Olenko mielestäsi syntynyt kultalusikka suussa vai fiksu rahankäyttäjä?
Olen kolmevitonen ja asuntolaina on maksettu. Kerron tässä, kuinka siinä onnistuin ja sinä voit sitten kertoa, olenko kultalusikka suussa syntynyt lellipentu vai oikeasti fiksu rahankäyttäjä.
Sain lapsuudessa 90-luvulla perinnön, joka oli suuruudeltaan noin 30000 markkaa eli 5000 euroa. Sijoitin sen korkeakorkoiselle tilille. Kävin lukion. Opiskelin yliopistossa maisteriksi 5 vuodessa ja asuin edullisessa vuokra-sunnossa. Tein opintojen ohessa osa-aikaisia töitä niin, etten joutunut ottamaan opintolainaa. Vuositasolla säästöön jäi ehkä tuhat euroa, jos sitäkään. Laitoin säästöt samalle tilille, missä perintönikin oli. Jossain vaiheessa muutin poikaystäväni kanssa isompaan vuokra-asuntoon, mutta asumiskulut pysyivät alhaisina.
Pääsin heti valmistumisen jälkeen töihin, josta maksettiin 2000 euroa kuussa. Se ei ollut paljon, mutta kuitenkin sen verran, että sillä eli ihan mukavasti mistään tinkimättä ja samalla sai säästöönkin muutaman satasen kuussa. Kahden vuoden työssäolon jälkeen päätimme mieheni kanssa ostaa asunnon. Halusimme keskustasta kaksion, jossa voisimme asua vaikka koko loppuelämämme. Hintakatoksi asetimme 170000 euroa, mutta lopulta ostimme kämpän alle 140000 eurolla. Hinta oli alhainen osittain siksi, että asuntoon oli tulossa putkiremontti. Minulla oli tähän mennessä kertynyt säästöä 20000 euroa, joten oma osuuteni lainasta oli 50000 euroa. Otin tasaerälainan 12 vuodeksi. Kuukausierä oli sen verran pieni, että pystyin myös säästämään palkastani tulevaa remonttia varten 200€/kk. Putkiremontti tehtiinkin kolme vuoden päästä asunnon ostosta ja siihen otin lisälainaa 6000 euroa. Työtilanteeni vaihteli paljon, joskus olin töissä vajaalla sopimuksella, joskus töitä oli parhaimmillaan kolmekin päällekäin. Koskaan en kieltäytynyt, jos jotain ylimääräistä hommaa tarjottiin. Näistä ylimääräisistä töistä saatu palkka meni säästöön. Pätkätyöläisenä en uskaltanut nostaa lainan maksuerää, mutta aina kun työtilanne näytti hyvältä 6kk eteenpäin, kävin kippaamassa säästöön kertyneet rahat ylimääräisiin lyhennyksiin. Viimeisen erän maksoin pois tänä kesänä ja nyt olen velaton nainen, joka omistaa 50% 210000 euron arvoisesta putkirempatusta keskusta-asunnosta.
Miten on; olenko mielestäsi perinnöillä rikastunut räkänokka vai omalla työllään pärjännyt itsenäinen nainen?
Kommentit (49)
[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 13:28"]
[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 13:26"]
Minusta et ole kumpaakaan vaan ihan tavis. Aika moni on toiminut samoin.
[/quote]
Aika jännä, että mielestäsi moni 35-vuotias on tämän päivän Suomessa asuntolainaton.
[/quote]
Aikamoista itsensä jalustalle nostamisen makua :D Kyllä 35-vuotiaana moni on varmaan tuon sinun maksaman lainaosuuden jo hoitanut pois alta (73 000 siis yhteensä sen remontin kanssa). Ja itse en kyllä varsinkaan näillä koroilla näe kovin suurta tarvetta maksaa asuntolainaa kiireesti pois, mieluummin sijoitan tuottoisammin kaiken ylimääräisen. Teillä tuo kaksio on ainoa omaisuus?
No et ole kyllä mielestäni kumpaakaan ja rahan käyttäjänäkin vaikutat aavistuksen hölmöltä. Olet siis painanut töitä ns. niskalimassa (kun välillä kolmeakin työtä päällekäin) ja ainoa, mitä olet 35-vuotiaaksi saanut hankittua, on puolikas kaksio?
Sait lapsuudessa perinnön, joku muu sen sijoitti sitten. Ihan hyvä selviytymistarina.
