Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ateistille lapsen kuolemasta, surusta ja uskomisesta
26.08.2014 |
Piti ihan aloittaa uusi k etju tästä aiheesta. Lapsensa menettänyt äiti kertoo lapsensa viimeiset sanat. Äiti lohduttautuu sillä, että lapsi on nyt mummon luona.
Mitä vastaa tähän ateisti, jokainen voi tämän lukea, jos tahtoo tuolta lukitusta ketjusta. Ateisti kuitenkin jankkaa, jankkaa ja jankkaa, miten on turha ripustautua jälleennäkemisen toivoon. Hän perustelee tätä sillä, että hän USKOO.. hetkinen. Ateisti siis uskoo?
Ateistit: Usko on uskoa, tieto on tietoa. Tieto on aina rajallista ja se muuttuu. Tässä kuitenkin nyt ateistille sitä tietoa lapsensa menettämisestä ja surusta. Toivottavasti tästä tiedosta hyötyy joku muukin.
Artikkeli äidin surusta:
http://www.laakarilehti.fi/files/nostot/2011/nosto2_3.pdf
Katri Gröönroosin gradu:
http://www.kapy.fi/uploads/Gradu_Katri%20Gronroos__PDF_2013.pdf
Muutamia lainauksia linkin gradusta:
”Martti Lindqvistin mukaan ihmiselle, joka on tottunut käsittelemään elämänsä vaikeita kysymyksiä uskonsa avulla, usko tuo lohdutusta ja auttaa kulkemaan suruprosessin läpi.”
”Koskelan, Laakson ja Väisäsen tutkimusten mukaan lapsensa menettäneille toi lohtua ajatus jälleennäkemisestä. Harmasen tutkimuksessa sururyhmän ohjaajat olivat aistineet läheisensä menettäneiden mykän ja toivottomuutta henkivän surun niiden osalta, jotka eivät voineet uskoa jälleennäkemiseen.213”
”Johonkin uskomisen on todettu auttavan selviytymisessä ja sillä on myönteinen vaikutus terveyteen. Toisaalta uskonnollisella ahdistuksella voi olla kielteisiä terveysvaikutuksia.247 Väisäsen mukaan uskonnon tuoma apu ei vienyt surua minnekään, mutta se vähensi traumaattista oireilua alussa ja mahdollisti avoimen surun.248”
”Tutkimukseni osoittaa, että vanhempien myönteinen jumalasuhde- ja kuva toimivat tukea antavina tekijöinä suruprosessissa. Suurin osa vanhemmista, jotka kertoivat kokemuksensa myötä vahvistumisesta, kertoivat myös uskonnollisen kontekstin myönteisestä vaikutuksesta surussaan ja elämässään. Tukea antava hengellisyys näyttäytyi jumalasuhteen löytymisenä, vahvistumisena, hengellisenä etsintänä ja elämän perustana. Hengellisellä etsinnällä tai tukeutumisella oli kuitenkin aluksi kielteinen vaikutus niissä tapauksissa, joissa vanhempi uppoutui uskonnollisten selitysten tuomaan lohdutukseen ja unohti surra.”
Ateistille siis pyyntö. Jos sinulta puuttuu empatia, etsi tietoa. Kun joku on menettänyt läheisensä, ei etsitä todisteita siitä, että Jumalaa tai jumalaa tai kuoleman jälkeistä elämää ei ole. Etsitään tietoa empatiasta (=kyky asettua toisen asemaan), ihmisen käyttäytymisestä ja surusta selviämisestä.
Kommentit (56)
No ei sen ihmisen jankkauksella ollut mitään ateismin kanssa tekemistä vaan jonkun neurologisen häiriön. Itse nyt yrität tässä lypsää toisen huonosta käytöksestä irtopisteitä uskonnollesi eikä sekään kyllä sada uskonnon laariin tässä kohtaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AP:lle pyyntö: Älä välitä trolleista.
Teologisen hömppätiedekunnan hömppägraduilla ei ole paljon painoa.
Epäilemättä uskonnollisuus tuo lohtua ihmiselle, jonka mieli ei jaksa kohdata todellisuutta sellaisenaan. Siihenhän uskonnon suosio perustuukin. Valitettavasti uskonnolliset kuvitelmat eivät muutu todeksi sillä, että niihin uskoo todella kovasti, eikä kenenkään tarvitse teeskennellä, että ne olisivat totta.
