()()()()Tiistaihin SYYSväki()()()()

Aikainen aamu, ennen seiskaa ylös. Mutta saihan tuota nukuttua ihan ok. Onnin nukutus kesti eilen 45 min. Oli ollut vähän asiaa iskälle. Oli selitellyt, että äitillä ei kikkaraa, äitillä pimpsa, isiltä kikkara otettu pois... Että silleen:)



Kotona olevana voin vain kuvitella tuntemuksia hoitojuttujen suhteen. JOtenkin kuitenkin tuo Pilen teksti kosketti, siis pääsin vähän lähemmäs ymmärrystä siitä, miltä se voi tuntua:/ Voimia pähkäilyihin.



Saamuska, kiva kun oot takaisin!!!



TIIVI!!! Just eilen mun piti huhuilla mutta se jäi. Onpas kiva, että olette saaneet yhteyden ulkomaailmaan. MItäs kuuluu Vilholle? Entäs sun työjutut?



Täällä sataa vettä!!! On sitä odotettu. En vaan tiedä mille alkais. Pitäs mankeloida kaikki meidän lakanat, ne kun on vain silitetty tai ei sitäkään ja olleet tuolla muuttokuormassa kauan. En halua laittaa epämääräisen näköisiä lakanakääröjä uuden kodin kaappeihin.



Ynis, ihan asiaa puhut tuosta valokuvien tallentamisesta. Siksi minä en liputakaan digikameran puolesta eikä meillä sitä vielä ole; kuvia tulee otettua enemmän (kun näkee aina, millainen siitä tuli) eikä tule teetätettyä sitten kaikkia, ainakaan heti. Mies kyllä on ostamassa digikameraa ja onhan se vissiin tätä päivää. Silti olen tavallisen kannalla - kuvasta tulee mikä tulee, sitä ei voi poistaa ja ottaa uutta tilalle. No, minä olen tässäKIN asiassa aika vanhanaikainen... Meillä on ollut kyllä lainassa digikamera monesti ja kuvia on koneella kyllä paljon. Aika paljon niitä on teetätettykin.



Voikaatten hyvin! Alan keksimään tekemistä tälle päivälle.



T-P

Vein pienen nuppuseni päiväkotiin ja innoissaan sinne lähti. Jätin ruokapöytään odottamaan aamiaista ja menin toiselle puolelle esikoisen asioissa. Kohta kuulin kauhean raivohuudon, se oli kurjaa:( Kurkkasin ulosmennessä ikkunasta ja siellä yritti kai heitellä maitomukit ja kaikki pitkin pöytää:( Kuulin, kun hoitaja " komensi" , että sitä et ainakaan heitä. Siinä vaiheessa lähdin pois.



Minä alan olla enemmän ja enemmän varma, etten tykkään noista hoitajista. En tiennyt mitä pitäis tehdä, aikaa ois ollut mennä vaikka auttamaan aamiaispuuhassa. En kuitenkaan uskaltanut enää mennä takaisin, jos se oiskin vaan pahentanut asiaa tai hoitajat ei ois tykänneet siitä. Onneksi tänään on kasvatuskeskustelu ja voin koittaa kysellä miten kannattais toimia ja miten itse toimivat tollasessa tapauksessa. Meilläkin välillä on noita raivareita ruokapöydässä ja siihen saattaa auttaa se, että otan pois pöydästä tai päättäväisellä äänellä uhkaan tekeväni sen ja ottavani ruuan pois. Useimmiten lopulta alkaa syömään ja syö sitten ihan hyvin. Mun mielestä hoitajan äänensävy oli enemmän sellainen komentava ja tiukka kuin lempeän päättäväinen.



Toisaalta on kuitenkin sellainen olo, että en voi tehdä asialle mitään, vaan pienen pitää vaan sopeutua päiväkodissa oloon. Kotiin en voi enää jäädä. Kyllä kai ne hoitajatkin on lopulta ihan ok, mutta on vaan erilainen tapa toimia kuin isompien puolella on ollut.



Meillä pienten ryhmässä on 12 lasta ja 3 lastenhoitajaa ja avustaja. Nyt on lisäksi harjottelija. Tuntuis ihan sopivalta ryhmäkoolta. Tosin kaikki lapset ei ole vielä alottaneet hoitoa. Toi Valman 17 henkinen ryhmä kuulostaa aika isolta kyllä. Voimia Pilette sopivan ratkaisun löytämiselle! Voimia myös Allille! Meilläkin on tänään ekat päiväunet siellä ja hirvittää vähän ton aamuisen jälkeen:( Eilen kyllä nukkui päiväkodin jälkeen kotona melkeen 3h, eli ehkä siellä tosiaan väsyy eri tavalla ja nukkuu sielläkin helpommin.



