Typerät pikkuasunnot

Vierailija kirjoitti:

Jokainen hankkii jaloilleen just niin paljon neliöitä kuin pankkitili sietää.

Sen takia on hyvä että rakennetaan (myös) pieniä koteja, että toiset haluaa käyttö mahdollisimman vähän omaa rahaansa omaan asuntoonsa pienestä palkastansa JA varsinkin sen takia, että pienillä neliöitä asuvat suuri osa saa asumistukea ja muita yhteiskunnan rahansiirtoja asumiseensa, ja niiden kasvua nyt vain on syytä kaikin keinoin pitää kurissa.

Sitä voi sitten vapaasti hankkia enemmän neliöltä kun oma palkka/sijoitukset/perintö sen sallii.

Ongelma onkin se, että nykyajan kerrostalot on pelkästään näitä pieniä koteja, ihan yksiöstä sinne kolmioon asti. 

Vierailija kirjoitti:

En ole koskaan ymmärtänyt miksi mikroasunnoista tehdään niin iso ongelma. Jos et viihdy pienessä asunnossa, älä asu sellaisessa. Jos viihdyt, kiva juttu.

Itse en esim koskaan haluaisi omakotitaloa, enkä kyllä yli 100 neliön asuntoakaan. En silti täällä pyörittele silmiä ja kauhistele mediaa myöten kuinka epäinhimillistä on että joku haluaa sellaisissa asua.

Nykyajan kerrostalojen rakentaminen ei anna kauheasti vaihtoehtoja. Kaikki on sitä samaa; liian vähän tilaa ja jotain kolmioita ängetty 40 neliöön. Kylppärit helkkarin isoja, ja keittiö-olohuone-yhdistelmä taas liian ahdas ja epämukava. Parisänkyä ei saa makkariin, kun on niin pieni jne. Jokainen saa tietty valita missä asuu, mutta koko ajan se valinnanmahdollisuus menee vaikeammaksi, kun vuosia jo rakennettu tällä tyylillä ahtaita koppeja. 

Me asutaan reilun sadan neliön vanhahkossa kerrostaloasunnossa, ja tämä hipoo täydellisyyttä. Joskin tässäkin ei olisi haitaksi, jos keittiössä ja kylppärissä olisi muutama lisäneliö. Tilan vähäisyys on todella rasittava piirre suomalaisessa arkkitehtuurissa. Ei ole oikein mitään ylimääräistä tilaa esimerkiksi pyykinkuivaukselle ja lastenvaunuille. Keittiöissä harvemmin on kunnolla taso- ja säilytystilaa lukuun ottamatta joitain upeita omakotitaloja. Pienillä muutoksilla voisi jo saada paljon viihtyvyyttä lisää. Mutta rahanhan takia näitä pikkuluukkuja tehdään (yllätys yllätys) - enemmän asuntoja & maksajia samaan tilaan sullottuna. 

Asumistuet kaikilta pois. Vuokrat ja asuntojen hinnat putoaisivat niin että työssäkäyvätkin voisivat niihin muuttaa. Työttömille ja yhteiskunnan eläteille, sukupuoleen, väriin tai kansallisuuteen katsomatta sitten tällainen koirankoppi.

Hyvä artikkeli, repeilin. :D  Ihan tottahan tuo on, vaikka itsekin tällä hetkellä asun alle 30 m2 asunnossa. Riittää niukin naukin, mutta ihan oman kun tästä hankin niin kyllä on oltava hiukan enemmän tilaa, vaikken mitään pröystäilyä kannata tai mitään hulppeuksia kaipaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole koskaan ymmärtänyt miksi mikroasunnoista tehdään niin iso ongelma. Jos et viihdy pienessä asunnossa, älä asu sellaisessa. Jos viihdyt, kiva juttu.

Itse en esim koskaan haluaisi omakotitaloa, enkä kyllä yli 100 neliön asuntoakaan. En silti täällä pyörittele silmiä ja kauhistele mediaa myöten kuinka epäinhimillistä on että joku haluaa sellaisissa asua.

