Lue keskustelun säännöt.
Selvisi etten ole lapseni isä
26.08.2014 |
Lapseni syntyi 6 kuukautta sitten. Jokin vaisto sanoi että kaikki ei ole kunnossa, vaimoni reaktiot minuun ja eleet, se miten kylmästi hän suhtautui minuun raskausaikana... Päätin että en jätä nyt tätä kiveä kääntämättä ja vaadin isyystestiä. Itselläni ei ole käynyt mielessäkään pettää ja oli vaikea ajatella vaimostanikaan sitä, mutta tuntui siltä että jokin on vain pahasti pielessä. Vaimo tietysti veti aivan uskomattomat pultit, mutta kävin ottamassa lapsen syliin tai lähdin kävelylle aina kun valitus alkoi. Sillä selvittiin vähän aikaa.
Testin tulokset tulivat kuukausi sitten. Sanoin vaimolle että otetaan nyt yksi vapaa ilta ja viedään lapsi äidillesi. En tarjonnut vaimolle kynttiläillallista vaan sellaiset huudot ettei ole ikinä kuullut. Muuttui kyllä niin säälittäväksi nurkassa itkeväksi rievuksi koko akka. Lähdin hotelliin ja ennen lähtemistäni kävin sylkäisemässä vaimon naamalle. Olisi tehnyt mieli lyödä, mutta parempi etten anna hänelle mitään aseita.
Tein vielä pienen soittokierroksen sukulaisille ja ystäville sekä työnantajalle ja kerroin kaiken mitä oli tapahtunut. Aika moni sanoi, ettei halua enää nähdä koko naista, kun teki minulle tuollaisen tempun, vaikka olen aina antanut kaikkeni parisuhteelle ja perheelle. Pomo sanoi että pitää miettiä että ottaako hänet takaisin äitiysloman jälkeen, kun ei taida olla luotettava ihminen kyseessä. Aika moni hänen sukulaisensa ja ystävänsä näkyy hänet poistaneen facebook-kavereistaankin. Sitä voi jokainen miettiä, että onko tosiaan riskin arvoista. Mies voi meinaa pilata aika hyvin elämäsi etkä voi enää vierittää mitään miehen niskoille, kun hän voi näyttää ihmisille mustaa valkoisella siitä, ettei ole isä.
Kommentit (239)
[quote author="Vierailija" time="27.08.2014 klo 00:22"]
Pomolle soittaminen olisi saanut jäädä, ei ole laillista levitellä vaimonkaan yksityisasioita tuolla tavalla. Eukkohan voi vielä haastaa sinut oikeuteen.
[/quote]
Eihän se ole VAIMON yksityisasia, jos mies kertoo että sai tietää ettei HÄN ole oikeasti lapsensa isä. Kyllähän mies saa omasta isyydestään tai isyydettömyydestään kertoa mitä haluaa vaikka New York Timesille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 23:25"]
[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 20:33"][quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 19:15"] Jos tämä on totta: Mies on joka tapauksessa seurannut kun lapsi kasvaa kohdussa ja puoli vuotta ollut lapsen elämässä. Jos on vielä esikoinen, niin luulisi olevan vielä ihmeellisempää kaikki ensimmäiset hymyt, kääntymiset sun muut. Mietin vain että eikö miehelle ole syntynyt mitään sidettä lapseen? Joku kysyi, että mitenkäs suu pantaisiin, jos asia olisikin toisinpäin. Jos tuo nyt olisi biologisesti mahdollista, tai vaikka olisi käynyt niin, että vauva olisi vaikka vaihtunut synnärillä ja tämä huomattaisiin vasta puolen vuoden iässä, niin kyllä minä äitinä olisin aivan rikki enkä tietäisi mitä tehdä. Ensisijaisesti en kyllä haluaisi luopua tuosta kasvattamastani lapsesta. Toisin sanoen, en osaa sanoa miten pitäisi suhtautua tuollaiseen uutiseen ettei ole bioisä. Mutta eikö isyys ja äitiys ole kuitenkin ihan jotakin muuta kuin se sperma ja munasolu? Parisuhdeasiat sitten erikseen. [/quote] Oletko ihan tosissasi? Oikeustoimikelpoinen ihminen? Pettäjälutkan aikaansaannos ei ole oikean miehen silmissä mitään. [/quote] no herran jumala, olkoon äiti vaikka itse saatana, ei se sen pienen ihmisen asia ole! Se on tarvinnut tätä isäänsä (ei-bio) jo puoli vuotta, se mies on äidin lisäksi ollut tärkein sen lapsen maailmassa tähän paljastukseen asti. Paska ämmä joo. Mutta ihmettelen vain miten mies voi olla rakastamatta tuota kaikkeen viatonta lasta?