Kyllä, omaa napaa täälläkin. Oli helpompaa, kun mies vei tytön eilen:)



T: Ynis

LILA: halaus, allergiajutut on vaikeita varsinkin jos joutuu luopuun koirasta, voimia.



YNIS: älä murehdi tytön hoidon alkua, mun vanha naapuri kertoi että heillä kun tyttö aloitti hoidon eka kukausi oli yhtä itkua. Teidän tyttö varmaan kokeilee rajojaan ja uhmaa hoitajia kun äiti hänet " hylännyt"



Meidän poika aloittaa hoidon pe kun palana töihin, apua enää kolme vapaa päivää. On ollut jo harjotteleen ja ihan hyvin mennyt, silti musta tuntuu aivan kamalalta laittaa mun " vauva " hoitoon. menee pph:lle. musta tuo hoitaja tuntuu todella ihanalta. Ainakin poika sitä viimeks jo halili ja pussaili.



Mun työrupeama alkaa ihan kivasti eka vkoloppu töitä sit 4 vapaata ja vasta perjantaina yövuoroon, apua miten pysyn hereillä:)



pojalla on kova nuha ja yskä , mulla nuha ja kurrku karhea eli tauti tulossa mullekein, kiva aloittaa työt nuhassa:)



äitini tulee tänään käymään, illalla käymme kirjastoautossa.





eipä tänne muuta, vettä sataa

Eli jokaisesta rännistä tulee tuutin täydeltä. Tukkoista oloa, kovaa yskää ja paksua räkää. Toivoton yhtälö nukkumista ajatellen. Eli äiti on väsy, taasen vaihteeksi.



Lilalle superISOvoimaHALAUS ja tuplasti jaksamista. Voi noita Rosan allergioita. Eikö tuo olisi jo riittänyt, että monelle ruoalle on allerginen, mutta että vielä koiralle... :(



Olen Yniksen kanssa samoilla linjoilla (ja T-P:n myös) että paperikuvat kunniaan. Meillä on kyllä digikamera, mutta olen teetättänyt kaikki kuviksi. Siihen on kaksi syytä; olen koneen kanssa niin huono (jos ette ole vielä sattunut huomaamaan) ja kuva on aina kuva. Vanhanaikainen (ja naapurin lasten vielestä myös ikivanha) olen. Äh, en osaa selittää. Mutta joka tapauksessa laatikossa on iso pino kuvia. Jotka odottaa pääsyä albumiin...



Ynikselle Mukavaa Viimeistä " Lomapäivää" !



Kivaa, että Saamuska on palannut. Ja Tiivii myös. Tervetuloa takaisin!



Mitenkäs Ayapin eka työpäivä meni?



Joko Öttis meni? Ja kiva, että Ramika on päässyt jo pienen kanssa kotiin. Muista nauttia niistä vauvantuoksuisista päivistä. Ja muista levätä.



Tänään pitäisi varmaan imuroida. Koirien tassuissa on taas kantautunut ihan mieletön määrä hiekkaa sisälle. Blääh! Myöskin kaksi korillista pyykkiä odottaa kaappeihin laittamista. Kukakohan nekin laittaisi? Tylsiä nämä kotihommat, ne ei juurikaan vähene, vaikka niitä joka päivä tekee.



Palailen. Kirjoitelkaahan aamun kuulumiset, että on sitten lasten päiväuniaikaan jotain luettavaa...



Mimmu ja lapset x3

Täällä edelleenkin =)



Lilalle jaksuja. Kurjat nuo Rosan allergiat. Ja varsinkin kurjaa jos koirasta joutuu luopumaan. Meillähän Veetillä oli koira allergia, mutta nyt se on hävinnyt kokonaan. Prick testissä oli silloin vahvuudeltaan 4. Luovuttiin silloin koirasta kun Veetin iho meni niin kamalan huonoon kuntoon. Nyt ei koirastakaan tuu enään oireita.



Kohta pitäis itikseen suunnata ostoksille. Veetille pitäis muutamat kivat paidat löytää.



Jaahas Veeti ei malta videoita kattoo nyt. Pitää siis lopettaa kirjoittaminen ennen kuin hajottaa koko makkarin.



