Hoitovapaa käy äidille kalliiksi

[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 13:26"]

Ootteko te äidit ja isät pariskuntia lainkaan. Käsittämätöntä jakoa ja laskemista. Yhteinen perhe, yhteiset rahat, yhteinen elämä..

[/quote]

Samaa minäkin ihmettelen.

[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 13:44"]

[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 13:26"]

Ootteko te äidit ja isät pariskuntia lainkaan. Käsittämätöntä jakoa ja laskemista. Yhteinen perhe, yhteiset rahat, yhteinen elämä..

[/quote]

Samaa minäkin ihmettelen.

[/quote]

sama täällä, mn mies ei olis ikinä antanut mun kituuttella parilla sadalla ja hoitaa lasta kun itse tienaa tuhansia.

Jos jompikumpi vanhemmista jää kotiin hoitamaan lasta, niin työssä käyvä puoliso maksaa ansiomenetyksestä kotiin jäävälle n. 50%  esim. 1000,. ansion menetyksestä 500.- , jolloin se on reilupeli ja lisäksi puolet yhteisistä kuluista, onhan lapsen hoito- ja elatusvelvollisuus molemmilla vanhemmilla.

[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 13:36"]

[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 13:32"]

Lapsilisän kanssa saat yli 400 käteen. Ja jos miehes tienaa alle 4000 e niin saatte vielä hoitolisääkin, tulosidonnaista, siihen ei kotihoidontukea lasketa sisältyväksi eli vain palkkatulot huomioidaan,ei tukia.

[/quote]

Tuolla 400€ en pystyisi maksamaan edes puolia vuokrastamme.

[/quote]no ei tarviikaan jos mies tienaa yli 4000 e.

[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 13:38"]

Pelkkä kolmen vuoden palkkatulojen menetys on keskipalkkaisella melkein satatuhatta euroa. Ja tietysti täytyy huomioida vaikutus eläkekertymään. Ja nämä kärsii siis vain kotiin jäävä, ei työssäkäyvä, jonka lapsista myös on kyse. Ihmettelen pariskuntia, joissa työssäkäyvä ei kompensoi kotiin jäävän tuloja mitenkään, ei edes eläkevakuutuksella. Yhteiset lapset, yhteiset rahalliset menetykset.

[/quote]

Niinpä. Näitä lukiessa ei enää yhtään ihmetytä miksi naisen euro on 80 senttiä.

t. 3

Omat lapset jo isoja, mutta saako kotihoidontukea jokaisesta lapsesta n. 300€? Tuolla joku selvensi, että jos on 4 lasta tjsp niin rahaa tulee tonni.

Mä saan n. 400 e / kk. Maksetaan asuntolaina puoliks, mies ostaa ruokaa. Välillä teen kotona osa-aikaista työtä netissä , niillä ostan lapselle tarvikkeita vaatteita , lahjoja, omia vaatteita,veronpalautuksilla ostetaan miehen kanssa puoliksi yhteinen lomamatka kesäksi koko perheelle. Mies ostaa myös vaatteita , kaikkea mitä tarvitsen , toki en tuhlaa liikaa, en käy kampaamoissa, vaikka hän olis maksanut. Eli mies maksaa mun puh. laskun, sähköt , ruoat. Kokkaan aina kotona, leivon, siivoan joka pv, pesen pyykkiä, eli teen täyden päivän myös. Koti loistaa ja pulla tuoksuu. Kohta lapsenmenee päiväkotiin ja minä palaan takas töihin , hyvin tämä in toiminut ainakin meillä. Mies on kiitollinen , että sai mahdollisuuden avata oma firma ja tehdä monta tuntia/ päiviä viikossa

Mun mielestä tästä pitäisi sopia ja keskustella ennen lapsen hankintaa. Jos lapsi laitetaan pienenä hoitoon, onko myös mies valmis ottamaan vastuuta kuskaamisista, mahdollisista sairastamisista jne. vai käykö töissä kuten ennen lasta ylimääräsitä ylitöillä tienaten, kun äiti ottaa takkiinsa kaikki lapsen asettamat rajoitteet?

Meillä mies on yrittäjä, ja on toivonut, että olen kotona. Toistaiseksi tekee pitkiä päiviä ja siinä vaiheessa kun mä palaan töihin, pitäisi helpottaa esimerkiski niin että jotain palveluja voi ostaa muilta ja/tai palkata työvoimaa. Nyt mun "työ" on huolehtia lapsisa ja kodista, että mies voi keskittyä yritykseensä. Hyvällä omallatunnolla annan miehen maksaa suurimman osan kuluista,  tai otan vastaan "kahvittelurahat" joita tarjoaa. Tietysti pyrin elämään sen mukaan, että omat tulot on pienet, ja kotona ollessa mulla on aikaa esimerkiksi panostaa ruuanlaittoon niin että niissä kuluissa säästyy, kierrellä lapsille vaatetta kirppareilta, korjata ja ommella... Vaikka en paljon euroja talouteen tuo, voin sillä tavalla vähän pienentää perheen kuluja.