[/quote]
ohis.. Niin miten ne bio-isät voi olla rakastamatta omaa lastaan, tuota kaikkeen viatonta, kun parin vuoden ikäisen lapsen hylkäävät eivätkä halua tavata enää?? Eikös sen siteen olisi pitänyt olla jo vahva tuossa vaiheessa? On lapsi tarvinnut isäänsä jo pari vuotta... Näitä nyt tapahtuu aika monelle lapselle, joten hyvinkin ymmärrän jos ei toisen miehen lapseen synny sidettä, kun ei näille joillekin oikeille isillekään synny omaan lapseen.
Ap, nostan sulle hattua. Olet sankari! Hyvä kun annoit opetuksen ämmälle!
[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 12:57"]
Niin paska provo kun olla ja voi, kukaan pomo ei sano tuollaisia, sehän on perusteeton syy irtisanomisille, joku 18- vuotias kotiäitikö tälläisen paskaviestin kirjoittaa...
[/quote]
Ei kun lassukka toinen käsi housuissa....Yksinäisenä ja täynnä naisvihaa ja poikkuuden tallella olemisen suunnatonta vitutusta.
Pomo-juttu kavalsi että provon kirjoitti sellainen ihminen, joka ei vielä ole edes työelämässä. Yksityisasiat eivät kuulu töihin tai johda irtisanomisiin, ellei kyse ole vakavista, työturvallisuuteen vaikuttavista rikoksista.
t. oikeasti pomo
[quote author="Vierailija" time="27.08.2014 klo 00:28"][quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 23:25"]
[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 20:33"][quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 19:15"] Jos tämä on totta: Mies on joka tapauksessa seurannut kun lapsi kasvaa kohdussa ja puoli vuotta ollut lapsen elämässä. Jos on vielä esikoinen, niin luulisi olevan vielä ihmeellisempää kaikki ensimmäiset hymyt, kääntymiset sun muut. Mietin vain että eikö miehelle ole syntynyt mitään sidettä lapseen? Joku kysyi, että mitenkäs suu pantaisiin, jos asia olisikin toisinpäin. Jos tuo nyt olisi biologisesti mahdollista, tai vaikka olisi käynyt niin, että vauva olisi vaikka vaihtunut synnärillä ja tämä huomattaisiin vasta puolen vuoden iässä, niin kyllä minä äitinä olisin aivan rikki enkä tietäisi mitä tehdä. Ensisijaisesti en kyllä haluaisi luopua tuosta kasvattamastani lapsesta. Toisin sanoen, en osaa sanoa miten pitäisi suhtautua tuollaiseen uutiseen ettei ole bioisä. Mutta eikö isyys ja äitiys ole kuitenkin ihan jotakin muuta kuin se sperma ja munasolu? Parisuhdeasiat sitten erikseen. [/quote] Oletko ihan tosissasi? Oikeustoimikelpoinen ihminen? Pettäjälutkan aikaansaannos ei ole oikean miehen silmissä mitään. [/quote] no herran jumala, olkoon äiti vaikka itse saatana, ei se sen pienen ihmisen asia ole! Se on tarvinnut tätä isäänsä (ei-bio) jo puoli vuotta, se mies on äidin lisäksi ollut tärkein sen lapsen maailmassa tähän paljastukseen asti. Paska ämmä joo. Mutta ihmettelen vain miten mies voi olla rakastamatta tuota kaikkeen viatonta lasta?
[/quote]
ohis.. Niin miten ne bio-isät voi olla rakastamatta omaa lastaan, tuota kaikkeen viatonta, kun parin vuoden ikäisen lapsen hylkäävät eivätkä halua tavata enää?? Eikös sen siteen olisi pitänyt olla jo vahva tuossa vaiheessa? On lapsi tarvinnut isäänsä jo pari vuotta... Näitä nyt tapahtuu aika monelle lapselle, joten hyvinkin ymmärrän jos ei toisen miehen lapseen synny sidettä, kun ei näille joillekin oikeille isillekään synny omaan lapseen.