Öttis, veeti ja masuasukki rv39+6

Paperikuvista. Me ollaan harkitty vanhan kameran myymistä, kun ei sitä tule käytettyä enää ollenkaan. Mies meinasi, että jos vikan kerran kunnolla kuvaisi sillä ensin, kun pieni täyttää 2v. Ottais vaikka mustavalkoisia kuvia. Digikameran puolesta liputan minä, mutta kuvia pitää ehdottomasti saada paperille ja albumiin. Ei vieraatkaan niitä koneelle tule kattomaan.



Manteli, se tosiaan tuntui enemmän kiukulta, mutta ehkä just sitä, että tänne hänet hylättiin. Mietinkin, että loppuviikon voisin ehkä viedä vähän aikasemmin ja olla siellä mukana 5-10 min, niin ehtis sopeutua vähän eikä heti vaan jätettäis sinne.



Nyt taidan lähteä moikkaamaan vielä puistoon tuttuja ja sitten kirppikselle. Ekaa kertaa pyörällä, omalla, moneen vuoteen. Toivottavasti säästyn sateelta!



T: Ynis

Eilen kun miehen kanssa itkettiin eniten sitä ettei tytöillä tule olemaan koskaan koiraa. Toivoa siis kuitenkin vielä on. Eilen kun menin niin puihin, kun näin patin nousevan koiran kohtaan etten huomannut lääkäriltä kysyä että jhelpottaako nä' mä eläinallergiat iän myötä.



Nyt takaisin pakkauspuuhiin!

Meidän kakkostyttö aikanaan allergisoitui koiralle ja kissalle ,kora 3 ja kissa 4.Ja me jouduttiin lopettamaan meidän kissa ja koira(koira yritettiin sijoittaa uuteen kotiin ,muttei sopeutunut)Nyt allergia väistynyt ja meillä on uusi koira,eikä oireita.Kissoista oirehtii yhä.Koiramme tosin on ns " allergia ystävällinen" rotu,mutta tiedä sitten...



Yhtä kaikki,paljon jaksamista ja kestämistä.LIla!!!!



Leanna+5 ja sissi rv 10+

Terkkuja allergialääkäristä.

Hyvältä kuullosti keuhkot ja näytti korvat :) Vaikkakin kyllä molemmat putket jo irti mutta edelleen korvakäytävässä...



Mutta ne mitat!!! Sassa oli keväällä, toukokuussa, 80,5cm ja 10,5kg.

Ja nyt 87,8cm ja 11,86kg!!!!!!!



Eli hyvillä mielin täällä :)



Poitsu oli 110cm ja 18,1kg. Kaikki hyvin myös hänellä. HUH.



Sellasta täällä. Sassa taitaa saada BB:nsä tänään :)



Kerppu ja terveet ipanat :))

Kävin aamulla extyöpaikassani ja olin hyvin! onnellinen että sain repäistyä itseni sieltä irti silloin syksyllä. Nyt on sit ihan puhki kävelemisestä Hakaniemessä. Poitsu tarhassa vielä muutaman pitkän 8-15 päivän ja sit lyhennetään hoitoaikaa 8-12, unet tulee sit nukkumaan kotio.



Ehkä myöhemmin jatkoa. Jos olotila sen sallii..



Reeli, syyspoitsu ja masu 29+3..

Kuulostaa aina siltä, että meidän lapsia tarhataan, mutta tarha on vaan niin paljon lyhyempi sana:)



Tänään jäi siis raivon kera aamupalalle, mutta oli sitten rauhottunut ja juonut vähän maitoa ja loppupäivä olikin mennyt ihan hyvin. Ulkona oli touhunnut., lounas maistunut hyvin ja päiväunille nukahti. Nukahtaminen oli kestänyt tosi kauan, kun siellä oli joku muu ilmeisesti pitänyt meteliä. Mutta kiltisti oli makoillut tutin ja unilelun kanssa ja lopulta nukahtanut. Oli just välipalalla, kun menin hakemaan ja kesti kauan, että edes huomasi mun tulleen huoneeseen. En viitsinyt häiritä syömistä, joten istuin sohvalla odottamassa. Kasvatuskeskustelusta jäi hyvä mieli, joten kyllä nyt on kuitenkin ihan hyvä fiilis taas. Kontaktia ei ole neiti pahemmin ottanut, mutten tiedä onko hoitajatkaan kyselleet syliin tai mitään. Itse ei ole ollut syliin tulossa. Mutta eiköhän senkin aika vielä tule.