Nykyajan kerrostalojen rakentaminen ei anna kauheasti vaihtoehtoja. Kaikki on sitä samaa; liian vähän tilaa ja jotain kolmioita ängetty 40 neliöön. Kylppärit helkkarin isoja, ja keittiö-olohuone-yhdistelmä taas liian ahdas ja epämukava. Parisänkyä ei saa makkariin, kun on niin pieni jne. Jokainen saa tietty valita missä asuu, mutta koko ajan se valinnanmahdollisuus menee vaikeammaksi, kun vuosia jo rakennettu tällä tyylillä ahtaita koppeja. 

Ei ne vanhat asunnot mihinkään häviä, hankkikoon sit sellaisen jos ei pieni uusi ole mieleinen.

Mitähän valittamista tässä on?

Oma ensiasuntoni oli 21,5 neliötä.

Nyt on 158 neliötä. Ei mulla olisi varaa tuon suurempaan silloin, jos olisin valittanut ja asunut vuokralla isommassa, en olisi koskaan ollut nykyisessä tilanteessa.

Kannattaa koittaa pienestä.

Muutan heti yksin johonkin 50-neliöiseen kaksioon, jos sen joku muu maksaa, mutta tähän duunarin budjettiin alle 30-neliöinen asunto vielä mahtuu. 

Asuntoihin on loppujen lopuksi aika helppoa tehdä muutoksia, jos ei siirrä vesipisteitä. Seinää alas ja toinen ylös ja saa mieleisensä pohjan, jos vaan rahaa ostaa riittävästi neliöitä. 

Sitä en tosin ymmärrä, miksi joka ikiseen uuteen asuntoon on pakko mahtua pyörätuoli pyörähdyksiä keskellä kylppäriä ja keittiötä. Kauheasti hukkaneliöitä suurimmalle osalle ihmisiä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole koskaan ymmärtänyt miksi mikroasunnoista tehdään niin iso ongelma. Jos et viihdy pienessä asunnossa, älä asu sellaisessa. Jos viihdyt, kiva juttu.

Itse en esim koskaan haluaisi omakotitaloa, enkä kyllä yli 100 neliön asuntoakaan. En silti täällä pyörittele silmiä ja kauhistele mediaa myöten kuinka epäinhimillistä on että joku haluaa sellaisissa asua.

Nykyajan kerrostalojen rakentaminen ei anna kauheasti vaihtoehtoja. Kaikki on sitä samaa; liian vähän tilaa ja jotain kolmioita ängetty 40 neliöön. Kylppärit helkkarin isoja, ja keittiö-olohuone-yhdistelmä taas liian ahdas ja epämukava. Parisänkyä ei saa makkariin, kun on niin pieni jne. Jokainen saa tietty valita missä asuu, mutta koko ajan se valinnanmahdollisuus menee vaikeammaksi, kun vuosia jo rakennettu tällä tyylillä ahtaita koppeja. 

Ei ne vanhat asunnot mihinkään häviä, hankkikoon sit sellaisen jos ei pieni uusi ole mieleinen.

Ei niitä niin vain hankita varsinkin jossain Helsingissä, kun ne alkavat olla todella suosittuja niiden mainioiden pohjapiirrosten ansiosta. Siksi rakennusala voisi rakentaa vähän vaihtelevammin uusia asuntoja, eikä vain niitä minimaalisia koppeja. 

Olen 26-vuotias ja asun tällä hetkellä 25 neliön yksiössä. Nykyiseen elämäntilanteeni tämä toimii vielä oikein hyvin, mutta ei tämä todellakaan ole se mitä elämältä pitkällä tähtäimellä haluan. Toivottavasti parin vuoden päästä voin jo asua talossa jossa on noin tuplasti neliöitä, kunnollinen keittiö (esim. tiskikone ja uuni), tilaa omalle pyykinpesukoneelle, oma työhuone tai edes makuuhuone, parveke sekä enemmän ikkunoita. Nykyisessä putkilokämpässä ehkä juuri eniten ahdistaa juuri tämä suorakulmiomaisuus sekä se, että ikkunat ovat vaan tuolla kämpän päädyssä.

Omasta mielestäni en loppujen lopuksi vaadi kovin paljoa. Miksei 50 neliöisistä kaksiosta tehtäisi normia näiden 25 neliöisten yksiöiden sijaan. Kyllä tässä maassa riittää tonttia, johon rakentaa kaikille koteja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole koskaan ymmärtänyt miksi mikroasunnoista tehdään niin iso ongelma. Jos et viihdy pienessä asunnossa, älä asu sellaisessa. Jos viihdyt, kiva juttu.

