Vieläkö naisen on nykyaikana mahdollista ryhtyä kotiäidiksi niin, että mies elättää loppuun asti?

Ennen muinoin, siinä 1940-1960 se oli sellaista maaseutuyhteiskunnassa, jotta vaimo oli kotona, laittoi ruokaa, pesi pyykkiä, hoiti lapset ja teki navettatyöt. Mies sitten teki pelto- ja heinätöitä ja kävi mahdollisesti vaikkapa metsätöissä kodin ulkopuolella. Tienestit tulivat karjataloudesta ja mahdollisesti oman metsän myynnistä.

Sitten siirryttiin pois pienistä maatiloista isompiin ja koneellistettuihin.  Moni perusti perheen, jonka kanssa muutti kaupunkiin asumaan. Näissä piireissä näitä kotirouvia saattoi ollakin pelkästään kotitaloustehtävissä ja mies tienasi.

Nykytilannetta arvioin, jotta vaimo on kotona vain lasten äitiys- ja vanhempainvapaa-ajan ja jatkaa sen jälkeen  työssä käyden. Ne muutamat ovat sitten erikseen, jotka ovat sellaisia  jo valmiiksi varakkaita ihmisiä, joille se raha kertyy tai on kertynyt sijoituksina, perintönä tms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei kysyt'ä samalla  voiko mies jättäytyä työelämästä ja jäädä kotiin lapsia ja kotia hoitamaan kun vaimo tekee uraa?  Kyllä sellaisiakin miehiä olisi jotka haluaisivat mutta suostuuko kukaan sellaisen vaimoksi? 

Mun mies jättäytyi työelämästä pois, kun lapset oli jo tehty, nimenomaan jättäytyi, sillä työsuhteen loputtua kieltäytyi hakemasta uutta työtä. Ei kyllä myöskään hoitanut kotia eikä lapsia, vaan minä ne lapset päiväkotiin vein ja hain. Jätin miehen viisi vuotta velttoilua katsottuani, kun ymmärsin, että tilanne on lopullinen.

Mistä saisi miehen, joka elätettäväksi heittäydyttyään hoitaisi kodin ja lapset? Pelkkiä sohvanpohjaelättimiehiä tuntuu muillekin naisille olevan kotimiehistä tarjolla.

Ohis. On jännää millaise mielikuvat helposti syntyvät mieleen kun puhuaan koti-isistä tai "kotinherroista (vrt kotirouva). - Koti-isä jos on sitä ielä silloin kun lapset ova jo vanhempia (ohitanee vaippaiän) on helposti mielikuvissa vähän reppana ja tai joku viherhörhö tai muutoin vain vähän "vinksahtanut" ; mikä sen on kun se ei käy töissä. eikä edes opiskele. Onkohan se, jotenkin sairas. Oli kuulemma laittanu ruokaakin lauantaina jääneistä tähteistä.  Ja lapsilla - huomaistteko toisella lapsella oli kengännauha auennu. Ei olis auennut jos olisi ollu lapsen äidin solmima.  

Kun taas kotirouva laittaa lapsille monipuolita ruokaa, viettää heidän kanssa aikaa yhdessä puistossa tai sisällä askarrellen. Tapaa toisinaan ystävättäriään. Kehittää itseään ja pitäen kodin puhtaana ja kaikkien vaatteet puhtaina ja viikattuina. Ja jos joku kysyy, että ehtisikö vaikka huomenna aamupäiväst siä ai ätä niin totahan toki aikaa on, eikä haittaa vaikka lapset ova mukana koska on kaunnisi ja säänmukaisesti puettuna ja viihtyvät kuitenkin omissa oloissaan sen aikaa, kun koirouva tekee, mihin häntä ny sitten pyydettinkään. - Vaikka monta kertaa hän on ennättäny itse lupautua toimimaan, ennen kuin kukaan on edes kysyny        

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei kysyt'ä samalla  voiko mies jättäytyä työelämästä ja jäädä kotiin lapsia ja kotia hoitamaan kun vaimo tekee uraa?  Kyllä sellaisiakin miehiä olisi jotka haluaisivat mutta suostuuko kukaan sellaisen vaimoksi? 

