Kuinka paljon yliopistossa opetetaan tutkimuksen tekemistä?

Laadullisissa tutkimuksissa on ongelmia syy-seuraussuhteiden esiintuomisessa, joten tarvittaisiin määrällistä tutkimusta rinnalle. (Toisaalla vain määrällistä tutkimusta pidetään ylipäätään tutkimuksena, mutta nämä on näitä...)

Tiedekunnasta riippumatta kannattaa siis rohkeasti painella tilastotieteiden kursseille ja niiden tietokoneharjoitustunneille. Voi myös lukea jotakin biometrian tai epidemiologian kirjoja, mutta nämä asiat taidetaan kuitenkin oppia luennoilla ja harkoissa, ei kirjoista.

Kandista saa sellaisen arvosanan kuin ansaitsee, toiset paremman, toiset huonomman. Mitään painoarvoa kandilla ei ole, se on välttämätön paha mikä raapustetaan ennen gradua, eikä kukaan ole kiinnostunut kenenkään kandista kandisemman jälkeen. Omalla alallani kandista saa 6 op, eli käytännössä ei mitään. Kandi on lähinnä tieteellisen kirjoittamisen koe, ei missään nimessä tutkimuksen.

T: 3

Samoin aika vähän meilläkään oli opetusta (olen humanisti), ellei niitä itse kalastellut sieltä mistä sattui löytymään (itse bongasin yhden tutkimusmenetelmiä valottavan kurssin kasvatustieteistä).

Kandi ei meillä saanut missään nimessä olla pelkkä kirjallisuuskatsaus.

Ihan hassuja kysymyksiä ap, ei millään pahalla :D Tästä aloituksesta huomaa yliopisto- ja amk-maailmojen erot. AMKlaisen näkökulmasta myös yliopisto on vain yksi iso koulu, jossa on yhteneväiset opetusohjelmat.  

Mitä tulee tuohon kandintyön arvosanaan, niin useimmiten on niin että kandi tehdään pakollisena välityönä jopa rima hipoen, mutta vasta graduun satsataan.

Toivon vastauksia, asia on minulle tärkeä :) AP

Itse olen luonnontieteellisellä alalla, tutkimuksen teon opettelu alkoi heti lukuvuoden alettua, ensimmäisellä kurssilla laboratoriossa. Kirjoitimme myös samalla kurssilla "tieteellisen artikkelin" töistämme. Omalla alallani opetusta on paljon eri tieteiden opetuksen yhteydessä, mutta myös erillisinä menetelmäopintoina (semmat, tilastotieteiden kurssit jne.), mutta kandiin sitä ei oikeastaan tarvitse, koska sehän ei ole tutkimus, kirjallisuuskatsaus vain.

Olen humanistisella alalla ja meillä opetusta on ollut hyvin vähän. Yksi kurssi ennen kandia ja yksi ennen gradua.

Myös humanisti ja tutkimusmetodit opiskeltiin eka vuonna. Toisena vuonna painottui eri teoriat, joiden pohjalta kirjoitettiin kustakin analyysit.

Kiitos vastauksista. Itse olen amk:ssa ja opinnäytetyöni valmistui juuri. Sen aineisto on kerätty laadullisen tutkimuksen keinoin. Tuntuu, että vielä tässä valmustumisvaiheessa moni tutkimuksen tekoon liittyvä vähän pienempi yksityiskohta on ollut epäselvä. Olen siis pyrkinyt tosi hyvään numeroon. Mietin vain, johtuuko se hyvin vähäisestä metodiopetuksesta vai minusta itsestäni. Millaisia arvosanoja olette muuten saaneet kandista? En ole koskaan kuullut, että kukaan olisi saanut 3 tai alle. AP

Periaatteessä yliopistolla kandinteko on keskeisin opetus tutkimuksen tekoon, tavallaan harjoittelua gradua varten. Ainakin omassa koulutusohjelmassani kandintyössä keskitytään todella paljon muotoseikkoihin ja aineiston keräämiseen/käsittelyyn, siinä mielessä että sitten maisterivaiheessa ei tarvitsisi. Varsinaisia kursseja tähän aiheeseen on aika vähän, tosin tavallaan tätä aihettahan sivuutaan monien kurssien harjoitustöissä.