6kk vauva ja ”aviolliset velvollisuudet” ei vaan kiinnosta

Kuulostaa siltä, että sun täytyy nyt laittaa ensin oma vointisi etusijalle ennen kuin voit miettiä seksiä.

Saatko nukkua ja levätä riittävästi? Nyt kun imetys on loppunut, voitte jakaa vastuuta öistä tasaisemmin. Ja kyllä, voitte vaikka mies kävisi töissä. Sinäkin tarvitset unta. 

Entä onko sinulla omaa aikaa? Pienen vauvan äitinä oma aika on kortilla, mutta sitä on opeteltava myös ottamaan. Lähde vaikka kävelylle, kirjaston, korttelin päähän kuuntelemaan äänikirjaa, juttelemaan puhelimessa kaverin kanssa. Mitä vaan, matalalla kynnyksellä, mutta joka päivä edes pieni hetki ja vähintään kerran viikossa hiukan pidempi. Jos oman ajan ottamisessa on ollut haasteita, ei kannata jäädä asuntoon, vaan nimenomaan mennä hetkeksi ulos niin että mies ja lapsi jäävät kahdestaan. He pärjäävät kyllä.

Syötkö ja juotko riittävästi? Ne vaikuttaa tosi paljon jaksamiseen.

Jos mielialat on jatkuvasti maassa, kyse voi olla myös synnytyksen jälkeisestä masennuksesta. Se on yleistä ja tavallista eikä mitenkään sinun vikasi. Siihen voi saada apua. Siitä kannattaa jutella neuvolassa. Voit päästä neuvolapsykologille tai vauvaperhetyöhön ja kummastakin voi oikeasti olla paljon apua (olen itse kokeillut molempia :D  )

Kuulostaa, että olet masentunut. Mene juttelemaan asiasta terveyskeskukseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anna ukolle lahjakortti "hierojalle"

Kukahan antais tälle äidille lahjakortin omaan aikaan ja itsensä hoitamiseen, vois kummasti alkaa seksikin taas kiinnostaa?

Ei nämä liity toisiinsa mitenkään. Seksi ei ole mikään palkinto toiselle, jokin joka kiinnostaa sit kun on saanut itselle riittävästi jotakin.

Ap: Ihan ensin mieti miksi liität seksin ja seksuaalisuuden ulkonäköön. Sen jälkeen mieti miksi olet aiemmin harrastanut seksiä. Jos olet sitä oikeasti halunnut, mieti miksi et nyt halua. Jos taas olet ennenkin ”antanut, koska kuuluu asiaan”, mene seksuaaliterapeutille.

Sit, jos kyse on väsymyksestä ja apaattisuudesta, ota puheeksi mahdollinen masennus. Sit, jos kyse on hormoneista, odota, että ne tasaantuu. Jos on kyse parisuhteen ongelmista, osoite on pariterapia.

Irrottaudu negatiivisesta ajatuskierteestä, nämä mainitsemasi ulkonäköasiat kun ei oikeasti edes liity toisiinsa.

Vierailija kirjoitti:

Sinä kestit raskauden ja synnytyksen, siihen päälle vielä yösyötöt.

Kyllä miehen pitää kestää oma osansa.

Tuo on esimerkki henkisestä väkivallasta. Miksi yllytät tällaiseen? Seksi ja seksuaalisuus ei ole mitään ”kärsi nyt, kun mäkin”.

Mulla ei ole lapsia ja en siksi osaa sanoa. Varsinkin kun sanoit, että sinulla on myös jotain muuta taustalla. Toivottavasti et ota itseesi nyt vinkkejäni vaikka lapseton olenkin.

Kokemusta mulla on psykoosiin johtanut unettomuus ja paha burn out. Se on totta, että jos jaksat edes hieman laittaa itseäsi niin mielikin paranee. Jätä joku aamu ne virittyneet kotivaatteet kaappiin ja ota vaikka aikaisemmasta elämästä tuttu, nätti mekko päällesi. Sinun ei tarvitse lähteä mihinkään, kunhan vain laitat sen päällesi ja vilkuilevitseäsi peilistä toisinaan. Tämä yleensä saa jo hieman kohentaa omaa oloasi.