"Pelkkä kolmen vuoden palkkatulojen menetys on keskipalkkaisella melkein satatuhatta euroa. Ja tietysti täytyy huomioida vaikutus eläkekertymään. Ja nämä kärsii siis vain kotiin jäävä, ei työssäkäyvä, jonka lapsista myös on kyse. Ihmettelen pariskuntia, joissa työssäkäyvä ei kompensoi kotiin jäävän tuloja mitenkään, ei edes eläkevakuutuksella. Yhteiset lapset, yhteiset rahalliset menetykset."

Olet oikeassa. Monet kommentoivat yhteisistä rahoista, MUTTA tilastojen valossa kuitenkin joka toinen avioliitto päättyy eroon, entä avoliitot? Missä on tämän päivän äitien elämän faktat ja realiteetit?

Meillä on aina ollut yksi yhteinen tili, jolle on tulleet niin palkkatulot kuin lapsilisät ja kotihoidontuetkin. Siitä on maksettu kaikki lainanlyhennykset ja muut menot ja joka kuukausi siirretty sama määrä kummankin osakerahastoon. Välillä summa on ollut vain 50 euroa, nykyisin 400 euroa. Meillä mies on aina tienannut paljon enemmän, mutta minä olen puolestani hoitanut suuremman osan kotihommista, koska mies on joutunut työssään matkustelemaan usein.

EN ymmärrä tuollaista rahojen laskemista, mitä monilla on. Miksi ihmeessä teette asioista niin monimutkaisia?

Meillä yhteiset rahat. Se, maksaa, jonka tilillä rahaa on. Ihan sama kumpi maksaa olipa kyse miehen vaatteesta, minun menkka siteistä, sähkölaskusta tai lapsen lelusta. Ei yhtään mietitä, kumman tililtä laskut menee. Jos toisen tili tyhjenee nopeammin ennen kuun loppua, niin sitten toinen maksaa. Helppoa.

[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 14:12"]

Meillä yhteiset rahat. Se, maksaa, jonka tilillä rahaa on. Ihan sama kumpi maksaa olipa kyse miehen vaatteesta, minun menkka siteistä, sähkölaskusta tai lapsen lelusta. Ei yhtään mietitä, kumman tililtä laskut menee. Jos toisen tili tyhjenee nopeammin ennen kuun loppua, niin sitten toinen maksaa. Helppoa.

[/quote]

 Meillä on molempien tilillä rahaa, ja jos mä tekniikkataitavampana hoidan laskut ja tilauksett, ei mulle tule tilannetta että rahat loppuu pitää hakea toisen tililtä.... eli saisin tällä periaatteella maksaa ihan kok lystin. En suostuisi.

Yhteiset rahat olisi mulle kauhistus, tienaan enemmän kuin mieheni, hänelläkin keskitason tulot. Yhteiset kulut maksetaan puoliksi ja loput saa käyttää miten haluaa, mä tosi paremmalla palkalla maksan usein ulkonasyömiset ja lomia sekä ostan lasten kamat, koska lapsilisätkin tulee mulle. Mä nautin rahoillani siitä, että olen kouluttautunut ja teen vaativaa työtä. Miksi minun pitäisi antaa ne vaivalla ansaitut extrapennoset mun miehelle?

[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 13:26"]

Ootteko te äidit ja isät pariskuntia lainkaan. Käsittämätöntä jakoa ja laskemista. Yhteinen perhe, yhteiset rahat, yhteinen elämä..

[/quote]

Ja erosssa se nainen itkee, että mitäs nyt kun ei ole tuloja eikä mitään kun koko ajan eletty miehen tulojen mukaan, vaikka itsellä tulot nolla! Ei tuo ole mikään muu kuin hyötysuhde, jos toinen tienaa ja toinen tuhlaa.

[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 14:27"]

Yhteiset rahat olisi mulle kauhistus, tienaan enemmän kuin mieheni, hänelläkin keskitason tulot. Yhteiset kulut maksetaan puoliksi ja loput saa käyttää miten haluaa, mä tosi paremmalla palkalla maksan usein ulkonasyömiset ja lomia sekä ostan lasten kamat, koska lapsilisätkin tulee mulle. Mä nautin rahoillani siitä, että olen kouluttautunut ja teen vaativaa työtä. Miksi minun pitäisi antaa ne vaivalla ansaitut extrapennoset mun miehelle?

[/quote]

Kukin toki tekee kuten parhaaksi näkee. Kun laitoimme rahat yhteen, en nähnyt sitä mitenkään ongelmaksi, että miehenikin hyötyi isommista tuloistani. Jotta pystyin panostamaan enemmän työhöni se tarkoitti hänelle enemmän työtä kotona ja vastuuta lapsesta. Ilman häntä se ei olisi onnistunut, joten mielelläni hänkin saa nauttia vaivalla tienaamistani ekstrapennosista, välillisesti hänkin tekee osansa niistä.

t. 3

Tapoja on monia ja riippuu niin perheestä. Kunhan ketään ei sorreta. Jos toinen ajelee töihin uudella bemarilla ja samalla toinen ostaa lapsille vaatteet kirpparilta ja ruuat hamstraa tarjouksista, on jotain pielessä ja katkeruuden siemen kylvetty.