[/quote] Totta. Näinhän se varmaan on. Surullista. Tosi surullista. En vain ehkä haluaisu uskoa, mutta.... :( (tuo aiempi jankkaaja)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pettämisen takia ei ketään heitetä firmasta pihalle. Eihän se pomoa pettänyt vaan sua.
[quote author="Vierailija" time="27.08.2014 klo 00:33"]
[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 12:57"]
Niin paska provo kun olla ja voi, kukaan pomo ei sano tuollaisia, sehän on perusteeton syy irtisanomisille, joku 18- vuotias kotiäitikö tälläisen paskaviestin kirjoittaa...
[/quote]
Ei kun lassukka toinen käsi housuissa....Yksinäisenä ja täynnä naisvihaa ja poikkuuden tallella olemisen suunnatonta vitutusta.
Pomo-juttu kavalsi että provon kirjoitti sellainen ihminen, joka ei vielä ole edes työelämässä. Yksityisasiat eivät kuulu töihin tai johda irtisanomisiin, ellei kyse ole vakavista, työturvallisuuteen vaikuttavista rikoksista.
t. oikeasti pomo
[/quote]
tässä samaa mieltä. Aika moni ukko olisi meidänkin työpaikalta saanut potkut, jos moraalittomuudesta irtisanottaisiin :D niin monesti on tullut todistettua kuinka *kunnolliset perheenisät* viettävät Virossa vapaata palaverin jälkeen ;)
Provo olisi ollut parempi ilman huorittelua, lutkittelua ja ämmittelyä. Nyt se on pelkkä ylilautalaisen paineenpurkukanava nettipornon ohella ;)
t-myös pomo
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Good for you ap! Your "wife" is dumb white trash! All best for you!
[quote author="Vierailija" time="27.08.2014 klo 00:33"]
[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 12:57"]
Niin paska provo kun olla ja voi, kukaan pomo ei sano tuollaisia, sehän on perusteeton syy irtisanomisille, joku 18- vuotias kotiäitikö tälläisen paskaviestin kirjoittaa...
[/quote]
Ei kun lassukka toinen käsi housuissa....Yksinäisenä ja täynnä naisvihaa ja poikkuuden tallella olemisen suunnatonta vitutusta.
Pomo-juttu kavalsi että provon kirjoitti sellainen ihminen, joka ei vielä ole edes työelämässä. Yksityisasiat eivät kuulu töihin tai johda irtisanomisiin, ellei kyse ole vakavista, työturvallisuuteen vaikuttavista rikoksista.
t. oikeasti pomo
[/quote]
Sä et oikeasti mikään pomo ole jos et tajua, että etenkin nykyisessä työelämässä on keinoja irtisanoa ja monesti oikea syy ei ole se, mikä paperilla lukee. Toki muut syyt ovat laittomia, mutta milläs tuomitset kun pomon ajatuksia ei voida käräjäoikeudessa lukea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.08.2014 klo 00:37"]
[quote author="Vierailija" time="27.08.2014 klo 00:33"]
[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 12:57"]
Niin paska provo kun olla ja voi, kukaan pomo ei sano tuollaisia, sehän on perusteeton syy irtisanomisille, joku 18- vuotias kotiäitikö tälläisen paskaviestin kirjoittaa...
[/quote]
Ei kun lassukka toinen käsi housuissa....Yksinäisenä ja täynnä naisvihaa ja poikkuuden tallella olemisen suunnatonta vitutusta.
Pomo-juttu kavalsi että provon kirjoitti sellainen ihminen, joka ei vielä ole edes työelämässä. Yksityisasiat eivät kuulu töihin tai johda irtisanomisiin, ellei kyse ole vakavista, työturvallisuuteen vaikuttavista rikoksista.
t. oikeasti pomo
[/quote]
tässä samaa mieltä. Aika moni ukko olisi meidänkin työpaikalta saanut potkut, jos moraalittomuudesta irtisanottaisiin :D niin monesti on tullut todistettua kuinka *kunnolliset perheenisät* viettävät Virossa vapaata palaverin jälkeen ;)
Provo olisi ollut parempi ilman huorittelua, lutkittelua ja ämmittelyä. Nyt se on pelkkä ylilautalaisen paineenpurkukanava nettipornon ohella ;)
t-myös pomo
[/quote]
Pettäminen on vähän eri asia. Mitäs jos saisit tietää että alaisesi on käynyt ryöstämässä Siwan? Ei tulisi varmaan mieleenkään irtisanoa sellaista? Tuo toisen huijaaminen isäksi on kuitenkin aika ison luokan petos, joka nyt nostaa yleensä normaalilla ihmisellä karvat pystyyn.
