Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lutikka-, turkiskuoriais- ja torakkakammo pilaa elämäni :(
01.09.2014 |
Otsikko on totisinta totta, hävettää myöntää jopa näin anonyymisti. Ennen en pelännyt, tieto on selvästi lisännyt tuskaa. Olen muutenkin melko bakteerineuroottinen ja pelkään sairastumista flunssaan yms. Mutta tästä öttiäiskammosta on tullut ihan hirveä. Pelkään, että jokin tuollainen pilaa vielä elämäni sillä, että saan tuholaisia kotiini. En voi enää tehdä mitään ilman, että takaraivossa jyskyttää epäilys siitä, kannanko nyt kotiini tuholaisia. Jos ostan vaatteita, heitän ne heti pakkaseen pariksi viikoksi kuten myös sovitellessa päälläni olleet vaatteet. Töissä en uskalla riisua kenkiä, jos niihin menisi lutikoita tai torakoita vaanimaan ja odottamaan kotiini pääsyään. En viitsi käydä kenenkään luona, jos vaikka heillä olisi noita enkä edes sukulaisten luona yökylässä, ties mitä hirvityksiä sieltä mukaani kantaisin.
Olen sosiaalinen ihminen ja yllä olevasta huolimatta muuten aivan täyspäinen, joten tunnistan kyllä, että nyt on jokin vinossa. Mutta kun bussissakin istuessa mietin, miten penkin pehmusteesta voi takin helmaan tarttua jotain öttiäisiä tai kuinka kaveria halatessa hänen paidastaa irtoaa turkiskuoriaisi mun huiviini. Tämä rajoittaa todella paljon elämääni mutten enää saa näitä mietteitä pois. Takokaa mulle järkeä kaaliin tai kertokaa, mitä ihmettä mä teen?
Kommentit (62)
Jaaha, täitä en olekaan osannut pelätä muuten kuin siten, etten ole uskaltanut hankkia lasta, joka sellaisia kiikuttaisi koulusta kotiin ja olemalla ostamatta pipoja.
Ei helevetti. Kyllä tää kaikki kirjoitettuna kuulostaa paljon vakavammalta tilalta. Mitä se psykologi voi tehdä?
Haluaisin jopa lopettaa työt, jotta voisin vain olla kotona turvassa. Oikeastaan haluaisin muuttaa kauas pois metsän keskelle ja erakoitua, sillä karhut ja sudet eivät tunnu minkään moiselta uhalta luteisiin verrattuna.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ne kaikki ovat vain elämää, kuuluvat osina tähän maailmaan, ikävä kyllä!
Onhan näitä: kihomadot, lapamadot, torakat, luteet, turkiskuoriaiset, syyhypunkit, täit, hirvikärpäset, kyykäärmeet, rotat, ampiaiset, punkit, ...
Kihomadot ja lapamadot lähtevät suun kautta otettavalla lääkkeellä ja käsihygienialla, sekä pesemällä ko hlön käyttämät vaatteet, mm lakanat. Lapamatoja voi olla ulkona juoksentelevilla kissoilla. Raakaa järvikalaa ei pidä syödä, kunnolla kypsennettävä! Lohta voi syödä pelotta vähäiselläkin graavauksella.
Torakoihin, luteisiin ja turkiskuoriaisiin on tehokkaat myrkyt ja huolellinen myrkytys auttaa, kun se toistetaan, kunnes merkkejäkään torakoista ei näy. Liinavaatteiden pesu ja sängyn tekstiilien käsittely (runkopatjasänky). Samalla myrkytyksellä tulee hoidetuksi nuo kaikki ja muitakin.
Syyhypunkkiin on lääkkeet, joilla vaiva häviää. Käsihygienia tärkeä, myös saastuneiden vaatteiden pesu.
Täit lähtevät täishampoolla. Apteekista ilman reseptiä. Koko perhe kannattaa hoitaa kerralla ja ilmoittaa päiväkotiin/kouluun, jos lapsella on täitä.