Mulla auttoi silloin pahimpaan aikaan kun jaksoin kävellä kaksi kilometriä yhtä menoa. Tätä ei montaa kertaa tapahtunut, mutta liikunta ja ulkona olo tutkitusti auttaa jaksamisessa. Olin äärimmäisen onnellinen ja tyytyväinen itseeni. Kun jaksoin tehdä muutakin kuin maata sohvalla niin saatoin tosiaan mennä vaatekaapille ja pukea kauniit vaatteet ja mennä jatkamaan sohvalle/sängylle makoilua. Myös lakatut varpaankynnet tuovat iloa edelleenkin elämääni. Muuta en oikeastaan tuosta ajasta muista. Kauniin mekon, jonka puin ja lakatut varpaankynnet sekä pari kävelylenkkiä.

Suosittelen miettimään, että mikä tuo sinun elämääsi iloa? Mikä toi iloa elämään ennen lasta? Kun saat edes pienen hetken päivässä iloa, vaikka väsyttää ihan valtavasti niin sekin auttaa. Siitä jää kuitenkin todella pitkäksi aikaa muisto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anna ukolle lahjakortti "hierojalle"

Kukahan antais tälle äidille lahjakortin omaan aikaan ja itsensä hoitamiseen, vois kummasti alkaa seksikin taas kiinnostaa?

Ei nämä liity toisiinsa mitenkään. Seksi ei ole mikään palkinto toiselle, jokin joka kiinnostaa sit kun on saanut itselle riittävästi jotakin.

Ap: Ihan ensin mieti miksi liität seksin ja seksuaalisuuden ulkonäköön. Sen jälkeen mieti miksi olet aiemmin harrastanut seksiä. Jos olet sitä oikeasti halunnut, mieti miksi et nyt halua. Jos taas olet ennenkin ”antanut, koska kuuluu asiaan”, mene seksuaaliterapeutille.

Sit, jos kyse on väsymyksestä ja apaattisuudesta, ota puheeksi mahdollinen masennus. Sit, jos kyse on hormoneista, odota, että ne tasaantuu. Jos on kyse parisuhteen ongelmista, osoite on pariterapia.

Irrottaudu negatiivisesta ajatuskierteestä, nämä mainitsemasi ulkonäköasiat kun ei oikeasti edes liity toisiinsa.

Kyllähän se nimenomaan liittyy. Minä ainakin tarvitsen ensin ruokaa, unta, omaa tilaa ja aikaa ja tadaa - siinä ne seksihalut heräävät aivan itsestään. Kyse ei ole ulkonäkökeskeisyydestä, vaan siitä, että jos ei voi hyvin, ei seksi kiinnosta. Siihen hyvinvointiin auttaa lepo ja oma rauha, etenkin vauvojen äideillä, jotka usein ovat joutuneet tinkimään molemmista.

No hei, sinulla vasta 6kk synnytyksestä. Tuo nyt on ihan normaalia tuossa vaiheessa ettei seksi huvita. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anna ukolle lahjakortti "hierojalle"

Kukahan antais tälle äidille lahjakortin omaan aikaan ja itsensä hoitamiseen, vois kummasti alkaa seksikin taas kiinnostaa?

Ei nämä liity toisiinsa mitenkään. Seksi ei ole mikään palkinto toiselle, jokin joka kiinnostaa sit kun on saanut itselle riittävästi jotakin.

Ap: Ihan ensin mieti miksi liität seksin ja seksuaalisuuden ulkonäköön. Sen jälkeen mieti miksi olet aiemmin harrastanut seksiä. Jos olet sitä oikeasti halunnut, mieti miksi et nyt halua. Jos taas olet ennenkin ”antanut, koska kuuluu asiaan”, mene seksuaaliterapeutille.

Sit, jos kyse on väsymyksestä ja apaattisuudesta, ota puheeksi mahdollinen masennus. Sit, jos kyse on hormoneista, odota, että ne tasaantuu. Jos on kyse parisuhteen ongelmista, osoite on pariterapia.

Irrottaudu negatiivisesta ajatuskierteestä, nämä mainitsemasi ulkonäköasiat kun ei oikeasti edes liity toisiinsa.

Kyllähän se nimenomaan liittyy. Minä ainakin tarvitsen ensin ruokaa, unta, omaa tilaa ja aikaa ja tadaa - siinä ne seksihalut heräävät aivan itsestään. Kyse ei ole ulkonäkökeskeisyydestä, vaan siitä, että jos ei voi hyvin, ei seksi kiinnosta. Siihen hyvinvointiin auttaa lepo ja oma rauha, etenkin vauvojen äideillä, jotka usein ovat joutuneet tinkimään molemmista.

