Voit muuttaa omassa elämänhistoriassasi YHDEN asian. Minkä teet?

En joisi sitä ekaa alkoholiannosta.

En alkaisi "seurustelemaan" erään läpipaskan ihmisen kanssa vain siksi, että olin yksinäinen, huomionhaluinen ja läheisyydenkaipuinen.

[quote author="Vierailija" time="04.09.2014 klo 12:37"]

En alkaisi "seurustelemaan" erään läpipaskan ihmisen kanssa vain siksi, että olin yksinäinen, huomionhaluinen ja läheisyydenkaipuinen.

[/quote]

Sama mulla :(

En pettäisi

Isäni ei olisi alkoholisti.

Sanoisin vastaan sille, joka kiusasi minua koulussa 8 vuotta. Koskaan en uskaltanut sanoa mitään, koska kiusaaja oli rehtorin oma tyttö. 

Skippaisin sen tulipalon, joka tuhosi elämäni, olin 1,5v.

Olisin mennyt valmistumisen jälkeen yksityiselle töihin sen sijaan, että jatko-opiskelin.

Koulukiusaajani ei koskaan olisi tullut luokalleni.

Minulla olisi hyvä itsetunto.

Jäisin pois töistä yhtenä aamuna vuonna 1994. 

Todella vaikea kysymys. Voisin muuttaa sen että en alkaisi seurustella exän kanssa, mutta sitten minulla ei olisi esikoistani. Voisin muuttaa sen että en perustaisi yritystä, tai siirtäisi sitä toiselle paikkakunnalle, minulla ei olisi sitten luottotiedot mennyt, eikä velkoja vielä hamaan tulevaisuuteen, mutta toisaalta, varmasti harmittelisin että miksi en perustanut omaa yritystä kun oli tilaisuus, ja se oli kuitenkin erikoinen ja mielenkiintoinen kokemus joka opetti paljon. Kaikki tapahtumat, ikävätkin, on johtaneet siihen missä nyt olen. Joskus miehen kanssa on puhuttu, että mitä jos oltaisiin tavattukin vaikka 10 vuotta aikaisemmin, että en olisi exän kanssa ollutkaan, mutta ollaan tultu siihen tulokseen, että silloin nuorena ja kokemattomina ei oltaisi toisiimme varmaan edes rakastuttu, mies oli naimisissa työn kanssa eikä perheen perustaminen kiinnostanut, ja minäkin olisin voinut olla liian lapsellinen.

Suurimmat ongelmat mun elämässä on tuonut 90-luvun lama, en päässyt työelämään kunnolla koskaan mukaan, ja siksi olen edelleen köyhä ja pitkäaikaistyötön. Jos sen voisi muuttaa, niin sen muuttaisin.

Ottaisin vastaan yhden työpaikan, josta kieltäydyin 2006.

En antaisi itseni lihoa tämän kokoiseksi. Kun olisin tajunnut 20-vuotiaana, että nyt on hyä ja että kerätyistä kiloista on hankala päästä eroon.

[quote author="Vierailija" time="04.09.2014 klo 12:54"]

Jäisin pois töistä yhtenä aamuna vuonna 1994. 

[/quote]

Mitä silloin tapahtui?

En koskaan joisi tippaakaan viinaa.

[quote author="Vierailija" time="04.09.2014 klo 12:32"]

Minä valmistautuisin yliopiston pääsykokeisiin kunnolla silloin ennen lapsia ja ennen mitään maailman huolia.

[/quote]

Olisin sanonut äidille 14-vuotiaana, että tarvitsen apua syömishäiriöön, enkä ulkonäköni arvostelua. 

Olen edelleen syömishäiriöinen. Äiti on haukkunut minua lihavaksi koko elämäni ajan. Olen 33-vuotias.

En olisi lähtenyt koskaan baarista sen komeana pitäneeni ex-luokkakaverini matkaan joka kiristi ja uhkaamalla pakotti suojattomaan seksiin ja aikaansai sitkeät sukupuolitaudit joiden hoidattaminen ei kai koskaan lopu..

[quote author="Vierailija" time="04.09.2014 klo 12:56"]

[quote author="Vierailija" time="04.09.2014 klo 12:54"]

Jäisin pois töistä yhtenä aamuna vuonna 1994. 

[/quote]

Mitä silloin tapahtui?

[/quote]

Suuri rakkauteni tuli yöllä mun luokseni tarkoituksena lopultakin aloittaa yhteinen elämä mistä oli haaveiltu vuosia. Kaikki ei mennyt kuten piti, jotain tapahtui ja riitelimme. Aamulla lähdin tunnollisena ihmisenä töihin ja tämä mies katosi täydellisesti elämästäni. Jos olisin jäänyt kotiin olisimme selvittäneet asian ja elämä olisi mennyt toisin.

Nyt  meni 16 vuotta ennenkuin kuulin mitä oli tapahtunut. Liian myöhäistä...

Jos en olisi syntynyt. Porukat olisi vielä yhdessä. Syntymäni jälkeen kaikki meni muka pilalle. En olisi elännyt elämääni keskellä riitoja, koulunkiusaamista ja tätä helvetin raskasta itseinho taakkaa. En eläisi joka päivä ajatellen että "kuole paska" tai "tapa ittes"
Tätäkö tämä elämä on syntymästä asti että on jatkuva paha olo?
Väsynyt 32-vuotias