Hirvikärpäset lähtee tiheällä kammalla ja kovalla esineellä nitistämällä. Näpeillä nitistäminen ei oikein onnistu, ovat tosi sitkeitä otuksia!
Kyykäärmeiden karkotukseen en tiedä konsteja, jos asuu alueella, jossa luontaisesti on kyitä.
Rottien leviämisen ehkäisyä on roskakatosten ja lintulautojen alustojen siisteys ja yleinen siisteys pihoilla.
Ampiaisen purema kaulan ja kasvojen alueelle vaarallinen, voi vaatia kiirelisen lääkäriin menon, myös jos on allerginen, muutoin alkuun tosi kova kipu menee nopeasti ohi. Hydrocortisonia voi käyttää. Ampiaisen pesien hävittäminen pitää suorittaa hyvin suojattuna.
Punkin saa pois apteekista saatavilla punkkipihdeillä. Vanha konsti oli levittää punkin päälle reilu kerros voita, niin punkki irrottaa otteensa. Tätä ei ilmeisesti enää suositella. Punkin puremakohtaa pitää tarkailla ja jos siihen tulee rengaskuvio ympärille, heti lääkäriin mahdollisen borrelioosin takia. Borrelioosissa vakavia jälkitauteja.
Eihän nämä tämän kummempia asioita ole! Siitä vaan tutustumaan kaikenlaisiin ötököihin ja elukoihin!
Itseäni ällöttää enemmän se, että koska ihminen ei kuole tästä maailmasta kuoltuaan, hän saattaa jatkaa elämäänsä mahdollisesti paikassa, josta Raamattu kertoo, että siellä ei sen henkilön "mato kuole" eikä tuli sammu. Sinne en minä halua, joten mieluummin uskon Jeesukseen ja odotan Taivaan kotiin pääsyä täältä matoisesta maailmasta.
No mä taas pelkään noita öttiäisiä sen takia, että pelkään sitä myrkyttämistä. En voisi enää asua asunnossa tai käyttää mitään niitä vaatteita tai tavaroita, jotka on myrkytetty tai siis olleet myrketyssä asunnossa.
Pelkonsa kullakin. Paitsi, että onhan noi torakat ja luteet harmillisia kun luteista tosiaan on kuulemma todella vaikea päästä eroon. En halua minäkään mennä kenenkään sellaisen luo kylään jolla epäilen tai vosi olla jotakin ötököitä.
Itse tein aikoinaan kovan siivous ja selvittelytyön että pääsin eroon sokeritoukista muuttaessani. Ei tullut mukaan vaikka joka ihmeen paikkaan ne tunkivatkin! Mm. pahvilaatikoiden sisäsaumoihin. Piti heittää pahvilaatikot pois.
siis miten helvetissä tuholaiskeskusteluunkin sai tungettua jeesus-hihhulointia? Todellisia tuholaisia nuo hihhulit, niitä kammoan kyllä paljon enemmän kuin jotain turkiskuoriaisia :/
Mä luin ton otsikon:
Lutikka-, turkiskuoriais- ja torakkamummo pilaa elämäni :(
Ja mietin, et hitsi johan on ällö naapuri jollakin.. ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en pysty myöskään enää matkustelemaan luteiden pelossa, surettaa.
Ei ne ainakaan meiltä muille levinnyt, mutta on tosi tärkeää noudattaa asiantuntijoiden ohjeita. Esim. nukkua ko. huoneessa koko ajan, ettei luteille tule tarvetta lähteä evään perään naapurustoon/muihin huoneisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinä, no hohhoijaa ! Tarviiks sitä pilkkua viilata. Useimmilla on kuiteskin pakkanen, joka ajaa saman asian
Hih, mä kans inhoan torakoita, mut ei oo mitään fobiaa... Tultiin juuri Kreikasta, ei näkynyt hotellihuoneessa torakan torakkaa ja matkalaukkua en tunkenut saunaan... vaan laitoin jopa puhtaita vaatteita laukusta suoraan kaappiin ja osan pyykkiin. Ja mä olen espanjassa aikoinaan asuessani joutunut töissä läheisiin kosketuksiin torakoitten kanssa ja sieltä se inhokin jäi.