Esikoinen oli muuten ollut ihan tohkeissaan sairaalassa, kun oli nähnyt aamupalapöydän. Tarjolla oli ollut vaikka mitä. Eli kovasti innoissaan oli jäänyt sinne:) Eilenkin lähtiessä oli siis innoissaan siitä, että pääseen sinne monena päivänä uudelleen, ei niinkään kotiinlähdöstä:)



Minä pyöräilin aamupäivällä kirppikselle ja täytyy sanoa, että hävyttömän huono on meikäläisen pyöräilykunto. Mutta ei ole ihmekään, kun en ole pyöräillyt vuosiin paria kauppareissua anopin pyörällä lukuunottamatta. Mutta olipa kiva ajaa kunnon pyörällä, innostuin vähän:) Kirppiksellä tuntuu menevän ihan hyvin. Pöytä on vielä tän viikon.



Nyt pienen nuppusen seuraan:)



T: Ynis

Ynis, kiva oli lukea että päivä mennyt pikkurinsessalla hyvin :) ja että sinulle jäi hyvä tunne kasvatuskeskustelun jälkeen. Onnea jatkoonkin.



Meilläkin mennyt päivä hyvin. Oli nukkunut päiväunia yli 2 tuntia!! Ja hyvin oli itsekseen nukahtanut oman rätin, tutin ja unilelunsa kanssa. Oli varmaan niin väsynyt touhuiluista että nukahti nopeasti. Tyttö oli myös välipalalla kun tulin hakemaan. Jäin hiljaa odottelemaan että saa syötyä rauhassa. Kuulin kuinka tyttöni jutteli hoitajalle " ovara (=orava) puussa näkyy, kako (=katso)" . Iloisena taas juoksi minua vastaan huutaen " äiti, äiti" . Voi kun mua alkoi itkettää :) Pöhkö minä .... Hyvin oli myös kuulemma syönyt lounaalla; makkarakastikkeen makkarat olivat maistuneet mutta terveellinen peruna-porkkana-lanttu-muusi ei ollut kelvannut :/ No, oli kyllä syönyt raastetta ja salaattia.



Huomenna tytöllä on ensimmäinen " pitkä päivä" eli on aamupalalla, vien tytön puoli ysiin ja haen ennen kolmea.



Nyt tyttö on kyllä hiukan näyttänyt joko väsymystään tai hämmennystään käytöksellään. Ollut kiukkuinen, toisaalta halunnut olla paljon minun tai isänsä sylissä. Kun juttelin puhelimessa, huusi vieressä koko ajan. Heittelee tavaroita ja repii kirjansa sivuja. Voi tietenkin mennä näinkin: että jää hyvin hoitoon ja päivät menee suht hyvin mutta sitten illalla reagoi mulle ja miehelle.



Mies on vielä lomalla, joten päivällä kun oli kahdenkeskistä aikaa kävimme lounalla Hgin keskustassa. Samalla reissulla kävin Kelalla jättämässä osittaisen hoitotuen hakemuksen (kun teen 4 päiväistä viikkoa).



Tämä tällä erää, hyvillä fiiliksillä täälläkin eteenpäin. Vointeja kaikille!



Alli

Kiva, Alli, että teilläkin sujuu päiväkodissa!



Meillä on ollut vähemmän roikkumista kuin eilen, ihme ja kumma.



Esikoinen oli mitattu osastolla ja mun arvio osui oikeaan. Molemmat tytöt on nimittäin selvästi venähtäneet pituutta kesän aikana. Esikoinen oli nyt 108,5cm ja painoa 15,1kg. Ikää siis 4,5v.



Menen kattomaan Oprahia... :)



T: Ynis

Huh mitä rumpaa ollut pari päivää, nyt vasta ekaa kertaa tänään edes avasin koneen. Teitä olen ikävöinyt, mutta tänne saakka en ole ehtinyt. No jos nyt koitan muutaman sanan...



Alli, hyvä kun päiväkotihomma alkanut hyvin!



Ynikselle myös onnea pk-rumpaan, onneksi päivä oli sitten kuitenkin sujunut hyvissä merkeissä aamun jälkeen. Ja kiitos vaan taas varmuuskopioiden muistuttamisesta, jospa mäkin saisin ne nyt aikaiseksi ennen kun on liian myöhäistä...



Lilalle ja Rosalle iso hali täältä! Koirasta luopuminen on varmasti kamalan raskas päätös, mutta mullekin tuli heti mieleen että allergiasta voi jopa " parantua" niin ettei aikuisiällä enää tule oireita, eli peli ei välttämättä ole kokonaan ikuisesti menetetty.



Tiivii, ihanaa että netti toimii taas! Sua on kovasti ikävöity!!! Laita kuulumisia pitkän kaavan mukaan, eli kerro kaikki!!!!!



