Oletko tehnyt netti-itsemurhan?
Itse suunnittelen sellaista. Eli että lähden netin palveluista kokonaan pois: Instrageam, Facebook, Twitter, Pinterest jne. pois pois kaikesta missä olen mukana ja missä esittelen elämääni.
Syy: Koen kaiken sen turhaksi ja pinnalliseksi. Olen tajunnut, etten saa siitä mitään, että laitan kuvia tai tietoja itsestäni nettiin tai että olen mukana sosiaalisissa medioissa. Niiden hyöty on mulle +-0
Siksi olen päättänyt tehdö totaalisen netti-itsemurhan ja sulkea kaikki turhat tilini netissä. Mulla on kuitenkin sitten henkilökohtainen sähköpoisti, puhelinnumero + whatsapp jos muhun haluaa yhteyden. En halua olla enää mukana nettielämässä, joka on varsin huono korvike oikealle elämälle.
Onko muita samanlaisia?
Kommentit (54)
Tein, vietän aikaani enää anonyymeillä foorumeilla.
[quote author="Vierailija" time="09.09.2014 klo 22:07"]
Tein, vietän aikaani enää anonyymeillä foorumeilla.
[/quote]
Niin mäkin.Toistaiseksi. Jossain vaiheessa lopetan senkin.--
uskomaton vapauden tunne, ikään kuin vapaus elää aidosti omaa elämäänsä. Jotain niin mahtavaa -- suosittelen kaikille!
Onko muita, jotka tehnyt tän? Mitkä fiilikset?
Jaa meitä on muitakin. Olen tehnyt ja hyvä päätös on ollut! Jos tän vauvan vielä sais lopetettua..
[quote author="Vierailija" time="09.09.2014 klo 20:00"]
Itse suunnittelen sellaista. Eli että lähden netin palveluista kokonaan pois: Instrageam, Facebook, Twitter, Pinterest jne. pois pois kaikesta missä olen mukana ja missä esittelen elämääni.
Syy: Koen kaiken sen turhaksi ja pinnalliseksi. Olen tajunnut, etten saa siitä mitään, että laitan kuvia tai tietoja itsestäni nettiin tai että olen mukana sosiaalisissa medioissa. Niiden hyöty on mulle +-0
Siksi olen päättänyt tehdö totaalisen netti-itsemurhan ja sulkea kaikki turhat tilini netissä. Mulla on kuitenkin sitten henkilökohtainen sähköpoisti, puhelinnumero + whatsapp jos muhun haluaa yhteyden. En halua olla enää mukana nettielämässä, joka on varsin huono korvike oikealle elämälle.
Onko muita samanlaisia?
[/quote]
Ja nettielämässä luodut tuttavuudet osoittautuu usein täysiksi feikeiksi ja bluffisuhteiksi. Puhutaan yhtä ja leikitään toisten tunteilla ja petetään senkun keritään. Aikomus tehdä sama asia. Karski pettymys ihmiseen, joka ''vannoi'' rakkauttaan ja samalla monta naista kierroksessa. Inhottaa tämä aika, kun kaikki on pelkkää muovia ja tunteet rikotaan kun tarpeeksi ''tutustuaan''. Pelkkää mind gamea koko some.
Netti-itsemurha on tapahtunut hiljakseltaan. Poistuin Youtubesta kun sinne tuli uudistus. Facebookista poistuin jo hyvissä ajoin. Hesarin keskustelupalstalta poistuin siinä vaiheessa kun sinne olisi pitänyt antaa oma nimi. harkitsen jättäytyväni somesta kokonaan pois sitten kun ip-osoitteeni vaihtuu eli sitten kun muutan.
Mä olen todella alkanut miettimään some-medioiden mielekkyyttä. Olen tajunnut, ettei niistä ole juuri mitään hyötyä yhteyksien pitämisessä muihin ihmisiin, edes niihin ulkomaan tuttuihin, joita itsellänikin on paljon. Pelkkää kaverilistalla roikkumista, satunnaisia tykkäilyjä ja kommentteja, ei mitään aitoa yhteydenpitoa.