Jos läheisensä menettänyt saa jumaluskostaan voimaa kestää surunsa, ei se ole minulta mitenkään pois eikä minulla ole asiaan vastaan vänkätettävää, vaikken itse samoin uskoisikaan.
En tiedä, mistä ketjusta puhut, tämä kohta vain ihmetytti:
"Hän perustelee tätä sillä, että hän USKOO.. hetkinen. Ateisti siis uskoo?"
Mihin tuo ateisti siis sanoi uskovansa? Ilmeisesti johonkin, joka on ristiriidassa ateismin kanssa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ap ja oikein odotin tätä. No niin - ja taas lähtee. Antaa tulla vaan keuhkoamista, josko taas helpottais. Ihan vähän menee teillä kaksi ja kolme pointit ohi, TAAS kerran.
En ole keräämässä pisteitä minkään uskonnon laariin. Tässä vain nyt on sitä tietoa aiheesta. Faktahan tosiaan on, ettei Jumalan olemassaolosta ole todisteita. Tässä kuitenkin tietoa siitä, miten uskonto vaikuttaa surusta selviytymiseen niin hyvässä kuin pahassa. Tuossa ketjussahan jankkaaja oli sitä mieltä, että kuvitelmiin ei missään tapauksessa pidä tukeutua, vaikka ap koki sen lohduksi. Miten se kakkonen ja kolmonen on perusteltavissa kun luette nämä tutkimukset?
Voitko vielä kertoa kakkonen, mitä propagandaa on laittaa linkki lääkärilehden artikkeliin ja julkaistuun graduun sekä lainata gradua? Entä voitko kertoa, miten olen kehottanut lapsensa menettänyttä atesitia rukoilemaan?
En osaa sanoa, oletko tietämätön vain teeskenteletkö vain sellaista, mutta sekoitat nyt kaksi aivan erilaista uskoa-verbin merkitystä. On yksi asia pitää totena väitettä, koska sen tueksi on paljon näyttöä ja/tai perusteluja, ja kokonaan toinen asia pitää totena väitettä, koska se nyt vain sattuu tuntumaan kivalta. Ensin mainittu uskominen on fiksua, toinen tyhmää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 14:20"]
Faktahan tosiaan on, ettei Jumalan olemassaolosta ole todisteita.
[/quote]
Se ei ole mikään syy uskoa jumaliin.
Kyllästyttää nää iänikuiset ateisti-yleistykset. Uskokaa pois, ateisteja, agnostikkoja ja muita toisinajattelijoita löytyy ihan yhtä suuri kirjo kuin ns. uskovaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmismieltä voi huijata monella tavalla. Periaatteessahan kyse on tarinasta johon haluat itse uskoa. Samalla tavalla voit uskoa kuolleen lapsen syntyvän vaikka keijukaiseksi tai hamsteriksi jos siitä lohtua saa. Kuolemassahan pelottavaa on se, että kärsii kipuja tai joutuu pelkäämään. Suruahan taas eivät tunne kuin jälkeenjäävät ja suruahan on hyvin monenlaista. Surullisinta on tietysti jos elämä jää kesken ja elämänhalua olisi ollut tai esim. lapset tarvitsisivat vanhempaa.
Islamin uskossa pääset nauttimaan 500 neitsyestä ja kristinuskossa ilmeisesti keikut jossakin pilvenreunalla. Hinduilla taas synnyt sitten päästäiseksi ja hyvällä onnella lehmäksi. Buddhalaiset oikein harmittelevat jos tänne pitää palata... Kovin lohdulliselta taas ei esim. helvetillä pelottelu minusta kuulosta. Oman mielen lohduttamisen tapoja on siis monia mutta psykologiasta ja ihmismielestähän tässä on kysymys.
Seiskalle: Löytyy tuolta ketjusta tuo uskomus. Hän totesi jotenkin näin, että hän USKOO, että on parempi olla tukeutumatta kuvitelmiin, vaan hyväksyä tosiasiat.
Hän siis perusti kuitenkin toimintatapansa uskomukseen. Tämä toimintatapa ei kuitenkaan tutkimustiedon valossa ole millään tapaa ylivoimainen tapa selvitä surusta. Ihan sama siis myös nro 6, miten tämän perustelet. Tutkimustietoa on ja sitä on monesta kulttuurista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole pitävää todistetta myöskään siitä etteikö yksisarvinen ole olemassa. Se nyt vaan on niin että tätä uskontojuttua on täysin turha yrittää ruveta todistamaan.