Itse en esim koskaan haluaisi omakotitaloa, enkä kyllä yli 100 neliön asuntoakaan. En silti täällä pyörittele silmiä ja kauhistele mediaa myöten kuinka epäinhimillistä on että joku haluaa sellaisissa asua.

Nykyajan kerrostalojen rakentaminen ei anna kauheasti vaihtoehtoja. Kaikki on sitä samaa; liian vähän tilaa ja jotain kolmioita ängetty 40 neliöön. Kylppärit helkkarin isoja, ja keittiö-olohuone-yhdistelmä taas liian ahdas ja epämukava. Parisänkyä ei saa makkariin, kun on niin pieni jne. Jokainen saa tietty valita missä asuu, mutta koko ajan se valinnanmahdollisuus menee vaikeammaksi, kun vuosia jo rakennettu tällä tyylillä ahtaita koppeja. 

Joo, tuo sinällään hyvää tarkoittanut "esteettömyysvaatimus" joka ikisessä pienessä opiskelija-asunnossa on aiheuttanut sen, ettå pohjaratkaisut on usein ihan pölöjä. Tilavin huone on vessa, missä kukaan muu kuin se pyörätuolia käyttävä ei tarvisisi niin runsaasti neliöitä, oviaukot ovat leveitä, vaikka kaikki muut pärjäisivät kapeammillakin ovilla (ja saisivat enemmän seinätilaa/kaappi tilaa) mut noilla mennään, ne on nykyisiä rakennusmääräyksiä mistä ei tingitä.

Vierailija kirjoitti:

Asumistuet kaikilta pois. Vuokrat ja asuntojen hinnat putoaisivat niin että työssäkäyvätkin voisivat niihin muuttaa. Työttömille ja yhteiskunnan eläteille, sukupuoleen, väriin tai kansallisuuteen katsomatta sitten tällainen koirankoppi.

Asumistuki on kyllä ihan järjetön systeemi. Suora tulonsiirto Kelalta asuntosijoittajille. Vääristää asuntomarkkinoita ja niiden hintaa. Työttömät ja työhön aikomattomatkin voivat tukien avulla asua ydinkeskustan arvokkaimmilla alueilla ja yhteiskunta maksaa. 

Vierailija kirjoitti:

Olen 26-vuotias ja asun tällä hetkellä 25 neliön yksiössä. Nykyiseen elämäntilanteeni tämä toimii vielä oikein hyvin, mutta ei tämä todellakaan ole se mitä elämältä pitkällä tähtäimellä haluan. Toivottavasti parin vuoden päästä voin jo asua talossa jossa on noin tuplasti neliöitä, kunnollinen keittiö (esim. tiskikone ja uuni), tilaa omalle pyykinpesukoneelle, oma työhuone tai edes makuuhuone, parveke sekä enemmän ikkunoita. Nykyisessä putkilokämpässä ehkä juuri eniten ahdistaa juuri tämä suorakulmiomaisuus sekä se, että ikkunat ovat vaan tuolla kämpän päädyssä.

Omasta mielestäni en loppujen lopuksi vaadi kovin paljoa. Miksei 50 neliöisistä kaksiosta tehtäisi normia näiden 25 neliöisten yksiöiden sijaan. Kyllä tässä maassa riittää tonttia, johon rakentaa kaikille koteja.

Mut kun kaikki haluaa sen kämpän myös hyvällä sijainnilla itselleen...

Ja rakennusvalvonta ei suhtaudu kovin myötämielisesti kovi korkeisiin kerrostaloihin (+esim kaksion hinta pomppaa hyvinkin 10000€ per kerros kun mennään ylöspäin joten niille ei sitten lopun viimein olekaan kysyntää)

Mä asun tällä hetkellä 11m2 huoneessa, jossa suihku, vessa ja pieni keittonurkka ilman vesipistettä. Joskus asuin 58m2 asunnossa ja rehellisesti sanon, että en saanut sitä kalustettua siinä 3 vuodessa mitä asuin. Makkarissa oli sänky. Olkkarissa ei muuta kuin silloisen koiran makuualusta ja sen tavarat. Keittiössä ruokapöytä ja neljä tuolia. Maksoin hirveästi turhaa rahaa liiasta neliömäärästä. Joskus asuin 19 neliöisessä ja se oli aika sopiva. Keittiö-olohuone erikseen ja makuuhuone erikseen. Makkarissa sänky, keittiö-olohuoneessa ruokapöytä ja yksi erillinen penkki ja televisio. Eikai sitä yksin elävänä enempää tarvitse?