Ja kutsut tapahtumiin joita Facebookissa tuli, ne oli täysin turhia. Mut kutsuttiin vaan täyteihmiseksi puolituttujen bileisiin, joita kiinnosti vain se, että mahdollisimman paljon porukkaa tulee paikalle. Oikeasti tärkeisiin ja kivoihin läheisten juhliin saan kutsun ilman Faceakin. Täysin pinnallinen paikka koko Facebook joka ei antanut mitään arvoa mun elämälle kaikkien niiden vuosien aikana, joina tuli siellä roikuttua. Facebookin tarkoitushan on koukuttaa ihmiset Facebookiin, eikä antaa ihmisille mahdollisuus pitää yhteyttä. Mun mielestä Facebook enemmän eristää kuin yhdistää ihmisiä.
Jos ajatellaan vaikka Facebookin synttäritoivotuksia. Siellä on niin helppo "muistaa" tuttavien syntymäpäivät ja laittaa toivotukset sinne seinälle, että se teko menettää helppoudessaa ja käytännöllisyydessään merkityksensä. Itse olen tajunnut, että mulle merkitsee yksi ainoa toivotus ja muistaminen syntymäpäiväni, kuin 100 toivotusta puolitutuilta Facebookin yllyttäminä.
Ja mitä oman elämän jakamiseen tulee: mulle riittää, että elän hetkessä ja kuvat mun elämästä jää mun mieleen ja sydämeen. Ei mun tarvitsee ikuistaa mun ruokia tai elämäni kauniita hetkiä älypuhelimella muiden töllöteltäväksi. Ne hetket ovat arvokkaita ilman jatkuvaa "jakamistakin". Tai ehkä vielä arvokkaampiakin.
Haluan myös intiimiyden takaisin elämääni. Että keskustellaan lähesten kanssa ilman ulkopuolisten seuraamista. Ja henkökohtaaisesti otetaan yhteyttä, että nähdään pikkaisen vaivaa toisen eteen, että jaetaan asioita kasvotusten, jätetään ne älypuhelimet laukun pohjalle.
Kaikkein tärkein oivaillut mulla kuitenkin on se, ettei mun tarvii jakaa mun elämää toisten pällisteltäväksi. Mun ei tarvitse olla oman elämäni julkkis, kuvata jokaista hetkeä muille nähtäväksi, ja jos jotain kiinnostaa mistä leffoista mä tykkään ja mitä kouluja oon käynyt, niin tervetuloa kysymään multa henkilökohtaisesti, en mä tarvitse mitään nettiprofiilia kertomaan itsestäni. Mä en tarvitse nettikavereiden tykkäyksiä tunteakseni olevani hyväksytty, mulle riittää sanat jotka sanotaan kasvotusten.
-ap
Ap, hyvin kirjoitettu.
Itse olen miettinyt hyvin samantyypisiä ajatuksia. Facebook/twitter/insta/pinterest.. tuntuu eräänlaiselta imagon ilmentymältä. Sinne kerätään oikeanlaiset tykkäykset, kuvat ja kaverit. Elämä sokeroidaan näyttämään hyvältä. Asioita tehdään se mielessä, miltä ne näyttää ulospäin. Keikat katsotaan kännykän näytön/kameran läpi. Profiilikuva vaihtuu joka viikko koska täytyy näyttää uusi kampaus ja parempi kuvakulma/valaistus.
Itseäni rasitti jatkuvat egoilukutsut kuten "lakkaa kyntesi sateenkaaren väreillä niin tuet afrikan tyttöjen koulutusta" tms. Piti näyttää kaikille osallistuvansa earth houriin tai makeen bändin keikalle. Mökillä oli aina tunnelmallista ja ihanaa ja sekin täytyy osoittaa kuvin. Someliving.
Sun viestisi viimeinen kappale on aivan kuin suoraan mun suusta tai ajatuksista.
18
[quote author="Vierailija" time="11.09.2014 klo 07:27"]
[quote author="Vierailija" time="11.09.2014 klo 00:35"]
Facebook on ollut todella hyödyllinen vuosien varrella. Sen käyttö on muuttunut - en itse kerro siellä elämästäni mitään mutta linkkaan hyviin juttuihin ja suosittelen tapahtumia jne.
[/quote]
Siis että hyödytät muita noilla linkkaamisillasi? Oletko varma, että kukaan edes avaa linkkejäsi?