Normirunkkarin satu, ei oo ollu saadapillua lähelläkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No tämä nyt oli provo, mutta oikeassa elämässä tällaista miestä pidettäisiin surkeana aisankannattajana, jolle naisen sukulaiset, ystävät ja pomot nauraisivat paskaisesti.
Naamalle sylkemisestä voi saada pahoinpitely syytteen!!!!Ja se on tosi alhaista
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toisessa kappaleessa lähti menemään epäuskottavaksi ja kolmas kappale meni jo niin yli ettei mitään rajaa.
Ihan selvästi tämä kaikki tapahtui Porvoossa.
Vierailija kirjoitti:
Tein vielä pienen soittokierroksen sukulaisille ja ystäville sekä työnantajalle ja kerroin kaiken mitä oli tapahtunut. Aika moni sanoi, ettei halua enää nähdä koko naista, kun teki minulle tuollaisen tempun, vaikka olen aina antanut kaikkeni parisuhteelle ja perheelle. Pomo sanoi että pitää miettiä että ottaako hänet takaisin äitiysloman jälkeen, kun ei taida olla luotettava ihminen kyseessä..
Ja sitten heräsit siellä Porvoossa ja laitoit lakanat pesuun.
Jos vaimollasi on vakituinen työsuhde niin ei taida pomo tietää että aviomiehen pettäminen ei ole irtisanomisperuste vaikka päälläsi hyppisit. Ja toisekseen, ikäsi oli?, vähän lapsellista soitella pomolle..
Minullekkin selvisi ettei biologisena pitämäni tyttäreni sitä ollutkaan. Tokihan se oli kova kolaus ja vaati hieman aikaa päästä siitä yli, mutta mitä se loppupeleissä muutti?
Tytärtäni kohtaan ainoastaan sen, että piti / pitää miettiä missä vaiheessa tyttärelle kerron totuuden (nyt siis 9 vuotias), mikään muu ei muuttunut. Rakastan tytärtäni aivan yhtä paljon kuin "ennen tuota tietoa". Tytär asuu minun ja uuden naisystäväni kanssa (on asunut jo 7v, aina erosta lähtien), ja olen tytön lähihuoltaja (tyttö näkee äitiään joka toinen vkl, sekä välillä lomilla)
Lapsen äitiä en enää kunnioita "naisena tai ihmisenä" lapsen äitinä kylläkin. Enkä luota, muutenkuin lapseen liittyvissä asioissa. Emmekä muuten ole enää missään tekemissä, paitsi lapseen liittyvissä asioissa. Minä hoidan arkeen, kouluun, harrastuksiin jne liittyvät asiat, aivan kuten lähivanhemmat tekevätkin.
Minulle ei biologinen side ole tärkeintä, enkä olisi ikinä voinut hylätä tytärtäni kun kuulin totuuden, se olisi mielestäni ollut itsekästä ja lapsellista. Lapsen äiti teki väärin ja pitkään vihasinkin häntä, nyt en enää jaksa, viha on liian kuluttavaa ja turhaa.
Vierailija kirjoitti:
Minullekkin selvisi ettei biologisena pitämäni tyttäreni sitä ollutkaan. Tokihan se oli kova kolaus ja vaati hieman aikaa päästä siitä yli, mutta mitä se loppupeleissä muutti?
Tytärtäni kohtaan ainoastaan sen, että piti / pitää miettiä missä vaiheessa tyttärelle kerron totuuden (nyt siis 9 vuotias), mikään muu ei muuttunut. Rakastan tytärtäni aivan yhtä paljon kuin "ennen tuota tietoa". Tytär asuu minun ja uuden naisystäväni kanssa (on asunut jo 7v, aina erosta lähtien), ja olen tytön lähihuoltaja (tyttö näkee äitiään joka toinen vkl, sekä välillä lomilla)
Lapsen äitiä en enää kunnioita "naisena tai ihmisenä" lapsen äitinä kylläkin. Enkä luota, muutenkuin lapseen liittyvissä asioissa. Emmekä muuten ole enää missään tekemissä, paitsi lapseen liittyvissä asioissa. Minä hoidan arkeen, kouluun, harrastuksiin jne liittyvät asiat, aivan kuten lähivanhemmat tekevätkin.