Mantelille mukavia viimeisä vapaapäiviä ennen työrumpaa.



Öttikselle pikaista lähtöä nyytinhakureisuulle!



Kaikille muillekin tasapuolisesti jaksua, voimia, omaa aikaa ja työiloa sitä tarvitseville.



Sitten omaa napaa. Olin eilen siis siellä taysissä ja oli ihan hyvä käynti, vaikka tämä ei vielä ollut varsinainen pelkopolikäynti. Ekaks juttelin kätilön kanssa puolisen tuntia jonka jälkeen lääkärin kanssa puolisen tuntia, ja se vielä ultras ja varmisti että kaikki mahussa ok. Moni kysymys sai vastauksen ja suurin osa peloista ja epävarmuudesta helpotti. Uusi aika synnytystavan suunnittelua varten varattiin viikolle 38, eli silloin katsotaan vielä vauvan asento ja ennenkaikkea koko ja mietitään vielä synnytystapaa. Edelleen haluaisin normaalin alatiesynnytyksen jos vaan mahdollista ja kaikki menis hyvin, mutta henkinen valmius " kiireellisen sektioon" on kehitteillä. Toista hätäsektiota ei mitä suurimmalla todennäköisyydellä jouduta onneksi tekemään, eli olen erityistarkkailussa yhden hätäsekstion vuoksi ja jos jotain häikkää tulee tai synnytys ei etene siirrytään leikkaussaliin jo hyvissä ajoin ja vauva leikattaisiin puudutuksessa. Toivottavasti niin ei kuitenkaan käy ja pääsisin minäkin kokemaan nuo ihanat " normaalit" synnytystuskat.... Vaikka olenkin toissynnyttäjä avautumisvaiheessa se ihan loppuponnistusvaihe menee kuitenkin ensisynnyttäjän tavoin, eli tuskin ihan yhdellä tilkillä pääsen....;)



Suurempi juttu mulle kun nuo keskustelut oli kuitenkin lopulta lääkärin veikkaus tulokkaan sukupuolesta. Tämä yllätti ja vastoin edellisiä ultria sanoikin veikkavansa tyttöä! Kaveri ei suostunut taaskaan näyttämään kunnolla jalkoväliään, joten jännitys säilyy. Eli nyt lääkärien veikkaukset on 2-1 pojan eduksi, mutta siis se saattaakin olla kumpi vaan!!!! Jännää!



Tuon sairaalakäynnin lisäksi olen juossut kampaajalla (ihanaa, uusi väri!) ja jalkahoidossa (kantapäät oli ihan puhki, halki ja rikki kesän jäljiltä) ja ostoksilla ja koittanut jossakin välissä olla kotiäitikin ja tehdä ruokaa ja muita velvollisuuksia. Ja tuon kaiken seurauksena olen ollut ihan puhki ja tänään nukuinkin 2h päiväunia. Nyt tahti taas onneksi hieman hidastuu loppuviikkoa kohden ja ehdin paremmin tännekin taas.



Mitäs muuta mun pitikään kirjoittaa.... en muista. Jo kaksi vuotta mamadementiaa on tuhonnut ilmeisesti mun loputkin aivosolut... Palautuukohan tästä enää koskaan???



Voikaa hyvin!!



äitikuu ja taapero joka katsoo tuolla uutisia.... erikoinen lapsi.

Opiskelutkin sitten alkoivat. Tai parissa infotilaisuudessa olen käynyt, eilen vanhempani hakivat lapset ja hoitivat heitä iltapäivän ja tänään mies liukeni töistä aikaisemmin. Hirvittää, mihin myllyyn olenkaan taas itseni lykännyt. Mutta katsotaan, ehkä se tästä lähtee vielä rullaamaan.



Lilli viihtyy edelleen hyvin tarhassa. Mutta iltaisin kotona roikkuu kyllä minussa aika tavalla. Varsinkin nyt kun työt ja opiskelut haukkaavat ison osan iltapäivistänikin. Huoh. Tänä aamuna tarhassa Lilli kiipesi pois sylistäni ja ojensi kädet " ota syliin" hoitajalle, joka sitten ottikin hänet syliin. *Niisk* Hassua, kun tulee niin haikea olo vaikken toivoisikaan Lillin jäävän itkemään perääni.



Niin, minäkin puhun mieluummin tarhasta kuin päiväkodista, vaikka päiväkoti onkin se virallinen nimitys. Siihen on kaksi syytä. Ensinnäkin, minusta päiväkoti ei ole lapsen koti päiväsaikaan, (kuten nimitys antaisi ymmärtää). Lapsen oma koti on koti myös päivällä.

