HS: suomalaislapset itsekkäämpiä, sinnikkyys ja keskittymiskyky romahtanut
https://www.hs.fi/perhe/art-2000008038384.html
Opettajien mukaan lapset eivät jaksa katsoa esim. kokonaista elokuvaa, koska keskittymiskyky ei riitä. Pilkut ja pisteet, tai kielioppi ylipäätänsä eivät kiinnosta.
Moni ei opi tekemään solmua, tai kykene täyttämään värityskirjaa kunnolla. Opettajilta vaaditaan perusteluja esim. miksi ahtaissa sisätiloissa ei saa juosta. Itsekkyys on lisääntynyt. Osa ala-asteikäisistä on täysin ilottomia ja passiivisia, mikään ei kiinnosta.
Positiivisena mainitaan, että peruskoulun oppilaat tuovat seksuaalisen suuntautumisensa rohkeasti esiin ja sanovat rohkeasti ääneen käyvänsä terapiassa.
Nämä lapset ovat aikalailla peilikuva alle 50-vuotiaista suomalaisista aikuisista.
Kommentit (365)
Tabletit, älypuhelimet, pelit, snapchat, tiktok. Keskittymiskyky lyhenee koko ajan, aiemmin lapset jaksoivat katsoa puolen tunnin piirrettyjä, nykyisin jo kaksikymmentä sekuntia on liikaa. Kohta eivät jaksa katsoa enää liikkumatonta kuvaa.
Olympia ratsastajankin hermot paloi miljoona yleisön edessä. Saint Boy oli viaton uhri. (sivusta)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on jo aiemminkin todettu: 80-luvulla syntyneet olivat viimeinen resilientti, ahkera sukupolvi. He tulevat elättämään nämä myöhemmin syntyneet, tulevat nuoret eläkeläiset.
Tosiasiassa olet tullut vanhaksi ja alkanut horisemaan. Jo Sokratekselta on jäänyt talteen ulinoita siitä, kuinka nykynuoriso on täysin pilalla ja vain vanhemmista polvista on mihinkään. Tuota samaa aivotonta vinguntaa on siis kuultu vuosituhannet eikä se edelleekään ole eikä tule todeksi. Kyse on tosiaan vain siitä, että horisijan aivot alkaa vanhuuttaan hapartua ja tuollainen ulina alkaa.
Valitettavasti tieteellinen näyttö osoittaa aivan muuta. Lasten mielenterveysongelmat ovat yleistyneet ja kognitiivinen kapasiteetti on heikentynyt. Yo-kirjoitusten pisterajat laskevat. Erilaiset motoriikan ongelmat yleistyvät ja nuorten ylipaino-ongelma on suorastaan räjähtänyt viime vuosina. Tämä kehitys on kiihtynyt rajusti viime vuosina.
Nyt on kyllä aloittaja lukenut alkuperäistä tekstiä kuin piru Raamattua.
Vierailija kirjoitti:
Nyt on kyllä aloittaja lukenut alkuperäistä tekstiä kuin piru Raamattua.
Sanottiin myös, että nuoret tuovat mielipiteensä rohkeammin julki, eivätkä osaa ottaa muiden tunteita huomioon.
On hyvin tavallista nykypäivänä, että lapsilta ei vaadita mitään ja minkäänlaisia rajoja ei ole. Minkään eteen ei ole opittu työskentelemään, kaikki pitäisi saada heti. Kännykkä vaan naaman eteen, jos lapsi on vähänkään hankala, niin ettei sitä tarvitse kasvattaa.
Onko se sitten ihmekään, kun koulussa ei ole kykyjä pärjätä. Näiden lasten itseohjautuvuus on sillä tasolla, että kaikki pitää ohjata siitä lähtien, että lapsi saa etsittyä kynän ja pyyhekumin repusta saati mitään muuta. Lisäksi tunteidensäätelytaidot ovat sellaiset, että yksi paha sana joltakin saa silmittömän raivon valtaan ja käyttäytymään väkivaltaisesti. Vankilaanhan siinä pahimmassa tapauksessa joutuu, kun vanhemmat eivät ole opettaneet lapsille minkäänlaisia taitoja sietää pettymyksiä. Oikein hävettää nykymeno.
Itse olen todella kiitollinen vanhemmilleni, että esim. laittoivat minut harrastustoimintaan ja erityisesti soittotunneille. En voi sanoin kuvitella, miten tärkeää oli lapsena opetella taito, jonka eteen piti tehdä vuosia pitkäjänteistä työtä ja sietää välillä blokkeja ja epäonnistumisia. Aivan erilaista palkitsevuutta kuin mitä vaikka nykyajan nopeatempoisista kännykkäpeleistä saa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on jo aiemminkin todettu: 80-luvulla syntyneet olivat viimeinen resilientti, ahkera sukupolvi. He tulevat elättämään nämä myöhemmin syntyneet, tulevat nuoret eläkeläiset.
Tosiasiassa olet tullut vanhaksi ja alkanut horisemaan. Jo Sokratekselta on jäänyt talteen ulinoita siitä, kuinka nykynuoriso on täysin pilalla ja vain vanhemmista polvista on mihinkään. Tuota samaa aivotonta vinguntaa on siis kuultu vuosituhannet eikä se edelleekään ole eikä tule todeksi. Kyse on tosiaan vain siitä, että horisijan aivot alkaa vanhuuttaan hapartua ja tuollainen ulina alkaa.
Luitko juttua ollenkaan?
Vierailija kirjoitti:
On hyvin tavallista nykypäivänä, että lapsilta ei vaadita mitään ja minkäänlaisia rajoja ei ole. Minkään eteen ei ole opittu työskentelemään, kaikki pitäisi saada heti. Kännykkä vaan naaman eteen, jos lapsi on vähänkään hankala, niin ettei sitä tarvitse kasvattaa.