[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 14:25"]
Hän siis perusti kuitenkin toimintatapansa uskomukseen. Tämä toimintatapa ei kuitenkaan tutkimustiedon valossa ole millään tapaa ylivoimainen tapa selvitä surusta.
[/quote]
Ei kai sen ylivertainen tarvitse olla. Se on vain eräs lähestymistapa. Siinä on myös se hyvä puoli, ettei se perustu valheisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 14:20"]
Olen ap ja oikein odotin tätä. No niin - ja taas lähtee. Antaa tulla vaan keuhkoamista, josko taas helpottais. Ihan vähän menee teillä kaksi ja kolme pointit ohi, TAAS kerran.
En ole keräämässä pisteitä minkään uskonnon laariin. Tässä vain nyt on sitä tietoa aiheesta. Faktahan tosiaan on, ettei Jumalan olemassaolosta ole todisteita. Tässä kuitenkin tietoa siitä, miten uskonto vaikuttaa surusta selviytymiseen niin hyvässä kuin pahassa. Tuossa ketjussahan jankkaaja oli sitä mieltä, että kuvitelmiin ei missään tapauksessa pidä tukeutua, vaikka ap koki sen lohduksi. Miten se kakkonen ja kolmonen on perusteltavissa kun luette nämä tutkimukset?
Voitko vielä kertoa kakkonen, mitä propagandaa on laittaa linkki lääkärilehden artikkeliin ja julkaistuun graduun sekä lainata gradua? Entä voitko kertoa, miten olen kehottanut lapsensa menettänyttä atesitia rukoilemaan?
[/quote]Rukoile vähän, josko se helpottaisi. On se merkillistä, että pointti menee aina ohi muilta kuin uskovaisilta. Olisiko syytä vaihtaa viestintästrategiaa?
Teologisen tiedekunnan gradujen tulokset tietää etukäteen, koska ne on päätetty etukäteen, siksi en enää jaksa niitä lukea. Uskoisitko, että sieltä tulee joskus jumaluskoa kritisoivia graduja? En minäkään.
Miksi siis lukisin uskonnollista graduksi nimettyä propagandaa halutessani tietää jotain surusta? Luen silloin esimerkiksi psykologeja.
[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 14:25"]
Ei ole pitävää todistetta myöskään siitä etteikö yksisarvinen ole olemassa.
[/quote]
Se ei ole mikään syy uskoa yksisarvisiin.
[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 14:27"]
[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 14:25"]
Ei ole pitävää todistetta myöskään siitä etteikö yksisarvinen ole olemassa.
[/quote]
Se ei ole mikään syy uskoa yksisarvisiin.
[/quote]
Mutta entä jos yksisarviset tuovat maailmaa rakkauden ja sovun. Lopettavat sodat ja parantavat kaikki taudit. Nih.
Outoa, että vielä nykyäänkin jotkut aikuiset uskovat mielikuvitusolentoihin ihan tosissaan? Tuntuu, että peruskoululaitos ei ole ihan tehtävänsä tasalla.
Eiköhän niin ateisteissa kuin uskovissa ole ihmisiä, jotka osaavat kohdata surua sekä niitä jotka eivät. En ainakaan itse tykkäisi lapsena, että mulle totena syötettäisiin kristinuskon mukainen kuolemanselitysmalli. Se on vain malli, kuten muidenkin uskontojen näkemykset aiheesta.
Itse olen ateisti ja lapseni on ollut kerran oikeasti hengenvaarassa sairaalassa, tajusin itsekkin, että nyt olisi "oikea" aika pyytää joltain korkeammalta voimalta apuja, mutta tuntui silloinkin täysin turhalta ajatukselta.
Itsekkin sorrun usein samaan vääntämiseen oman näkemyseni oikeellisuudesta, mutta sen verran omaan käytöstapoja, että jos joku ihminen lohtua saa jostain asiasta, mihin itse en usko, niin en viitsi asiasta mainita.
Täysin eriasiana näen sitten virkojen hoitamisen ja uskonnon sekoittamisen.
Mies 34
Alue: Aihe vapaa
Lässyn lässyn. Kyllä ateistikin on saaattanut menettää lapsensa ja tuntee surua eikä silti ala rukoilla apua mielikuvitushenkilöiltä. Pidä propagandasi. Kehtaatkin.