Lastentarha taas viittaa minusta vaikkapa taimitarhaan tai puutarhaan, jossa jokaista pientä ihmisentaimea hoidetaan ja sille annetaan sopivassa suhteessa valoa, vettä ja lannoitetta - ulkoilua, ruokaa, syliä, lämpöä, älyllistä haastetta, sosioemotionaalista harjoitusta jne. Joten, minä sanon tarha. Mutta päiväkotihan on tosiaan se virallinen nimi joten joissain yhteyksissä käytän sitäkin nimitystä :-)



Kurjaa että Valman päivähoito ei ole osoittautunut sellaiseksi kuin olisi toivonut. On kyllä iso ryhmä tuo 17... Minulla on sen verran ekaluokkalaisia ja niitäkin tuntuu välillä vilisevän silmissä. Toisaalta, hoitopaikan vaihtaminenkin on aina lapselle stressaavaa, joten pitäisi olla aika todennäköistä että uusi paikka olisi parempi. Toivottavasti ei ainakaan Valman sairastelukierre ala uudestaan.



Myös Allille ja Ynikselle tsemppiä hoitokuvioihin.



Voi kurjuus Lila Rosan allergioita! Toivottavasti koira-allergia helpottaa muutamassa vuodessa ja toivottavast koirulille löytyy uusi, rakastava koti.



G. Pystyn nettailemaan kun Lilli on hereillä. Nytkin hän on tissillä, kirjoitahn vasemmalla kädellä. Sori virheet!



Oho. Lilli nukahti. Täytyy laittaa sänkyyn ja vaippa päälle. Vai laittaisinko ilman vaippaa, nyt on jo monta yötä ollut yövaippakin ihan kuiva :-)



Puss och kram,

Ankkis ja [color=red]♥Lilli♥

Mies Nekkua nukuttamassa. Ajattelin, et puol 9 jo nukahtaisi, kun heräsi päikeiltä niin ajoissa, mut yllätys yllätys, Nean kammoksuma poran ääni alkoi raikaa yläkerrassa. Koputin jumppakepillä kattoon ja poraus loppui (miks alottaa aina tähän aikaan illasta..), mut naputusta kuuluu. Ei oo kivaa, kun Nean nukahtaminen menny just äänien suhteen hankalaksi. Jokaisesta pienestäkin äänestä kysyy, et mikä toi oli ja sit pitää selittää ja rauhoitella, kun se säikkyy.. Aamulla Nea heräs mun aivastukseen ja huoneesta kuului heti tuttu kysymys, mikä toi oli! Onneks muuten edelleen hyvin nukkunut!



Tänään haettiin matkahuollosta käytettynä ostetut tuplarattaat! Oon tosi tyytyväinen, kun niissä saa Nekun kattomaan menosuuntaan ja itse näen vauvan kasvot! Hoitopöytä/lipasto yhdistelmää vielä oon etsimässä, hankalalta tuntuu löytää sellasta, missä tarpeeksi säilytystilaa ja et hinta ois järkevä.



Mulla ihan veto pois. Ens viikon ma neuvola ja saan tietää mikä hb, et pitäskö rautaa syödä enemmän. Vauva on niiiiin alhaalla, et painaa ikävästi kävellessä. Soitan huomenna neuvolaan, kun haluisin väliaikatietoja kohdunsuun tilanteesta!



Äitikuu, jännää, et nyt sitten ei tiedä, tuleeko tyttö vai poika! :) Mut ihanaa, et vauvalla kaikki hyvin ja selvisi jo hieman tulevat synnytyskuviot.



Lilalle halaus! Kunpa allergiat pian helpottaisi ja koira-allergiakaan ei ois pysyvää laatua! Voimia!



Päiväkotipohdintoihin Pilelle jaksamisia, kunpa asiat järjestyisi niin, ettei sun tarvitsisi murehtia!



Ynis, kiva kun esikoisen tutkimusjutut lähteneet hyvin sujumaan ja hoitokin pienemmällä! :)



Manteli, kiva kun pehmeä lasku töihin!



Nea on ihanasti jo reipastunut puistossa! Nyt ei ole itkenyt viime kertoina! Aamulla jopa sanoi, et kiva lähteä puistoon! Olo on helpottunut sen suhteen. Nean nostelu ei nimittäin enää kovin kivaa, mahassa välillä ikävästi vihlasee.. Saan päivittäin puistossa kommenttia siitä kun on pieni maha. Onhan tää isompi ku Nekkua odottaessa, mut suht pieni edelleen. Tänään yks äiti kysyi, et onko tutkittu, et onko vauvalla kaikki hyvin ja kasvaako normaalisti, kun maha niin pieni. Tuli hieman kurja mieli, vaikka normaalisti mua ei haittaa ihmisten kommentit ja oon ollut vaan tyytyväinen, kun ei oo vielä isoa mahaa tiellä.