Ja ne tapahtumat... mitä ihmeen tapahtumia jaetaan vain facebookin kautta? Itse en ole yhtään tapahtumavinkkiä saanut naamakirjasta, siis joihin en olisi muutenkin osannut suunnistaa.
Mitenhän facebookin suosion kävisi, jos kaikki vaan linkkaisivat juttuihin ja tapahtumiin? Eiköhän ole niin, että muutamat "eivät kerro elämästään mitään" ja ovat näitä linkittelijöitä, mutta lukevat kyllä muiden jutut elämästään, arjestaan jne. mielenkiinnolla. Kyllä fb taitaa olla ja pysyä pystyssä juuri noiden elämästään avautujien takia.
Itse alan pikkuhiljaa poistua takavasemmalle. Minusta pelkkä muiden juttujen kyylääminen on jotenkin epäeettistä, kun itse vain linkittää "mielenkiintoisiin juttuihin".
[/quote]
Onko täällä nyt taistelua siitä kuka käyttää eettisemmin facea? Jos ihmiset laittavat itsestään juttuja sinne ja toiset käy niitä lukemassa, niin onko se kyyläämistä? Itsehän ne jutut sinne laittaa ja luettavaksi, eikö vain?
Eikä kannata muutenkaan yleistää asioita, että kaikki ihmiset tekisivät ja ajattelisivat samalla tavalla. Sinun kokemuksesi ovat sinun omia. Minulle face on kanava yhdistykselle, työlle, näen sieltä paljon kenttääni eli omaan alaani liittyviä tärkeitä asioita, mitä tapahtuu, näyttelyt, apurahat, koko areena. Jos alkaisin etsiä näitä yksittäin netistä, niin minulla menisi hirveän paljon enemmän aikaa ja jotain jäisi välistä.
Ne itsensä esittelijät olen jo aikoja sitten laittanut näkymättömiin, koska vievät vain palstatilaa. Kavereina he ovat silti, mutta jokin kumma saa joissakin ihmisissä aikaan, kun haluavat juurikin näytellä niitä kivoja pikku pilkahduksia elämästään. Mutta se on heidän juttunsa ja minun juttu on minun juttu. En ajattele, että kaikki toimii siten kuin minä toimin. Minun face koostuu niistä asioista mitkä on minulle tärkeitä. Jos jollekin face ei ole tärkeä, niin sehän on ihan ok. Heillä luultavasti työ on erilainen. Ihmissuhteetkin on erilaisia. Niistä on kiva keskustella, mutta tällaisia keskusteluja, missä aletaan kiukuttelemaan ja halveeraamaan toisten ihmisten omia kokemuksia verraten niitä omiin "tämä on paljon eettisempää" ja "mitä ihmeen tapahtumia" on ihan hölmöjä.
Hienoa, jos ihmiset tekevät elämässään muutoksia, mitkä vievät omaa elämää ja oloa parempaan suuntaan, eikö vain?
Luen päivittäin FB.stä asuinalueemme kirpputorisivua, jossa myös ilmoitellaan alueella järjestettävistä tapahtumista. Luen myös silloin tällöin äitikaveriporukan tapaamisjärjetelyistä, lapsen harrastuksia sivuavia sivuja (ratsastus), luen alueemme erään yhdistyksen sivuja, luen kaupunkimme ilmoitukset ulkoilmatapahtumista (siivouspäivä, illallinen taivaan alla, valoshow, taiteiden yö ym ym ) jotka tarjotaan näytille kuin tarjottimella :)
Luen myös mielelläni ystävien päivityksiä! Erityisesti kuvat puutarhoista ja matkoilta kiinnostaa joten laittakaa vaan edelleen, kyllä niitä luetaan. oikeastaan on hyväkin, että ne keitä toisten elämän pienet hyvät hippuset ärsyttävät lähtevät itse pois sivuilta.
[quote author="Vierailija" time="10.09.2014 klo 00:41"]Jaa meitä on muitakin. Olen tehnyt ja hyvä päätös on ollut! Jos tän vauvan vielä sais lopetettua..
[/quote]
Hyi kun kuulosti kamalalle, kunnes tajusin että puhut av:sta :D
Minä ole koskaan ollutkaan Facebookissa, Instagramissa, Twitterissä tai muussa vastaavassa. Ja hyvä niin. En ymmärrä sitä oman elämän esittelyä.