[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 13:36"]
[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 13:33"]
Miksi selostat henkilökohtaisia raha-asioita tuntemattomille netissä?
Minulle opetettiin aina ettei omista raha-asioista puhuta kellekään ja rahasummien luetteleminen tai rahan puutteesta huuteleminen on törkeää koska se saa muut kanssaihmiset vaivautuneiksi, mutta olenkin hillitympää varakasta suomenruotsalaista sukua jolla käytöstavat kunniassa.
[/quote]
Mä taas en ole koskaan ymmärtänyt miksei raha-asioista saisi oikeasti puhua. Osaan kyllä olla kohtelias.
[/quote]
En ole kyseinen kommentoija, mutta olen kuullut että raha-asiat ovat samalla tavalla porvari-elitistien keskustelujen kieltolistoilla kuten alapäästä, ruumiintoiminnoista, palkka-asioista, sairauksista ym vastaavasta puhuminen.
Näin siis tuolla Espoossa jossa minulla on parempia sukulaisia tädin miehen kautta. Kerran eräs sukuun naitu, pikkulapsen äiti sanoi ohimennen, kun joku kysyi jotain lapsen tulevasta päiväkodista ja oppimisesta, että lapsi kävi ensimmäistä kertaa potalla itse ja että oppi hyvin nopeasti senkin, niin sukujuhlissa oli tullut ihan hiljaista kun kaikki haukkoi henkeään ja joku läsnäollut daami kuiskasi kauhistuneena seuralaiselleen että "Miten vulgaaria kerta kaikkiaan!” Olivat tarkoittaneet kysymyksellään että mihin päiväkotiin lapselle oli hankittu tai ostettu paikka jo ennen syntymäänsä ja että mihin opinahjoon on tarkoitus alkaa häntä ohjaamaan ja valmentamaan. Tuo oli ollut megaluokan etikettivirhe ja vielä kun olisi maininnut jonkun rahasumman ääneen niin porukka olisi varmaan pyörtynyt rivissä kuin dominopalaset.
[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 13:47"]
No et ole kyllä mielestäni kumpaakaan ja rahan käyttäjänäkin vaikutat aavistuksen hölmöltä. Olet siis painanut töitä ns. niskalimassa (kun välillä kolmeakin työtä päällekäin) ja ainoa, mitä olet 35-vuotiaaksi saanut hankittua, on puolikas kaksio?
[/quote]
Kyllä, omaisuuteni arvo on pikkuisen päälle 100000 euroa ja tietenkin minulla on myös yksi terve lapsi. Mitä näitä keskusteluja täällä lukee, niin aika paljon enemmän tuntuu minulla olevan kuin keskivertopalstalaisella. t. ap
Suomalaiset tykkää puhua omista ja suvun ja tuttujen sairauksista, mässäillä toisten parisuhdesotkuilla, udella toisten raha-asioita ja spekuloida että miten jollain varaa tiettyihin asioihin. Muuten ollaan sitten ihan tuppisuisia epäsosiaalisia small-talk taitamattomia.
[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 13:51"]
Kyllä, omaisuuteni arvo on pikkuisen päälle 100000 euroa ja tietenkin minulla on myös yksi terve lapsi. Mitä näitä keskusteluja täällä lukee, niin aika paljon enemmän tuntuu minulla olevan kuin keskivertopalstalaisella. t. ap
[/quote]
Tuossahan se itsensä jalustalle nostaminen ja kehujen kerjuu sitten paljastui.
Hopealusikka pyllyssä, ja sekin on toisen lahjaksi antama eikä itse ostettu :-D
[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 13:51"]
[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 13:47"]
No et ole kyllä mielestäni kumpaakaan ja rahan käyttäjänäkin vaikutat aavistuksen hölmöltä. Olet siis painanut töitä ns. niskalimassa (kun välillä kolmeakin työtä päällekäin) ja ainoa, mitä olet 35-vuotiaaksi saanut hankittua, on puolikas kaksio?
[/quote]
Kyllä, omaisuuteni arvo on pikkuisen päälle 100000 euroa ja tietenkin minulla on myös yksi terve lapsi. Mitä näitä keskusteluja täällä lukee, niin aika paljon enemmän tuntuu minulla olevan kuin keskivertopalstalaisella. t. ap
[/quote]
Jaa, senkö halusit täällä kuulla että "oi miten viisas rahankäyttäjä oletkin!"? Onhan täällä monilla palstalaisilla useampikin terve lapsi, asunnon arvo huomattavasti enemmän ja sen lisäksi autoja, veneitä, kesämökkejä jne. Ei 100000 nyt niin ihmeellinen omaisuus ole, varsinkin kun et sitä käytännössä pysty realisoimaan jos tulee jotain yllättävää isompaa rahan tarvetta. Asunnonhan voi siis tietenkin myydä, mutta riippuu ihan suhdanteista kuinka paljon siitä maksetaan ja toisekseen tarvitsetta jostain uuden asunnon.