Ihanasti sanoitettu! Kuten aloituksessa kerroin, tunnen itseni vain äidiksi, ja silloin ensisijalla ovat vain ja ainoastaan lapsen tarpeet. Jos tuntisin itseni taas ihmiseksi, omaksi itsekseni, arvostetuksi puolisoksi, voisi omille ja muidenkin tarpeille taas löytyä tilaa. Ap

6 kk... joo ihan normi, varsinkin jos eka lapsi. Meillä meni varmaan vähän yli tuon. Näin miehenä, pienen lapsen haju vähensi seksihaluja. Meni paijaamisen puolelle. Vaimokaan ei ollut kiinnostunut. Jossain kohtaa omituisesti tilanne muuttui molemmilla. Tuli ihan puskista. Toisen lapsen jälkeen tauko oli paljon lyhyempi, jotain 2-4 kk.

Meillä vaimon haluttomuus alkoi jo raskausaikana. Kyllähän siinä melkoisesti koetellaan, kun seksiä ei ollut käytännössä lainkaan parin vuoden aikana. En yhtään ihmettele, että moni liitto hajoaa tässä vaiheessa.

Jos Ap oikeasti tuntuu siltä, että menispä mies vieraisiin, jotta saa erota, niin kuulostaa siltä, että nyt ei kaikki asiat ole kuitenkaan ihan normaalisti kohdallaan. Oliko tällaisia tuntemuksia ennen raskautta? Jos ei, niin kannattaa tsekata baby blues ja synnytyksen jälkeinen masennus ja niiden tyypilliset oireet. Se seksittömyys sinänsä on tiettyyn pisteeseen asti ihan normaalia, mutta nuo muut tunteet ei.

Näin se seksi loppui lasten myötä. Ja pikku hiljaa alkoi liitto kuivua kasaan. Nyt jos pääsisi antamaan vinkkejä itselleni vuosia ajassa taaksepäin, niin sanoisin että älä tee lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anna ukolle lahjakortti "hierojalle"

Kukahan antais tälle äidille lahjakortin omaan aikaan ja itsensä hoitamiseen, vois kummasti alkaa seksikin taas kiinnostaa?

Ei nämä liity toisiinsa mitenkään. Seksi ei ole mikään palkinto toiselle, jokin joka kiinnostaa sit kun on saanut itselle riittävästi jotakin.

Ap: Ihan ensin mieti miksi liität seksin ja seksuaalisuuden ulkonäköön. Sen jälkeen mieti miksi olet aiemmin harrastanut seksiä. Jos olet sitä oikeasti halunnut, mieti miksi et nyt halua. Jos taas olet ennenkin ”antanut, koska kuuluu asiaan”, mene seksuaaliterapeutille.

Sit, jos kyse on väsymyksestä ja apaattisuudesta, ota puheeksi mahdollinen masennus. Sit, jos kyse on hormoneista, odota, että ne tasaantuu. Jos on kyse parisuhteen ongelmista, osoite on pariterapia.

Irrottaudu negatiivisesta ajatuskierteestä, nämä mainitsemasi ulkonäköasiat kun ei oikeasti edes liity toisiinsa.

Kyllähän se nimenomaan liittyy. Minä ainakin tarvitsen ensin ruokaa, unta, omaa tilaa ja aikaa ja tadaa - siinä ne seksihalut heräävät aivan itsestään. Kyse ei ole ulkonäkökeskeisyydestä, vaan siitä, että jos ei voi hyvin, ei seksi kiinnosta. Siihen hyvinvointiin auttaa lepo ja oma rauha, etenkin vauvojen äideillä, jotka usein ovat joutuneet tinkimään molemmista.

Ihanasti sanoitettu! Kuten aloituksessa kerroin, tunnen itseni vain äidiksi, ja silloin ensisijalla ovat vain ja ainoastaan lapsen tarpeet. Jos tuntisin itseni taas ihmiseksi, omaksi itsekseni, arvostetuksi puolisoksi, voisi omille ja muidenkin tarpeille taas löytyä tilaa. Ap

Tämä on tärkeä huomio. Nyt sun täytyy alkaa tehdä tilaa itsellesi. Mistä aloitat? Mikä auttaisi sinua juuri tänään tuntemaan itsesi edes hitusen enemmän itseksesi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anna ukolle lahjakortti "hierojalle"

Kukahan antais tälle äidille lahjakortin omaan aikaan ja itsensä hoitamiseen, vois kummasti alkaa seksikin taas kiinnostaa?