Kun muutan tästä pois niin mietin ostavani noin 20-25 neliöisen asunnon. Siinä voi sisustaa jos jaksaa ja saa kaikki nämä urheiluvälineeni piiloon johonkin. Tässä 11 neliöisessä se on hieman haastavaa. Mutta senkin kanssa oppii elämään.

Itselläni ei ole koskaan ollut hinkua asua isossa lukaalissa, viihdyn pienemmissäkin neliöissä mutta rajansa kaikella... Kun katseltiin miehen kanssa asuntoja, ihmettelin alle 45 neliön KOLMIOITA, joita markkinoitiin pienelle perheelle sopiviksi. Nämä siis rakenteilla olevia uudiskohteita ja hinta sen mukainen! Meilläkin on vain yksi lapsi, mutta jotenkin vaikea kuvitella, että me mahduttaisiin tuonne vaikka aika minimalistisesti eletäänkin. Meidän ensimmäinen yhteinen opiskelijakaksiokin oli 48 neliötä ja vaikea kuvitella kyseiseen asuntoon vielä kolmas huone. :o

Sopiva kämppä lapsettomalle pariskunnalle on noin 65 neliöinen kolmio. 70-75 neliötä jos kämpässä on myös sauna.

Riittävästi tilaa kunnon keittiölle, olohuoneelle, makuuhuoneelle, vaatehuoneelle, pienelle vierashuoneelle/työhuoneelle, kylpyhuoneelle+kodinhoitohuoneelle ja parvekkeelle. On yllättävän harvinaista löytää sellainen kämppä, jonka pohjaratkaisu oikeasti miellyttäisi. Ja mielestäni mullakaan ei ole vaatimustaso mitenkään ihan tavattoman korkealla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokainen hankkii jaloilleen just niin paljon neliöitä kuin pankkitili sietää.

Sen takia on hyvä että rakennetaan (myös) pieniä koteja, että toiset haluaa käyttö mahdollisimman vähän omaa rahaansa omaan asuntoonsa pienestä palkastansa JA varsinkin sen takia, että pienillä neliöitä asuvat suuri osa saa asumistukea ja muita yhteiskunnan rahansiirtoja asumiseensa, ja niiden kasvua nyt vain on syytä kaikin keinoin pitää kurissa.

Sitä voi sitten vapaasti hankkia enemmän neliöltä kun oma palkka/sijoitukset/perintö sen sallii.

Ei pienen asunnon ostaminen ole aina rahasta kiinni. Itse omistan niitä kaksi. Minulla on yksi 20 neliön yksiö Helsingissä, jossa olen virallisesti kirjoilla. Reissutyön takia vietän siellä kuitenkin korkeintaan yhden viikonlopun kuukaudessa. Toinen 24 neliön yksiöni on Rovaniemellä, jossa vietän työn takia noin viikon joka toinen kuukausi. Lopun aikaa asun 30 neliön yksiössä Saksassa. Ja näiden lisäksi hotellöitä tulee varmasti ainakin 10 per kk.

Tuossa nyt ei ole taloudellisesti mitään järkeä mutta kukin tietysti tyylillään.

Liian isoissa asunnoissa taas on se huono puoli, että tulee ostettua paljon turhia huonekaluja täyttämään tilaa. Sohvia pitää olla kaksi kun yksin näyttäisi tyhjältä, makuuhuone on sen verran iso että kaappien lisäksi sinne voi hommata pari lipastoa jne.

Olen aina asunut asunnossa, josta en olisi halunnut millään muuttaa pois. Muutto on ollut siis haikea, mutta pakollinen elämäntilanteen muuttumisen johdosta. Alle 34 neliön asunnossa en ole koskaan asunut.

Asunnossa on tärkeää, että se on rauhallinen (=hiljainen), valoisa ja pohjaltaan sellainen, että on useampia vaihtoehtoja sijoitella huonekalut. Keittiöksi riittää keittokomerokin, eikä vessa-suihkuhuoneen tarvitse olla tosiaan mikään pyörätuolilla valssahteluun sopiva paikka. Muutama neliö riittää.