Outo tuo otsikko:
Olenko mielestäsi syntynyt kultalusikka suussa vai fiksu rahankäyttäjä?
Nuo ei sulje pois toisiaan. Olen itse kumpiakin!
[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 13:56"]
[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 13:51"]
[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 13:47"]
No et ole kyllä mielestäni kumpaakaan ja rahan käyttäjänäkin vaikutat aavistuksen hölmöltä. Olet siis painanut töitä ns. niskalimassa (kun välillä kolmeakin työtä päällekäin) ja ainoa, mitä olet 35-vuotiaaksi saanut hankittua, on puolikas kaksio?
[/quote]
Kyllä, omaisuuteni arvo on pikkuisen päälle 100000 euroa ja tietenkin minulla on myös yksi terve lapsi. Mitä näitä keskusteluja täällä lukee, niin aika paljon enemmän tuntuu minulla olevan kuin keskivertopalstalaisella. t. ap
[/quote]
Jaa, senkö halusit täällä kuulla että "oi miten viisas rahankäyttäjä oletkin!"? Onhan täällä monilla palstalaisilla useampikin terve lapsi, asunnon arvo huomattavasti enemmän ja sen lisäksi autoja, veneitä, kesämökkejä jne. Ei 100000 nyt niin ihmeellinen omaisuus ole, varsinkin kun et sitä käytännössä pysty realisoimaan jos tulee jotain yllättävää isompaa rahan tarvetta. Asunnonhan voi siis tietenkin myydä, mutta riippuu ihan suhdanteista kuinka paljon siitä maksetaan ja toisekseen tarvitsetta jostain uuden asunnon.
[/quote]
Mikä olisi sellainen tilanne, että meidän tarvitsisi velaton omistusasunto realisoida? Voisitko antaa jonkun konkreettisen esimerkin? t. ap
[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 14:00"]
Mikä olisi sellainen tilanne, että meidän tarvitsisi velaton omistusasunto realisoida? Voisitko antaa jonkun konkreettisen esimerkin? t. ap
[/quote]
Sairastuminen, onnettomuus, työkyvyn menetys, kodinkoneen hajoaminen...onhan noita yllättäviä rahan menoja, joita varten pitäisi kyllä aina olla reservissä vähän ylimääräistä.
1990-luvulla 30 000 markkaa ei ole 5000 €. Nykyrahassa mitattuna taitaa olla lähemmäs 7000 €.
[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 14:06"]
[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 14:00"]
Mikä olisi sellainen tilanne, että meidän tarvitsisi velaton omistusasunto realisoida? Voisitko antaa jonkun konkreettisen esimerkin? t. ap
[/quote]
Sairastuminen, onnettomuus, työkyvyn menetys, kodinkoneen hajoaminen...onhan noita yllättäviä rahan menoja, joita varten pitäisi kyllä aina olla reservissä vähän ylimääräistä.
[/quote]
Sairastumista, onnettomuuksia ja työkyvyn menetyksiä varten on olemassa sekä valtion tarjoama sosiaaliturva että yksityiset vakuutukset, jotka meillä on kunnossa. Tuo kodinkoneen hajoaminen nyt oli varmasti vitsi. Saa kyllä olla aika pirun kallis kodinkone, jos velaton asunto täytyy siitä ympäriltä myydä että saa sen korjattua :D Ja ihan vain muistutuksen sanana mainittakoon, että en minä tienaamista ole tämän asuntolainan maksun jälkeen lopettanut, vaan nyt kaikki lyhennykseen menneet rahat jäävät säästöön. t. ap
[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 14:09"]
Sairastumista, onnettomuuksia ja työkyvyn menetyksiä varten on olemassa sekä valtion tarjoama sosiaaliturva että yksityiset vakuutukset, jotka meillä on kunnossa. Tuo kodinkoneen hajoaminen nyt oli varmasti vitsi. Saa kyllä olla aika pirun kallis kodinkone, jos velaton asunto täytyy siitä ympäriltä myydä että saa sen korjattua :D Ja ihan vain muistutuksen sanana mainittakoon, että en minä tienaamista ole tämän asuntolainan maksun jälkeen lopettanut, vaan nyt kaikki lyhennykseen menneet rahat jäävät säästöön. t. ap
[/quote]
Eli on sulla sitten jonkun verran muutakin omaisuutta kuitenkin. Itse kun vaan äsken väitit, että tuo kaksion puolikas oli ainoa mitä sulla oli. Ja turha muuten kuvitella, että valtion sosiaaliturvilla tai edes noill yksityisilllä sairasvakuutuksilla, korvaa kaikkia sairaudesta tai onnettomuudesta aiheutuneita kuluja.
