Muutto paljasti miehen sotkuisuuden
Tämä on pitkä avautuminen 😬.
Taustaksi: olemme olleet yhdessä 11 vuotta. Asuttiin aikaisemmin pienessä kolmiossa kahden lapsen kanssa, mutta muutettiin alkuvuodesta vihdoin ja viimein isompaan asuntoon.
Viimeiset pari vuotta elämäämme hallitsi hiertävä stressi. Leikki-ikäisten lasten tuottama ainainen sotku ja tavarapaljous tekivät asunnosta vieläkin ahtaamman. Kumpikaan aikuisista ei saanut kämpässä tarpeeksi omaa tilaa, ja riitelimme aika paljon sillä kumpikin koki kodin ahdistavaksi. Kuvittelimme että ongelman perisyy on asunnon koko ja sen johdosta aiheutunut jatkuva siivoaminen, sillä ennen lapsia meillä oli ihan siistiä.
Nyt kun olemme asettuneet uuteen kotiin, olen tajunnut että ongelma ei ollutkaan asunto. Vaan mieheni, joka ei osaa ylläpitää siisteyttä. Olen kesäloman alusta asti pitänyt kirjaa miehen toiminnasta. Esimerkkipäivä näyttää tältä:
Mies herää aamulla eikä pue makkarin tuolille/lattialle illalla jättämiään vaatteita, vaan ottaa uudet kaapista. Ei myöskään kerää vaatteita pyykkikoriin tai kaappiin. Ei petaa sänkyä. Jättää sekä omat että lasten aamiaisastiat tiskipöydälle, puuronjämät kattilaan liedelle. Trimmaa parran, huuhtelee karvat huolimattomasti lavuaarin reunoille. Ei heitä tyhjää hammaslankapakettia roskiin vaan tunkee takaisin kaappiin ja jättää vessapaperinhylsyn wc-pöntön päälle otettuaan uuden pakkauksesta. Ei nosta lasten pukiessa eteisen lattialle tiputtamia takkeja, eikä vie kompostia mikä on täynnä.
Töiden jälkeen ei myöskään vie kompostia, vaan survoo kannen alle puoliksi ulkona roikkuvan banaaninkuoren. Leikkii olohuoneessa lasten kanssa tyynysotaa joka huipentuu painimatsiin, ei ohjeista lapsia laittamaan leikin päätteeksi tyynyjä paikoilleen, jättää siirtämänsä nojatuolin keskelle kulkuväylää ja maton ryttyyn. Ruoan jälkeen ei korjaa pöytää, ja vie kompostin mennessään fiksaamaan lapsen pyörää. Ei kuitenkaan palattuaan pese biojäteastiaa, vaan jättää sen seisomaan tiskipöydälle likaisena. Pyörän pumppu ja pari työkalua myöskin jäävät eteisen lipaston päälle, työkalulaatikko avonaisena eteisen lattialle ja käsisaippuapullo ketjurasvaan. Päivän vaatteet laskeutuvat suihkuun mennessä edellisen päivän vaatteiden päälle kasvavaan läjään. Suihkun jälkeen laittaa pyykit pyörimään, mutta unohtaa koneen vesihanan auki, sähköt päälle ja märät pyykit koneeseen yön yli.
Fiilis on kuin joutuisin vastentahtoisesti vetämään kertausharjoitukset räntäsateessa. En tajua miten olen ollut niin sokea miehen sottapyttyilylle viime vuodet ja mennyt tosiaan siihen lankaan, että ongelma on pienessä kämpässä...
Kommentit (27)
Uskon että jos piirtäisi jonkun siisteyskäyrän niin 90% perheistä se notkahtaisi suoraan laskevaan syöksypudotukseen ensimmäisen lapsen synnyttyä, ja jatkaisi vaakatasossa siihen saakka, kunnes nuorimmainen täyttää 15.
Sinulla menee järjetön määrä aikaa kytätessäsi miestä ja tämän tekemisiä.
Miksi et hyväksy sitä, että mies elää tavallaan. Koti on paikka, jossa ollaan ja eletään yhdessä, ei mikään huonekalukaupan kuvaston kuva. Tai muuta pois ja maksa ihan itse elämisesi ja olemisesi.
Montako tuntia itse kukanenkin käyttää töiden tekemiseen ja mikä on työnteosta saatava korvaus (kuorma), jotta perheellä on vara ostaa ruokaa ja maksaa se uusi asunto?
Mies väittää että ei ole niin sotkuinen kuin esitän ja vetoaa siihen, että meillä on nykyään tehokkaammat siivouspäivät kuin ennen - asunto ei ole yhtään niin läävä kuin edellinen. No, ei kai kun minä olen tajuamattani siivonnut miehen perässä hänen sotkujaan, jotta tämäKIN koti ei ajatuisi kaaokseen.
- Ap
Myös isät kärsivät ruuhkavuosista ja tasapainoilevat perhe-elämän ja työelämän yhteensovittamisessa. Muistakaa antaa myös isien rentoutua ja levätä.
Mieheni luultavasti kuvailisi minun käytöstäni suunnilleen samoin. Onneksi meillä on erilliset vessat ja omat vaatteeni ja muut kasani kertyvät tänne työhuoneeseeni. Eikä ole lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Montako tuntia itse kukanenkin käyttää töiden tekemiseen ja mikä on työnteosta saatava korvaus (kuorma), jotta perheellä on vara ostaa ruokaa ja maksaa se uusi asunto?