Mun mies jättäytyi työelämästä pois, kun lapset oli jo tehty, nimenomaan jättäytyi, sillä työsuhteen loputtua kieltäytyi hakemasta uutta työtä. Ei kyllä myöskään hoitanut kotia eikä lapsia, vaan minä ne lapset päiväkotiin vein ja hain. Jätin miehen viisi vuotta velttoilua katsottuani, kun ymmärsin, että tilanne on lopullinen.

Mistä saisi miehen, joka elätettäväksi heittäydyttyään hoitaisi kodin ja lapset? Pelkkiä sohvanpohjaelättimiehiä tuntuu muillekin naisille olevan kotimiehistä tarjolla.

Ohis. On jännää millaise mielikuvat helposti syntyvät mieleen kun puhuaan koti-isistä tai "kotinherroista (vrt kotirouva). - Koti-isä jos on sitä ielä silloin kun lapset ova jo vanhempia (ohitanee vaippaiän) on helposti mielikuvissa vähän reppana ja tai joku viherhörhö tai muutoin vain vähän "vinksahtanut" ; mikä sen on kun se ei käy töissä. eikä edes opiskele. Onkohan se, jotenkin sairas. Oli kuulemma laittanu ruokaakin lauantaina jääneistä tähteistä.  Ja lapsilla - huomaistteko toisella lapsella oli kengännauha auennu. Ei olis auennut jos olisi ollu lapsen äidin solmima.  

Kun taas kotirouva laittaa lapsille monipuolita ruokaa, viettää heidän kanssa aikaa yhdessä puistossa tai sisällä askarrellen. Tapaa toisinaan ystävättäriään. Kehittää itseään ja pitäen kodin puhtaana ja kaikkien vaatteet puhtaina ja viikattuina. Ja jos joku kysyy, että ehtisikö vaikka huomenna aamupäiväst siä ai ätä niin totahan toki aikaa on, eikä haittaa vaikka lapset ova mukana koska on kaunnisi ja säänmukaisesti puettuna ja viihtyvät kuitenkin omissa oloissaan sen aikaa, kun koirouva tekee, mihin häntä ny sitten pyydettinkään. - Vaikka monta kertaa hän on ennättäny itse lupautua toimimaan, ennen kuin kukaan on edes kysyny        

Hauska satiiri. Oikeastihan koti-isiä pidetään epäitsekkäinä arjen sankareina ja kotiäitejä laiskoina ja tyhminä loisina. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei kysyt'ä samalla  voiko mies jättäytyä työelämästä ja jäädä kotiin lapsia ja kotia hoitamaan kun vaimo tekee uraa?  Kyllä sellaisiakin miehiä olisi jotka haluaisivat mutta suostuuko kukaan sellaisen vaimoksi? 

Mun mies jättäytyi työelämästä pois, kun lapset oli jo tehty, nimenomaan jättäytyi, sillä työsuhteen loputtua kieltäytyi hakemasta uutta työtä. Ei kyllä myöskään hoitanut kotia eikä lapsia, vaan minä ne lapset päiväkotiin vein ja hain. Jätin miehen viisi vuotta velttoilua katsottuani, kun ymmärsin, että tilanne on lopullinen.

Mistä saisi miehen, joka elätettäväksi heittäydyttyään hoitaisi kodin ja lapset? Pelkkiä sohvanpohjaelättimiehiä tuntuu muillekin naisille olevan kotimiehistä tarjolla.

Ohis. On jännää millaise mielikuvat helposti syntyvät mieleen kun puhuaan koti-isistä tai "kotinherroista (vrt kotirouva). - Koti-isä jos on sitä ielä silloin kun lapset ova jo vanhempia (ohitanee vaippaiän) on helposti mielikuvissa vähän reppana ja tai joku viherhörhö tai muutoin vain vähän "vinksahtanut" ; mikä sen on kun se ei käy töissä. eikä edes opiskele. Onkohan se, jotenkin sairas. Oli kuulemma laittanu ruokaakin lauantaina jääneistä tähteistä.  Ja lapsilla - huomaistteko toisella lapsella oli kengännauha auennu. Ei olis auennut jos olisi ollu lapsen äidin solmima.  