Eli suosittelen kans jonkinlaista terapiaa, sillä sulta jää kohta elämä elämättä. Mulle ei tulis edes mieleen että vieraat tois jotain luteita, vaikka olis mahdollistakin. t. Hoitoalalla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="01.09.2014 klo 20:52"]
Siis mitä siellä terapiassa tehdään jos pelot ovat tuota luokkaa? Oon kuullut vaan tyyliin araknofobian tms. siedätyshoidosta, jossa opetetaan kohtaamaan ihan fyysisesti se pelon kohde. Oisko tuossa tapauksessa sitten edessä ludekotiin muutto tai tuossa edellisen tapauksessa joku oksennustautialtistus?
[/quote]
suomessa ei harrasteta tuollaista (amerikkalaisissa dokumenteissa olen nähnyt). Terapia etenee ihan omaan tahtiisi, ei tarvitse pelätä että joutuisit sellaiseen tilanteeseen mitä et kestä.
T: terapiassa käyvä
terapiassa pyritään ymmärtämään fobian syytä, syntyä, erilaisia hallintamekanismeja. Monesti fobia johtuu jostain muusta ahdistuksesta, epävarmuudesta, lapsuuden traumasta.. fobian syitä käsittelemällä myös pelot hellittävät pikkuhiljaa. Niin moniulotteista ja korkealentoista että et selviä ilman terapeuttia. Hän "johdattelee" sinua itseymmärrykseen. Itse en jaksaisi enää "vanhaa" elämääni pakkoajatuksineen kaikkineen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tutun kuuloista, minulla samanlaisia pelkoja, mutta ei nyt sentään ihan noin voimakkaana kuin ap:lla (enää).
Mulla sattui vähäuninen vauva, jonka kanssa valvoin. Esikoisen päiväkodissa oli täitä ja kihomatoja ja lastenhoitajan luona oli ollut luteita. Minulla oli helvetilliset kuukaudet, kun univelassa pelkäsin koko ajan noita kaikkia ötököitä. Pieninkin roska lattialla, ja olin varma, että se on lude tai joku muu kauhea ötökkä, jonka olemassaolosta en ole edes tietoinen. Todennäköisesti kuvittelin kutinaa päähän ja peppuun, esikoiselta tarkastin päätä usein (eikä mitään löytynyt). Pahimpina päivinä toivoin, että kuolisin - niin järkyttävästi tuo ötökkäkammo haittasi elämääni.
Sitten sain unilääkkeen ja vauva kasvoi taaperoksi ja alkoi nukkua kunnolla. Ötökkäkammo on helpottanut valtavasti, mutta silti se nostaa päätään aina, kun noista julkisesti puhutaan. Tänään oli Hesarissa artikkeli luteista hotelleissa, ja vanha ahdistus nousi pintaan. Aikaisemmin tykkäsin matkustaa ja yöpyä hotellissa, mutta nyt harkitsen tarkoin, haluanko lähteä minnekään. Hotelleissa tarkastan ensimmäisenä vuoteet ja silti kotiin tullessamme kuumennan saunassa kaiken mahdollisen.
Eli eipä tämä vieläkään varmaan terveellä pohjalla ole, mutta ei kuitenkaan häiritse enää päivittäin. Olen harkinnut ratkaisukeskeistä terapiaa, ja sitä suosittelen myös sinulle, ap!
Tsemppiä! Tiedän, miten kamalasta asiasta on kyse!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama mitä vastaan ryömii, niin minä saatana ne myrkytän!
Tämä on ollut minun, entisen ötökkäkammoisen motto jo monta vuotta, ja kaapissa on aina pullo Bio-Killiä jos joku koppis sattuu päätymään sisätiloihin ulkoa esim. tuulettaessa. Silloin imuroin vaan uusiksi koko asunnon ja suihkutan kaikki nurkat ja listat. Bio-Kill on hyvä aine eikä ahdista henkeä, pidä sellainen kaapissa varmuuden vuoksi "omaksi turvaksesi", on sama kuin olisi kunnon ase murtovarkaita varten :D
Ötökät joo ällöttävät ja luteet on niitä vihoviimeisimpiä, mutta silti luulen että esim. jokainen syöpädiagnoosin saanut vaihtaisi lennossa syöpänsä luteisiin.
