Toimiiko kaukosuhde?
Hypoteettisena kysymyksenä, en ole itse sellaista kokeilemassa. Tuli vain mieleen. Millä etäisyyksillä olette kokeilleet? Jos siis yhteenmuutto samaan kaupunkiin ei toistaiseksi onnistuisi.
Kommentit (8)
[quote author="Vierailija" time="03.09.2014 klo 18:47"]Ei. Noin 60 km oli väliä.
[/quote]
No onpa hirmunen kaukosuhde..
Ei toimi, kun ajaessa/julkisilla menee useampi tunti..
2 vuotta elimme niin että mies asui arkipäivät 350km päässä, viikonlopuiksi tuli tänne koti paikkakunnalle. Olihan se välillä vaikeaa mutta yhdessä pysyttiin. Itse tein todella paljon töitä tuota aikana niin ei koko aikaa ajatukset pyörinyt miehessä.
[quote author="Vierailija" time="03.09.2014 klo 18:48"]
[quote author="Vierailija" time="03.09.2014 klo 18:47"]Ei. Noin 60 km oli väliä. [/quote] No onpa hirmunen kaukosuhde.. Ei toimi, kun ajaessa/julkisilla menee useampi tunti..
[/quote]
Ei toimi, kun ainoastaan toinen on valmis matkan tekemään ja ainoastaan viikonloppuisin onnistuu. Parin vuoden jälkeen oli pakko luovuttaa.
Me asuttiin kolme vuotta eri paikakunnilla opintojen takia. Minä Helsingissä, mies Kuopiossa. Opiskelijabudjetilla ei ollut varaa ihan joka viikonloppu nähdä, mutta ainakin kerran kuukaudessa kuitenkin. Lomat oltiin aina yhdessä ja kesäisin mies tuli Helsinkiin töihin. Kun mun opinnot eteni siihen pisteeseen, että pystyin tenttimällä ja esseillä suorittamaan suurimman osan lopuista, muutin Kuopioon. Kun mies sai opintonsa valmiiksi, muutettiin yhdessä Helsinkiin ja mä tein kaksi puuttuvaa pakollista luentokurssia ja valmistuin.
Erossa ollessa skypeteltiin tosi paljon. Homma sujui ihan hyvin ja oikeastaan oli tietyllä tavalla ehkä hyväkin. Me juteltiin välimatkan takia paljon enemmän kuin olen ikinä aiemmissa suhteissani jutellut ja opin tuntemaan miehen paljon paremmin kuin aiemmat poikaystäväni. Joskus pidettiin "treffi-iltoja", eli katsottiin sama leffa telkkarista, oli lasilliset viiniä ja molemmilla samaa syötävää, ja samaan aikaan skypen kautta juteltiin.
Seksiä kyllä kaipasin väliaikoina tosi paljon. Nettiseksi tuntui tosi karulta, joten sitä ei harrastettu kuin pari kertaa, mut aina nähdessä kyllä sit väliaikojenkin edestä.
Toimi tosiaan meille, mut vaati sitoutumista alusta asti. Nyt ollaan asuttu 4,5 vuotta yhdessä. :)
Tuskin kauniilla ja menestyvillä, koska ottajia on muitakin. Muilla voi onnistuakin.
Itsellä kesän aikana virinnyt kaukosuhde n. 11.000 km päässä olevaan suhteen toiseen puoliskoon. Paljon (lue: liki päivittäin) sähköpostia, chattailua sekä skypettelyä. Näilläkin vempaimilla ja tiiviillä yhteydenpidolla voi saada aika hyvän kuvan toisesta ja toisen arvomaailmasta.
Ensimmäinen tapaaminen sovittu lokakuun puoleen väliin - katsotaan siitä mihin suuntaan halutaan. Ei olla kumpikaan mitään teinejä ja molemmat tosimielellä liikkeellä.
Jos tästä kehkeytyy jotain hienompaa niin sehän on aika pitkälti yhteisestä halusta kiinni. Toki tässä kaukosuhteessa on omat ongelmansa, mutta ei sen niihin tarvitse kompastua. Itse lähden siitä että tämä fyysisesti erillään olo on vain väliaikaista ja että kärsivällisyys palkitaan. Toisinkin voi tietysti käydä, mutta murehditaan sitä sitten - ei ennen.
Ei pitkään jos on vakavissaan. T. nuori nainen