Kun taas kotirouva laittaa lapsille monipuolita ruokaa, viettää heidän kanssa aikaa yhdessä puistossa tai sisällä askarrellen. Tapaa toisinaan ystävättäriään. Kehittää itseään ja pitäen kodin puhtaana ja kaikkien vaatteet puhtaina ja viikattuina. Ja jos joku kysyy, että ehtisikö vaikka huomenna aamupäiväst siä ai ätä niin totahan toki aikaa on, eikä haittaa vaikka lapset ova mukana koska on kaunnisi ja säänmukaisesti puettuna ja viihtyvät kuitenkin omissa oloissaan sen aikaa, kun koirouva tekee, mihin häntä ny sitten pyydettinkään. - Vaikka monta kertaa hän on ennättäny itse lupautua toimimaan, ennen kuin kukaan on edes kysyny        

Hauska satiiri. Oikeastihan koti-isiä pidetään epäitsekkäinä arjen sankareina ja kotiäitejä laiskoina ja tyhminä loisina. 

Eräs ysäväni ei enää tällä hetkellä ole "vain" koona pyörivä koti-isä. Sen sijaan hän on yksinhuoltaja lapsilleen ja käy töissä. On ollut -paremman termin puuttuessa- jännää seurata, miten häneen on suhtauduttu.

Kuulemma hyvinkin mustavalkoisesti: Osalle hän on juurikin suuri ja ihailtu sankari, joka on asettanut oman uransa sivuun ja keskittyen enempi lapsiin ja lapsiensa hyvin vointiin.

Turhauttavaksi hän on kokenut monet niisä kerroista kun hän on joutunut kuulemaan kuinka hänen ex-kumppaniaan on milloin mistäkin haukuttu ja halveksittu, koska kukaan ns. täyspäinen nainen ei oliisi tällaista sallinut. Vaikuttanutkin, että  liian iso pala ymmärreäväksi  on joillekin ollut jo se,  yhteisymmärryksessä eronneet ja ovat nykyisin ihan asiallisissa väleissä. (Lasten äiti  esimerkiksi on ollut paikalla luullakseni aina silloin kun on ollut laps(i)en synttärit).

Eriyisen raskasta oon ollut kun on esiety, että hänen hyväksikäyttäisi lapsiaan; koska kuulemma, kuten syyteen esittänyt toesi: Mitä muuta aikuien ja koulutetu mies voisi saada lapsiltaan.

Huokaus. Todellsieen tasa-arvoon lienee edelleen matkaa,    

Lompakkoloisia on näköjään monenlaisia

Vierailija kirjoitti:

En suosittele kotirouvailua koska eihän siinä ole mitään tuloja. Ellei mies laita sun tilille palkkaa vähintään 2000 e joka kk, jonka sitten osittain säästät ja sijoitat.

Ei elämää voi pelkästään miehen varaan enää nykyään laittaa. Oma elämä on otettava ihan itse haltuun.

Miten niin ei ole tuloja?

Kyllä mulla ainakin on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei Suomessa ole ikinä ollut paljoa kotirouvia. Idea on tänne tullut amerikkalaisten telkkariohjelmien kautta.

Mitä ihmettä!? Mistäs ne kotirouvat saivat ideansa, jotka elivät ennen kuin televisio keksittiin? Venäläisistä näytelmistäkö?

Silloin ei ollut varaa köyhillä kotirouvailla, itse piti kakarat hoitaa ja siinä samalla elukat ja kotityöt. Vain rikkaimmilla oli varaa palkata piikoja tekemään ne työt ja itse toimivat lähinnä esimiehenä henkilökunnalle.

Loppu saattaa tullakin sitten aika pian.

Arabin kanssa onnistuu. Jos välit menee, loppukin tulee saman tien eikä jää kitumaan.