Munkin pitäis valokuvia teettää iso kasa!! Meillä kyllä mies pitää onneksi huolen siitä, että on varmuuskopioita. Mut miehen seuraksi nyt, Nekku nukahti. Hyviä öitä kaikille!



Enkeli1 ja Nea+minivauva rv28+3

viimeiset pari päivää kotona ennen koulun alkua... Toisaalta kivaa mennä taas kouluun (miten toi kuulostaa ihan siltä että olisin menossa takaisin yläasteelle??) varsinkaan kun siellä ei tarvitse kovin pitkään olla...



Voi harmi Rosan allergioita, josko se koira-allergia menisi pian ohitse, samoin kuin muutkin allergiat.



Kivaa että tarhalaisilla oli mennyt hoidossa hyvin :)



Idan ryhmässä on tällä hetkellä 12 lasta, mutta pieniä on tulossa vielä lisää eli syksyn mittaan ryhmän koko taas kasvaa. Alkuvuodesta lapsia oli 16 ja hoitajia 4, sama on nytkin edessä. Viimeksi Ida oli yksi nuorimmista, nyt taas on isot lapset vaihtaneet ryhmää ja Ida on yksi vanhimmista. Esitin toivomuksen et Idaa käytettäis usein potalla, mut eivät olleet kauhean innostuneita :( ainoastaan yksi lapsi tosta ryhmästä on vaipaton, ei nyt luulis olevan hirveän vaikeaa viedä Idaa potalle ja eipä tarttis niitä vaippoja sitten niin paljoa vaihtaa. Ida on lähes päiväkuiva, mutta vahinkoja sattuu vielä kuitenkin.



Viikonloppu vietettiin pk-seudulla, oli ihan kivaa. La käytiin Sellossa ja sit Lintsillä, su oltiin korkeasaaressa ja Jumbossa. Lintsi oli (jälleen) huippu paikka Idan mielestä, Korkeasaari taas vähän pitkästyttävä.

Takas tullessa ajettiin koko matka (eli se 170km) yhteen putkeen, Ida istui yksin takapenkillä mutta viihtyi melko hyvin. Jos mä juttelin Idalle jotain, niin vastas yleensä et höpö höpö, äiti hupsu.



Hienon nimen sai Ihmelapsi :)



Tänään on ollu remonttipäivä, vessaan laitettiin yksi hylly, eteiseen naulakko ym. Lattiat on pesty ja puhtaat matot laitettu lattialle... Niin Idan synttäreitä vietetään siis la ja su, tänään raahattiin kaupasta kaikenlaista herkkua monta kassillista. Lahjaksi me annetaan Idalle Muumi-dvd ja 3 pitkähihaista paitaa... Jos kuulostaa hassulta niin selityksenä on se, et Ida on tarkka vaatteistaan, ja kaupassakin aina tykkää käydä vaateosastolla ja selailla vaatteita. Hokee vaan että ihana mekko, kaunis paita jne.

Baby Born meillä on kaapissa odottamassa, mut sen Ida saa varmaan joululahjaksi. Lisäksi on sateenvarjorattaat nukelle, mut neannetaan sit samalla.



Mä en löydä Idan neuvolakorttia mistään, ja aika on torstaina...



jaaha, ida kaipaa seuraa.

petra, ida ja " vauva" 23+4 (eilen meni viikolla pieleen, ei sitä enää pysy laskuissa mukana)

Lämpimät onnittelut pienten ja vähän isompienkin vauvojen äideille ja koko perheille. Ihania uutisia :´)



Hoitopohdinnoissa paljon sympatiaa ja empatiaa kaikille. Erityisesti Piletelle. Meillä käytiin vaihtoehdoissa koko paletti läpi, ja lopputulos on nyt yks. pph. Infektiokierteen uusiutumisen pelko on meilläkin ollut kaikkein suurin ahdistus ja pelko ja pahin este pk:n aloittamiselle. Tuo isona ja reippaana oleminen ei myöskään kuulosta kovin toivottavalta osalta pienelle :( Toivottavasti asiat selkenevät teillä.