Meillä minä tienasin ennen raskautta enemmän kuin mies. Aloin jo ennen raskaaksi tuloa säästää lasta varten. Vanhempainrahakauden loppuessa mieheni oli sitä mieltä että lapsi voisi mennä hoitoon vaikka täydeksi viikoksi, osittain kunnalliseen ja osittain mummolaan. Itse halusin olla enemmän lapsen kanssa. Päädyin kompromissiin ja menin osa-aikaisesti töihin (18 h/vko). Koko ajan olen maksanut puolet yhteisistä menoista, miehelläni ei olisi varaakaa maksaa enempää. Toinen vaihtoehto olisi neuvotella maksuvapaata tai erien pienennystä asuntolainaan, mutta sitä emme nähneet vaihtoehtona. Ja ennen kuin tuomitsette miestäni kotihoidon vastustajaksi, niin valaisen tilannetta vähän enemmän. Hänen alallaan irtisanomiset ja lomautukset ovat olleet arkipäivää vuodesta 2008. Hän tiesi että hoitovapaalle jääminen laittaisi hänet irtisanottavien jonossa seuraavaksi, eikä uskaltanut ottaa sitä riskiä. Onneksi ei, sivusta on seurattu kollegoiden lähtöä. Nyt alkaa tilanne töissä elpyä. Mutta hän koki ettei voi myöskään minulta vaatia kotiin jäämistä, koska ei voi siinä taloudellisesti nykytilanteessa tukea. Onneksi sain mahdollisuuden 50% työaikaan, nyt taloudellinen tilanne perheessäämme on vakaa ja lapsemme on silti saanut viettää enemmän päiviä kotona kuin hoitopaikassa :)

Nämä on vaikeita päätöksiä. Parisuhteessa pitäisi aina olla pohjallaluottamus siihen että puoliso tekee omat päätöksensä koko perheen hyväksi. Miehet usein kantavat enemmän vastuuta taloudellisista asioista, naiset arvostavat perinteisesti lapsen kanssa olemista. Tärkeitä asioita molemmat. Raha ei tuo onnea, mutta köyhyys voi sen viedä.

Yhteiset rahat josta maksetaan menot. Ei meidän parisuhteessa ole minun/sinun rahoja.

Naisen ei kuulu käyttää omia säästöjä hoitovapaalla oloon, jos mies tienaa niin paljon, että pystyy elättämään perheen. Vai ettekö te ole perhe, jossa yhteiset lapset ja yksi elintaso?

Meillä talous on yhteinen, vaikka omat tilit löytyykin. Yhdessä olemme päättäneet perheen perustamisesta, hoitovapaasta ja miehen työssäkäynnistä, joten ei ole tarvinnut riidellä raha-asioista (onneksi). Yleensä mies siis maksaa, koska hänellä enemmän rahaa, mutta tietysti käytän "omia" rahojani yhteisiin menoihin yhtä lailla. Käytännössä ihan sama kumpi maksaa, koska yhteisistä rahoista on kyse.

En olisi ikinä perustanut perhettä miehen kanssa, joka ei olisi halunnut vetää yhtä köyttä myös rahan suhteen. Jos perheellä olisi tiukempi tilanne niin luultavasti olisin töissä hoitovapaan sijasta. Jos taas olisi kovastikin ylimääräistä niin mies olisi hoitovapaalla ja mä opiskelisin, mut ihan niin unelma tilanne ei ole.

[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 15:16"]

Naisen ei kuulu käyttää omia säästöjä hoitovapaalla oloon, jos mies tienaa niin paljon, että pystyy elättämään perheen. Vai ettekö te ole perhe, jossa yhteiset lapset ja yksi elintaso?

[/quote]

Jos molemmat on sitä mieltä että lapset hoidetaan kotona niin ok. Mutta jos nainen haluaa jäädä kotiin ja olettaa että mies maksaa sinä aikana hänenkin menonsa, vaikka mies kelpuuttaisi myös päiväkodin, niin miksi mies olisi velvollinen kustantamaan puolisonsa kotona olon. Jos lasten kotihoito on yhteinen päätös ja/tai kotona oleva osapuoli vaihtuu, on loogista että kaikki rahat on yhteisiä. Meitä on myös erilaisia rahankäyttäjiä. Jos pariskunnasta toinen on pihi ja toinen vinguttaa yhteisen tilin tyhjäksi kahdessa päivässä, on sovun säilymisen kannalta järkevää ettei kaikki munat ole samassa korissa. Esim. yhteinen talosutili voi olla ruokaostoksille, mutta selvät säännöt mitä tililtä saa maksaa.