Jos viittaat tällä työtilanteeseemme ja palkkatasoon, niin maksamme 50/50 lainanlyhennykset, vastikkeet, ruoat ja laskut. Mieheni ansaitsee n. 15% enemmän kuin minä, ja hänen palkastaan hoidetaan lasten harrastukset (pääsääntöisesti minä kuskaan).
- Ap
Ei haittaa jos ei jaksa tai osaa pitää siisteyttä yllä.
Tarvitseeko tuon takia erota? Tarvitseeko niistä riidellä?
Miehellesi on jäänyt päälle toiminnallinen ongelma pitkän ja uuvuttavan pikkulapsivaiheen myötä. Ei ole vielä jaksanut uudelleenkalibroida toimintaansa uudessa asunnossa. Lähesty asiaa ratkaisukeskeisesti ja rakentavasti, esitellen ehdotuksia siitä, miten nuo listaamaasi asiat saataisiin toimimaan.
Osittain ymmärrän harmistuksesi, osittain olet vaan niuho.
Omasta kokemuksesta, eri siisteystasot voivat nousta lopulta isoksi ongelmaksi.
Meillä minä olin se siistimpi ja ex-mies sotkuisempi.
Vaikka miten yritin siivota, niin sain olla siivoamassa aivan jatkuvasti. Kun lopulta siivoaa yksin kaikkien jälkiä, niin olo alkaa olla todella turhautunut.
Ja pahinta turhautumista tuli, kun edellisenä iltana siivonnut keittiön, pyyhkinyt tiskipöydät kiiltäviksi jne. Ja töistä tullessa saatu jo kaaos aikaiseksi.
Kun lopulta turhautuneena aloin hellittää siivoamisessa, niin sitten oltiinkin pian melkoisen sotkun keskellä. Itseäni stressasi ja ärsytti sekä se sotku, että sekin kun yritin yksinäni saada pidettyä edes jonkinlaista siisteyttä yllä.
Ex ei nähnyt asiassa ongelmaa, tai ainoa ongelma hänestä oli se, kun olin aina ärsyyntynyt. Omasta mielestään hän teki puolet kotitöistä.
Nyt eron jälkeen olen ollut niin iloinen omasta kodistani. Laitoin kodin kauniiksi ja viihtyisäksi, kotitöiden vähäinen määrä on yllättänyt, kun ennen sai olla koko ajan siivoamassa ja silti oli sotkuista.
11 vuotta menee asian huomaamiseksi, no,tuu kertoon mitä seuraavaksi löytyy 11 vuoden päästä.
Meillä ei mätkytetty noista jokapäiväisistä askareista. Lapset saivat leikkeihin vain osan leluista ja niitä vaihdettiin välillä toisiin. Lapset saivat omat pyykkikorit huoneisiin. Miehelle näytin mihin likaiset vaatteet laitetaan. Kerroin kaikille, että pyykkiin menee vain korteissa olevat vaatteet. Toimii. Jokainen vie omat aariansa suoraan tiskikoneeseen. Pienikin lapsi osaa sen, myöskin mies. Ap. Älä mäkätä, vaan ota johtajuus ja kerro, miten toimitaan.
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei mätkytetty noista jokapäiväisistä askareista. Lapset saivat leikkeihin vain osan leluista ja niitä vaihdettiin välillä toisiin. Lapset saivat omat pyykkikorit huoneisiin. Miehelle näytin mihin likaiset vaatteet laitetaan. Kerroin kaikille, että pyykkiin menee vain korteissa olevat vaatteet. Toimii. Jokainen vie omat aariansa suoraan tiskikoneeseen. Pienikin lapsi osaa sen, myöskin mies. Ap. Älä mäkätä, vaan ota johtajuus ja kerro, miten toimitaan.
Itse sain omassa ex-liitossa tarpeekseni juurikin tuosta, että koko ajan olisi saanut olla työnjohtajan roolissa.
Jos enää ikinä kenenkään kanssa yhteen muutan, niin asioiden on hoiduttava yhteisesti.
Vierailija kirjoitti:
Miten mies reagoi jos puhut siivosta?
Että puhuisi kumppanille? Aika radikaali ehdotus. Puhumisesta ei voi seurata kuin ongelmia ja riitoja. Parempi vain laittaa leuka rintaan, kohti uusia pettymyksiä ja sopeutua odottamaan kuolemaa.
Moi, meillä sama ongelma, asiat jää siihen ja mun pitäisi kävellä perässä korjaamassa.
Olen ratkaissut asian niin että en mäkätä, käyn vain sanomassa että pyykit jäi eilen koneeseen, hoidatko asian. Nyt olen kaksi päivää katsellut tyhjää mehupurkkia jääkaapin vieressä. Tämä on vain pieni esimerkki, joskus sieppaa ihan huolella. Kysy miten hän haluaa asiasta sanottavan ja tee sitten niin. Älä alennus riitelemään. Joskus jos olen oikein vihainen annan miehelle lapun johon olen listannut tekemiset. Älä siivoa hänen jälkiään vaan laita hänet hommiin. Muuten olet aina vihainen.
Aika hidas on sytytys jos 11 vuotta viettää yhdessä ja "jo" nyt huomaa.
Miten mies reagoi jos puhut siivosta?