Pönksy on jäänyt kahtena aamuna nyt ilman mitään itkuja, eikä ole itkenyt koko päivänä lain. Sopeutuminen on ollut yllättävän nopeaa, puolessatoista viikossa lapsonen oppi " ammattilaiseksi" . Nyt siis syö ja nukkuu normaalisti, ja äidin sydän on keveä :) Iltaisinkin on oma virkeä itsensä. Nyt tuntuu jo valkenevan yksinkertainen ja iloinen tosiasia: On tosi mukavaa, kun voi käydä töissä ja sitten olla kotona lapsen kanssa. Kummastakin osa-alueesta saa voimaa sen toisen tontin hoitamiseen. Työtahti ansiotyössä tuntuu vielä ihan kohtuulliselta, enkä kovinkaan usein kanna hommia kotiin.



Jaksamista ja valoa uuteen alkuun muillekin työläisille ja hoitolaisille!



Lilan perheeseen voimia tosi kurjaan allergia-asiaan!



Tipsu, yritin udella sähköpostissa taannoin, että missä päin kaupunkia teidän hulppea asunto on :) Mekin nimittäin käydään etuovella ja oikotiellä niillä nurkilla... Jäiköhän posti välille? Onnea uuteen kotiin!!! Pönksyn huoneen sävyt ovat keltainen ja lime (ja tietty valkoinen) - minäkään en halunnut pojan huonetta vaan lapsen iloisen leikkihuoneen. Jossa voisi temmeltää ehkäpä tyttönenkin joskus...



Nyt hartiahierontaan. Mies lupasi olla niin kulta.

Enkeli: Espoon Ikeassa oli " poistopuolella" yksi hoitopöytä/lipasto-yhdistelmä, sellanen aika tumma puinen, mun mielestä nätti. Siinä oli yhdessä kulmassa ihan pieni lohkeama eikä muuta vikaa... Hintaa 135e. Oisin muuten ostanu mut kun ei meille mahdu ku meidän vanha (no kahden vuoden takaa) pieni hoitopöytä.

Katson toisella silmällä jotain asiaohjelmaa päiväkotien ruokajutuista. Tuossa näytettiin kun tarhalaiset oli päikyillä, kuinka niitä heräteltiin ja kuinka ne söi. Tosi suloisen näköisiä pienokaisia, osa oli varmaan noin 2-vuotiaita. Yritin kuvitella Onnin sinne joukkoon ja ihanhan meinasi tippa tulla linssii. Niin reippaina näytti kaikki pienokaiset olevan. En varmaan kestäis olla päiväkodissa töissä - minähän oon tosi herkkä toisten lasten itkuille, itkisin varmaan itsekin;)



Lempo: Sori, jos en ole muistanut vastailla asunnon sijainnista. Laitanpa sähköpostiin sen sitten. Jotenkin en muka tohdi täällä sitä mainostaa vaikka aika paljohan olen täällä itsestäni paljastanut:) Olen muuten katsellut vielä asunnon oston jälkeenkin etuovea ja täytyy sanoa, että ei ole noin isoa ja noin halpaa ollut tarjolla! Ja paljon on samoja asuntoja edelleen myynnissä, joita on ollut sen 3-4kk.



Se on kumma homma, mistä sen sitten tietää, mikä on " se oikea" . Tänään mietin just, että yks luhtitalon alakerta oli keväällä mun mielestä aivan ihqu, neliö mutta neliömäärältään pieni. Aika uus. Nyt kun mietin sitä, niin ei se olis ollut ehkä tän nykyisen veroinen sittenkään. Olohuone-keittiö alue oli sen verran pieni. Niin se vaan kai menee sitten, että sen vaan tajuaa, kun se oikea kävelee vastaan;)



Ankkiksen tahti kuulostaa hengästyttävältä! Tsemppiä vaan kaikkeen tuohon!



Ihanastihan tuo kuulosti sitten loppupeleissä pikkurinsessan tarhapäivä menneen:) Kyllä se varmasti siitä!!!



Jokohan Öttis meni???



Tiivi, älä nyt heti jätä meitä:)!!!!



Käytiin katseleen tänään sohvia. Sohva ja sitten erilliset nojatuolit samalla verhoilulla - toimitusaika 4 viikkoa!!! Enkä usko, että saatais niinkään äkkiä, ainahan tulee yllätyksiä. En nyt sitten tiedä, haluanko tilata vai en. En haluais ottaa riskiä, ettei ole Onnin synttäreillä sohvia!!! Hintaakin tulis vajaa 2tonttua...



Mun jutut kyllä poukkoilee nyt ihan armottomasti. Parempi vissiin lopetella.



T-P