Miten aikuisena nainen saa uusia kavereita?

Ulkopuolisen havaintoja. Omalla vaimolla samaa ongelmaa kuin aloittajalla. Tunnen tietysti myös muita naisia melko hyvin kuten äitini, kaksi siskoani ja muistan menneisyydestä pari exää.

Tämä naiskavereiden markkina on melko samanlainen kuin vastaava heterosuhteissa miehen näkökulmasta. Yllättävästi esim. ulkonäöllä on väliä. En usko sen olevan kaverimarkkinassa seksuaalista, vaan statukseen liittyvää. Samoin kaikella muulla kuten koulutuksella, tulotasolla, ja toki hyvin paljon luonteella.

Eli neuvoni on simppeli. Jos olet naispuolista kaveria vailla, mieti niitä samoja ominaisuuksia itsessäsi mitä vaatisit mieheltä. Monia näistä voi kohentaa helpohkosti esim. liikunnalla, opiskelemalla ym.

On itse asiassa melko loogista, että naiset toimivat parisuhde-ja kaverimarkkinoilla samoin perustein.

Mä olen aikuisiällä muuttanut maata kolmesti ja saanut kavereita joka paikasta. 

Olen tavannut niitä omia ihmisiä duunissa, harrastuksissa, tuttujen kautta ja nyttemmin lasten ja puolison kautta. Pitää olla itse aktiivinen ja avoin. 

Samaa mietin, olisi myös kiva jos olisi yhteisiä mielenkiinnonkohteita. Tällä hetkellä olen lähes kaveriton, kun elämästä on karsiutunut hyväksikäyttäjät, päihderiippuvaiset ja ne yläasteaikaiset kaverit.

Työpaikallani on suuri osa keski-ikäisiä ja muutenkin hankalaa tutustua kehenkään kun ollaan paljon etänä, aikuisilla on omat menonsa, puolisot ja mahdolliset lapset.

Sitten oon minä, sinkku ja lapseton 27v yksinäinen nainen, joka on alkanut haaveilla lemmikin hankkimisesta yksinäisyyttä lieventämään.

Mun vinkit:

- harrasta jotain juttua, joka on pienen piirin mielenkiinnon kohde. Esim zumbasta en saa ketään kaveria, se on geneeristä hommaa, sinne mennään vain kuluttamaan kalorit puhumatta kenellekään mitään ja sitten kotiin. Mutta (muutan vähän esimerkkiä) kun ilmoittauduin porukkaan, joka haluaa löytää erittäin harvinaisen sienilajin ja lähtee etsimään sitä porukalla puhuttaan ensin puoli vuotta suljetussa ryhmässä taktiikasta.. koko porukka keskenään hyviä ystäviä.

- älä odota löytäväsi ystäviä, joissa on kaikki toivomasi ominaisuudet. Yhden kanssa voi käydä katsomassa keikkoja, vaikka muuten ei kaikki jutut käy yksiin. Jonkun toisen kanssa jaetaan vain tietyn perussairauden sairastamiseen liittyvää vertaistukea, jne. Ja on ihan ok. 

Vierailija kirjoitti:

Aikuisena on tosin turha havitella sellaista tyttövuosien bestissymbioosia, enkä kyllä sellaista haluaisikaan.

Minä haluaisin. Minulla ei lapsena/nuorena koskaan ollut yhtäkään ystävää. Elämänmittainen haaveeni on ollut löytää nimenomaan bestis. Nyt aikuisena olen haaveillut sellaisesta paljon enemmän kuin lapsena. Lapsena pärjää hyvin yksinkin.