Suurin osa noista ötököistä kun on kuitenkin suht vaarattomia vaikkakin kovin kiusallisia. Ja kunnon myrkyillä pitäisi päästä eroon.
Kannattaa lukea esim. toimintaohjeet luteiden ehkäisyksi ja reissata sitten niillä säännöillä, niin saa ainakin sen riskin minimoitua.
Elämä on liian lyhyt turhista asioista stressaamiseen.
Minun äitini kärsii kamalasta ötökkäkammosta enkä oikein tiedä miten hänen oloaan voisi helpottaa.. Hänen tilansa on kylläkin sitä luokkaa, että myrkyttää kotiaan ja itseään ötökkämyrkyillä ilman syytä ja hänen kanssaan keskustellessa katselee lattiaa ikään kuin siellä liikkuisi joku. Asunnon vaihto ja kaikkien tavaroiden jäädytys/kuumentaminen/pois heitto muuton yhteydessä ei auttanut. On todella raskasta kun koko äitini elämä pyörii ötököiden ympärillä :( tsemppiä sulle ap, mene juttelemaan asiasta jos mahdollista!
Oho, en olekaan ainoa laatuani. Minäkään en olisi halunnut mmatkustaa minnekään ötökkäkammossani ja valvoin jopa yhden yön Ruotsinlaivan yläpetissä, kun pelkäsin luteen purevan. Sitten vaan päätin, että kaikesta pelosta huolimatta lähden perheeni kanssa Kreikkaan lomalle. Yllättäen se auttoi. Huomasin ettei sielläkään mitään lutikoita ollut. Meille on jäänyt kuitenkin tapa viedä kaikki matkalaukut parvekkeelle kotiintulon jälkeen. Sieltä sitten ravistelun jälkeen pyykkiin vaatteet. Hotellissa käytetään matkalaukkutelinettä. Lapseni kirpparihankinnat menevät suoraan pakastimeen suljetussa muovipussissa. On helpompaa, kun vaan hyväksyy nuo toimenpiteet, joita itse asiassa tuholaistorjujatkin suosittelevat. Ei tarvitse jäädä miettimään. Mulla on kyllä myös ap:n tapaan syyhypunkkikammo, mutta siedätän itseäni ja keskityn ajattelemaan muita asioita. Olen ahdistunut epävarmasta työtilanteestani, ollut jo vuosia. Siitä tämä kaikki pohjimmiltaan johtuu.
Heh... Mä teippasin turkiskuoriaisen toukkien takia pahvilaatikoiden reunat yms. kohdat umpeen, etteivät möngi sinne piiloon vaanimaan.
Muovipussit, joissa on vaatteita, suljen ikean pussinsulkijoilla, koska mikään normi "pussisolmu" ei niitä pitele.
Nuo valitettavasti voivat levitä vaikka ilmastointihormin kautta.
Eikö niitä turkiskuoriaisia ole lähinnä vanhoissa taloissa joiden vinteillä on linnunpesiä kuten Hgin keskustan vanhoissa taloissa? Leviää sieltä asuntoihin. Muistan kun miespuolinen työkaveri asui sellaisessa ja kertoi että oli ostanut hienoja pukuja ja bleisereitä ulkomailta, jotain villa- ja silkkisekoitetta, ja eräänä päivänä huomasi miten vaatekomeron vaaterekin jokainen puku oli syöty samasta kohtaa rinnasta läpi linjan! Ällöttävää! :-/
Alue: Aihe vapaa
Käys vilkaisemassa miten täit tarttuu, niin et uskalla mennä enää edes sinne bussiin. Muta siis hae apua, eihän noista elukoista ole ihmiselle kuin riesaa, mitään hengenvaaraa ne ei aiheuta.