90-luvulla 30000 markalla olis meidän kaupungista saanut yksiön, eli tosi hyvä pesämuna
[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 14:13"]
[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 14:09"]
Sairastumista, onnettomuuksia ja työkyvyn menetyksiä varten on olemassa sekä valtion tarjoama sosiaaliturva että yksityiset vakuutukset, jotka meillä on kunnossa. Tuo kodinkoneen hajoaminen nyt oli varmasti vitsi. Saa kyllä olla aika pirun kallis kodinkone, jos velaton asunto täytyy siitä ympäriltä myydä että saa sen korjattua :D Ja ihan vain muistutuksen sanana mainittakoon, että en minä tienaamista ole tämän asuntolainan maksun jälkeen lopettanut, vaan nyt kaikki lyhennykseen menneet rahat jäävät säästöön. t. ap
[/quote]
Eli on sulla sitten jonkun verran muutakin omaisuutta kuitenkin. Itse kun vaan äsken väitit, että tuo kaksion puolikas oli ainoa mitä sulla oli. Ja turha muuten kuvitella, että valtion sosiaaliturvilla tai edes noill yksityisilllä sairasvakuutuksilla, korvaa kaikkia sairaudesta tai onnettomuudesta aiheutuneita kuluja.
[/quote]
No en mä nyt muutaman tonnin pahanpäivänvaralle-talletusta laske varsinaiseksi omaisuudeksi. Aivan varmasti muuten valtion sosiaaliturvilla ja yksityisillä vakuutuksilla kattaa sairauden tai onnettomuuden kulut, mitä järkeä siinä muuten olisi? Ei niillä tietenkään samoihin tuloihin pääse kuin palkkatyön jatkuessa, mutta että niin köyhäksi yhtäkkiä tulisi ettei velattoman asunnon yhtiövastikkeeseen olisi rahaa? Mieti nyt hetki... t. ap
[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 14:19"]
No en mä nyt muutaman tonnin pahanpäivänvaralle-talletusta laske varsinaiseksi omaisuudeksi. Aivan varmasti muuten valtion sosiaaliturvilla ja yksityisillä vakuutuksilla kattaa sairauden tai onnettomuuden kulut, mitä järkeä siinä muuten olisi? Ei niillä tietenkään samoihin tuloihin pääse kuin palkkatyön jatkuessa, mutta että niin köyhäksi yhtäkkiä tulisi ettei velattoman asunnon yhtiövastikkeeseen olisi rahaa? Mieti nyt hetki... t. ap
[/quote]
Muutaman tonnin perinnön kuintekin laskit omaisuudeksi? Ja kysymykseen "mitä järkeä vakuutuksissa niissä muuten olisi, vastaus: tehdä bisnestä. Yksityiset vakuutusfirmat haluavat toki maksimoida voittonsa ja valtio puolestaan rahoittaa valtavaa byrokratiakoneistoaan. Muuten elämisenne kuulostaa aika perusmeinigiltä, kädestä suuhun ainakin hetken aikaa. En ymmärrä miksi luovuit esim. noista sijoitustileistäsi, jos ne kerran olivat omien sanojesi mukaan korkeakorkoisia. Viisasta rahankäyttäjää ei lainakaan haittaa (varsinkin jos korkotaso on alhainen ja on mahdollisuus sijoittaa ylimääräinen tuottoisammin).
Minä olen varmaankin molempia: lusikka on ollut apuna, mutta rahankäyttöni on järkevää.
Meillä on puolisoni kanssa omakotitalo ja perimäni asunto. Pienillä lapsillamme on jo nyt tasaisesti kasvavat osakesalkut, ja rahaa jää normaaliin elämiseen tasaisesti.
kitupiikki. ja perintökin oli naurettavan pieni.
ihme elämiä te elätte.