Ei nämä liity toisiinsa mitenkään. Seksi ei ole mikään palkinto toiselle, jokin joka kiinnostaa sit kun on saanut itselle riittävästi jotakin.

Ap: Ihan ensin mieti miksi liität seksin ja seksuaalisuuden ulkonäköön. Sen jälkeen mieti miksi olet aiemmin harrastanut seksiä. Jos olet sitä oikeasti halunnut, mieti miksi et nyt halua. Jos taas olet ennenkin ”antanut, koska kuuluu asiaan”, mene seksuaaliterapeutille.

Sit, jos kyse on väsymyksestä ja apaattisuudesta, ota puheeksi mahdollinen masennus. Sit, jos kyse on hormoneista, odota, että ne tasaantuu. Jos on kyse parisuhteen ongelmista, osoite on pariterapia.

Irrottaudu negatiivisesta ajatuskierteestä, nämä mainitsemasi ulkonäköasiat kun ei oikeasti edes liity toisiinsa.

Kyllähän se nimenomaan liittyy. Minä ainakin tarvitsen ensin ruokaa, unta, omaa tilaa ja aikaa ja tadaa - siinä ne seksihalut heräävät aivan itsestään. Kyse ei ole ulkonäkökeskeisyydestä, vaan siitä, että jos ei voi hyvin, ei seksi kiinnosta. Siihen hyvinvointiin auttaa lepo ja oma rauha, etenkin vauvojen äideillä, jotka usein ovat joutuneet tinkimään molemmista.

Ihanasti sanoitettu! Kuten aloituksessa kerroin, tunnen itseni vain äidiksi, ja silloin ensisijalla ovat vain ja ainoastaan lapsen tarpeet. Jos tuntisin itseni taas ihmiseksi, omaksi itsekseni, arvostetuksi puolisoksi, voisi omille ja muidenkin tarpeille taas löytyä tilaa. Ap

Tuo on kuitenkin asia johon voit myös itse aktiivisesti vaikuttaa. Se ei ole mikään luonnonlaki jolle ei voisi mitään.

Meillä ainakin otettiin vaikka väkisin niitä kahdenkeskisiä hetkiä puolison kanssa jossa oltiin vaikka edes hetki sohvalla vierekkäin ja siliteltiin toisiamme ja puhuttiin jostain muusta kuin vauvasta. Edes viisi minuuttia silloin tällöin kumppaneina, ei siis isänä ja äitinä, oli ainakin minulle asia joka piti minut "pinnalla" myös naisena.

No ei voi yleistää "Tätä tämä nyt on". Meillä oli seksiä päivittäin ennen esikoisen syntymää. Synnytyksen jälkeen muutama viikko ilman, että mies uskalsi mitään vihjata, mutta alkoi sitten kysellä millainen alkaa olla oloni ja toki kun oli traumaton synnytys niin olin jo ok. Alkoi olla myös seksiä taas. Kahden seuraavan raskauden aikana seksiä oli pari kertaa viikossa ja sama tahti palasi noin kuukausi synnytyksistä. Mies ei onneksi kriiseillyt "odotusaikana" vaan tajusi fiksusti pitää meistä huolta ensin. Miehellä on myöhemmin ollut haluttomuutta kokeillessaan ssri-lääkitystä ja kesti melko pitkään saada läheisyys luontevaksi välillemme. Sen jälkeen minulla oli haluttomuutta kokeillessani hormonikierukkaa, joka aiheutti jatkuvia, runsaita vuotoja. Vaikka menkkaseksi oli aiemmin minulle ok niin jossain vaiheessa alkaa sekin v*tuttaa. Saimme lapsia melko nuorena, joten ihan kokemuksenkin myötä seksi on parantunut aina vaan. Aloin saada yhdyntäorgasmeja kolmannen raskauden jälkeen säännöllisesti ja helposti, aiemmin vain muutaman kerran. Toissapäivänä sain ensimmäisen kerran useamman orgasmin yhdynnässä, mihin en ennen edes uskonut! Ja eniten uskon olevan vaikutusta parisuhteella, seksi on meillä useimmiten rakastelua ja meillä hauskaa yhdessä. Olen varma, ettei seksistä tulisi mitään jonkun omia polkujaan kulkevan minäminämieslapsipanomiehen kanssa, että on miehenikin ansiota, että haluja minulla on. Onneksi edes tajusin arvostaa ja pidin nykyiseni vaikkeivät kaikki valintani niin fiksuja ole olleet. Toki jokaiselle parille voisi tehdä ihan hyvää vähän yrittää viihtyä yhdessä. Useimmat vauvat kuitenkin nukkuu tunteja putkeen jossain välissä ja melko säännöllisesti tuollaiset 6 kk. Jos seksiä vähän yrittäisi ja vaikkei siitä tulikaan mitään niin ainakin on yritetty ja puolisosta ei tunnut ehkä niin toivottomalta, että se loppu nyt... Sitten jossain muutaman kuukauden päästä imetyksen vähetessä voi jo alkaa toimiakin jos pysytte sinne asti järjissänne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anna ukolle lahjakortti "hierojalle"