Minulle ei biologinen side ole tärkeintä, enkä olisi ikinä voinut hylätä tytärtäni kun kuulin totuuden, se olisi mielestäni ollut itsekästä ja lapsellista. Lapsen äiti teki väärin ja pitkään vihasinkin häntä, nyt en enää jaksa, viha on liian kuluttavaa ja turhaa.
Miten voit katsoa tytärtäsi ja olla muistamatta miten törkeästi sinua kusetettiin? Olen varmaan huono ihminen, mutta minä en tiedä pystyisinkö tuohon. Ainakaan en kykenisi yhteishuoltajuuteen sen petturin kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minullekkin selvisi ettei biologisena pitämäni tyttäreni sitä ollutkaan. Tokihan se oli kova kolaus ja vaati hieman aikaa päästä siitä yli, mutta mitä se loppupeleissä muutti?
Tytärtäni kohtaan ainoastaan sen, että piti / pitää miettiä missä vaiheessa tyttärelle kerron totuuden (nyt siis 9 vuotias), mikään muu ei muuttunut. Rakastan tytärtäni aivan yhtä paljon kuin "ennen tuota tietoa". Tytär asuu minun ja uuden naisystäväni kanssa (on asunut jo 7v, aina erosta lähtien), ja olen tytön lähihuoltaja (tyttö näkee äitiään joka toinen vkl, sekä välillä lomilla)
Lapsen äitiä en enää kunnioita "naisena tai ihmisenä" lapsen äitinä kylläkin. Enkä luota, muutenkuin lapseen liittyvissä asioissa. Emmekä muuten ole enää missään tekemissä, paitsi lapseen liittyvissä asioissa. Minä hoidan arkeen, kouluun, harrastuksiin jne liittyvät asiat, aivan kuten lähivanhemmat tekevätkin.
Minulle ei biologinen side ole tärkeintä, enkä olisi ikinä voinut hylätä tytärtäni kun kuulin totuuden, se olisi mielestäni ollut itsekästä ja lapsellista. Lapsen äiti teki väärin ja pitkään vihasinkin häntä, nyt en enää jaksa, viha on liian kuluttavaa ja turhaa.
Miten voit katsoa tytärtäsi ja olla muistamatta miten törkeästi sinua kusetettiin? Olen varmaan huono ihminen, mutta minä en tiedä pystyisinkö tuohon. Ainakaan en kykenisi yhteishuoltajuuteen sen petturin kanssa.
Vastaan jatkokysymyksellä. Mitä muutakaan "voisin tehdä"? Rakastan tyttöä niin paljon, ettei luopuminen hänestä ole vaihtoehto (paitsi tietenkin, sitten kun kerron hänelle totuuden ja jos hän päättääkin esim vihata minua sen vuoksi ja esim katkaista välit, sille en voi sitten mitään). Ja itse näen asian niin, että on vain nuo kaksi vaihtoehtoa, Mikään välimalli ei mielestäni toimisi.
Yhteishuoltajuuteen suostuin siksi, että silloin ei ollut voimia lähteä tappelemaan asiasta oikeuteen, ja suomessa kun ollaan olisi päätös voinut hyvinkin olla äidille suotuinen. Lisäksi äiti ei edes halunnut yksinhuoltajuutta.
Alussa toki olikin erittäin vaikeaa nähdä tuota henkilöä ja viha oli voimakasta, mutta aikaa myöten se on kadonnut kokonaan. Onhan tästä tosiaan jo n 7 vuotta. Molemmilla meillä on uudet elämät ja kumppanit. Ja ainoa mitä haluan exästä "tietää" on se, että tyttärelläni on siellä turvallista olla, se riittää minulle ja muuten häntä ei ole enää minulle olemassakkaan. Toki ilmoitan hänelle kaikki lapseen liittyvät tapaamiset, esim koululla vanhempainillat jne, jonne voi tulla niin halutessaan, yleensä jättää tulematta.
Pomolle soittaminen olisi saanut jäädä, ei ole laillista levitellä vaimonkaan yksityisasioita tuolla tavalla. Eukkohan voi vielä haastaa sinut oikeuteen.