikka on, että voidaan asua yhdessä koko elämä, kun hyvähän tässä on ja rakastetaan. Mutta kun lapsi tulee, hän ajattelee, että nyt on aika virallistaa suhde ja alkaa viralliseksi perheeksi ja se on hänen rakkaudenosoituksensa.
Joten tämä on miehellesi juuri se merkki, että hän kosii, koska haluaa, että lapsi syntyy avioliittoon. Kyllä hän on sinua rakastanut sen kolme vuottakin ja toivottavasti loppuelämänkin. Miehet ei ajattele niin, että ensin asutaan koeliitossa ja katsotaan, sopiiko toinen minulle ja sitten kun tuntuu varmalta, kositaan romanttisesti polvillaan. Miehille naimisiinmeno on yleensä se virallistamen suhteesta. Ei mikään, että nyt koen olevani varma rakkaudestani sinuun.
Ero voi tulla aivan yllättäville pareillekin. Mutta sekin on hyvä syy mennä naimisiin. Usko tai älä. Koska avioliitto päättyy aina eroon. Joko avioero tai kuolema ja avioliiton ja avoliiton ero näkyy juuri eron kohdatessa.
Kyllä muakin harmittaisi. Onko mies siis edes tiennyt, että olet tuolta mieltä: haluat naimisiin ennen lapsien tekoa? Vaikkei asialla sinänsä ole mitään merkitystä, mutta kun omassa päässä on se idea miten sen "pitäisi mennä".
[quote author="Vierailija" time="12.09.2014 klo 19:39"]
Minä kosin tyttöystävääni vahinkoraskauden takia. Jos ehkäisy ei olisi pettänyt, en missään tapauksessa olisi halunnut perustaa hänen kanssaan perhettä tai mennä hänen kanssaan naimisiin. Halusin kuitenkin kantaa vastuuni tuossa tilanteessa, koska koin sen olevan oikein. En voi sanoa rakastavani tai koskaan rakastaneeni häntä, lastani rakastan kyllä ja hän on minulle tärkeintä maailmassa.
[/quote]
Olet varmaan kauhea aviomies?? :(
-ap
Alue: Aihe vapaa
[quote author="Vierailija" time="12.09.2014 klo 13:40"]
[quote author="Vierailija" time="12.09.2014 klo 13:35"]
[quote author="Vierailija" time="12.09.2014 klo 13:23"]
[quote author="Vierailija" time="12.09.2014 klo 13:19"]
Nyt kyllä ylitulkitset minusta jos ajattelet että SÄÄLISTÄ kosi. Eihän tuossa mitään sääliin liittyvää ole. Minusta on ihan tavallista, ettei sillä kihloilla ja naimisilla niin nykyaikana moni pidä kiirettä, mutta on aika luonnollinen hetki niitä miettiä jos vauvakin on perheeseen tulossa.
[/quote]
En tiedä. Olisin halunnut kelvata itsenäni enkä vasta sitten kun olen raskaana. Nyt yhtäkkiä olenkin kosinnan arvoinen, tämän kolmen vuoden jälkeen. Ei ole tunnetta että mies haluaa sitoutua minuun, vaan pelkästään naiseen joka saa hänelle lapsen.
-Masentunut ap
[/quote]
No olethan sinä sille miehelle kelvannut, siksi hän on sinun rinnallasi pysynyt, vaikka edes mikään sitoumus ei ole pakottanut! Miksi mielessäsi kytket kelpaamisen kosintaan ja avioliittoon?
[/quote]
Onhan avioliitto vakava asia. Miksi juuri nyt?? Miksi ei vaikka kuukausi sitten tai vuosi sitten? Nolottaa ja vituttaa mennä naimisiin "koska sä oot nyt raskaana". Jee jee. Ilman raskautta mua ei olis varmasti kosittu ikinä. :D
-ap
[/quote] No jos haluat asian nähdä noin niin näe. Mun äitini sukupolvessa se tosiaan meni just niin, että kun muija tuli raskaaksi niin sitten kipin kapin naimisiin. Mun mielestä sun mies on ihan jees kun kuitenkin haluaa virallistaa suhteenne. Olishan se voinut olla kosimatta nytkin.