Kukahan antais tälle äidille lahjakortin omaan aikaan ja itsensä hoitamiseen, vois kummasti alkaa seksikin taas kiinnostaa?

Salli minun nauraa. Aina töiden jälkeen lähdin lapsen kanssa vaunulenkille ja muutenkin vapaa-aikana hoidin vauvaa paljon, mutta vaikuttiko. No ei.

Ap luonto on tuon hoitanut niin että hormonisyistä halut katoaa, ja emo keskittyy hoivaamaan poikastaan. Poikanen voisi jäädä heitteille jos emo lähtisi rilluttelemaan uuden miehen etsintään.

Ihmisillä on toki vähän monimutkaisempi sosiaalinen koodisto mutta pohjimmiltaan nisäkkään evoluutiobiologinen perimä on sama.

Halut palautuu kun imetys loppui, ei heti salamana mutta vähitelleen. Rennosti vaan äläkä stressaa.

T. Useasti saman kokenut

Kuulostaa siltä, että tässä on taustalla kaksi ongelmaa: oma identiteettisi ja teidän parisuhde. Synnytyksestä on vähän aikaa joo, mutta muistuta itsellesi, että olet paljon muutakin kuin äiti. Vauvakuplassa sitä unohtuu helposti äitiyteen, mutta mieti mitkä muut asiat toi sulle ennen voimaa ja energiaa. Ala rakentamaan identiteettiäsi uudelleen siten, että äitiys on vain yksi palanen, ei koko paketti. Vauva tietty tarvitsee sua nyt, mutta kun äiti voi hyvin, niin vauvakin voi hyvin.

Toinen juttu näyttäisi olevan teidän parisuhde. Miksi edes hellyys ei kiinnosta? Mikä teidän välejä oikeastaan hiertää? Kotitöiden jakautuminen, oman ajan puute, seksinpuute raskausaikana vai joku muu mennyt tapahtuma? Puhu miehellesi sun tuntemuksista ja kuuntele puolestasi hänen. Kun vauva on päiväunilla, istukaa alas ja puhukaa teistä.

Tuosta uupumuksesta voi myös puhua neuvolassa. Synnytyksen jälkeiseen masennukseen suhtaudutaan vakavasti ja kuulostaa siltä, et sun olisi hyvä päästä juttelemaan ammattilaiselle. Sä olet niin paljon muutakin kuin äiti! Vauva pärjää kyllä isänsä kanssa sen aikaa, kun sinä puuhaat omia juttuja. Ne omat jutut on nyt tärkeämpiä kuin koskaan!

Kun näitä keskusteluja katsoo, niin ei ihme ettei miehiä kiinnosta lastenteko. Ensin saa 9 kuukautta kuunnella kettuilua ihan kaikesta. Jopa tiskikoneen täyttö voi mennä niin pahasti pieleen, että siitä voi huutaa vartin verran.

Ja tämän herkun jälkeen vähintään vuosi ilman seksiä. Siinä saa aika paljon haluta lapsia, jotta tuon riskin ottaa tietoisesti.

Tämä ketju pitäisi näyttä nuorille miehille, niin tietävät mitä lapsi voi pahimmillaan tehdä parisuhteelle. On sitten henkisesti varautunut tilanteeseen.