Onko se sitten ihmekään, kun koulussa ei ole kykyjä pärjätä. Näiden lasten itseohjautuvuus on sillä tasolla, että kaikki pitää ohjata siitä lähtien, että lapsi saa etsittyä kynän ja pyyhekumin repusta saati mitään muuta. Lisäksi tunteidensäätelytaidot ovat sellaiset, että yksi paha sana joltakin saa silmittömän raivon valtaan ja käyttäytymään väkivaltaisesti. Vankilaanhan siinä pahimmassa tapauksessa joutuu, kun vanhemmat eivät ole opettaneet lapsille minkäänlaisia taitoja sietää pettymyksiä. Oikein hävettää nykymeno.
Itse olen todella kiitollinen vanhemmilleni, että esim. laittoivat minut harrastustoimintaan ja erityisesti soittotunneille. En voi sanoin kuvitella, miten tärkeää oli lapsena opetella taito, jonka eteen piti tehdä vuosia pitkäjänteistä työtä ja sietää välillä blokkeja ja epäonnistumisia. Aivan erilaista palkitsevuutta kuin mitä vaikka nykyajan nopeatempoisista kännykkäpeleistä saa.
Tämä. Musiikkiharrastajien määrä on romahtanut. Omien lasten luokilla kenelläkään muulla ei ole soittoharrastusta. Onko edes samalla luokka-asteella, ei välttämättä, ja keskikokoinen koulu pk-seudulla kyseessä.
Ja kuitenkin tiedetään miten paljon positiivisia vaikutuksia musiikkiharrastuksella on aivojen kehitykselle ja oppimiselle. Miksi ettei laita lastanne soittotunneille/kuoroon tms?
Vierailija kirjoitti:
Onneksi Jukolan veljeksiä kiinnosti hirmuisesti pilkut, pisteet ja kielioppi
Nehän järjestivät itselleen omatoimisen kotikoulun ja menestyivät sitten hienosti.
Mutta joo, ei minuakaan kielioppi kiinnosta vaikka kieltenopiskelusta muuten tykkäänkin. Kun on opetellut montaa kieltä, ei enää jaksa muistaa mitä sääntöjä missäkin kieliopissa on.
Aikuisten pitäisi lopettaa myös mt-ongemien normalisoiminen ja hehkuttaminen. Aikuisten kannalta on hyväkin laittaa "minäkin olen käynyt terapiassa", koska näihin liittyy turhaa stigmaa. Kääntöpuolena sillä samalla kerrotaan lapsille ja nuorille, että pään on aivan normaalia olla sekaisin ja oikeastaan kuuluukin olla masentunut ja ahdistunut. Elämä on. Kyllä sen pään pitää jotain kestää ja ei ole normaalia olla mt-ongelmissa teininä.
Kamalinta on, että oikeasti sairaat ei saa hoitoa, kun iso osa porukasta on vaan sekoilemassa siellä joukossa ja resurssit ei riitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasvatus mennyt totaalisesti vikaan. Suuret ikäluokat olivat ensimmäinen itsekäs sukupolvi ja siitä eteenpäin itsekkyys on pahentunut sukupolvi sukopolvelta.
Kannattaa muistaa, että nykylapset on päiväkotikasvatteja, harva on ollut lapsuuttaan kotona. Muutama hoitaja katsomassa 40 lapsen perään, siellä ne on tottuneet rymyämään.
Tämä. Miten ihmiset ajattelevat että on PAKKO laittaa se pieni, jopa alle 3v päiväkotiin kun syntyy uusi vauva ja vielä pitkiksi päiviksi.
Vierailija kirjoitti:
On hyvin tavallista nykypäivänä, että lapsilta ei vaadita mitään ja minkäänlaisia rajoja ei ole. Minkään eteen ei ole opittu työskentelemään, kaikki pitäisi saada heti. Kännykkä vaan naaman eteen, jos lapsi on vähänkään hankala, niin ettei sitä tarvitse kasvattaa.
Onko se sitten ihmekään, kun koulussa ei ole kykyjä pärjätä. Näiden lasten itseohjautuvuus on sillä tasolla, että kaikki pitää ohjata siitä lähtien, että lapsi saa etsittyä kynän ja pyyhekumin repusta saati mitään muuta. Lisäksi tunteidensäätelytaidot ovat sellaiset, että yksi paha sana joltakin saa silmittömän raivon valtaan ja käyttäytymään väkivaltaisesti. Vankilaanhan siinä pahimmassa tapauksessa joutuu, kun vanhemmat eivät ole opettaneet lapsille minkäänlaisia taitoja sietää pettymyksiä. Oikein hävettää nykymeno.
Itse olen todella kiitollinen vanhemmilleni, että esim. laittoivat minut harrastustoimintaan ja erityisesti soittotunneille. En voi sanoin kuvitella, miten tärkeää oli lapsena opetella taito, jonka eteen piti tehdä vuosia pitkäjänteistä työtä ja sietää välillä blokkeja ja epäonnistumisia. Aivan erilaista palkitsevuutta kuin mitä vaikka nykyajan nopeatempoisista kännykkäpeleistä saa.
Eikä tarvii haaveilla edes soittotaidoista kun näiltä on mennyt jo musiikin kuuntelunkin taito, kun tubettajat ym ovat näiden nykyisten mieleen. Pelottava ajatus vähän sekin, kun musiikki kuitenkin auttaa meillä monilla mm. tunteiden käsittelyssä, ajanvietteenä, ihmisiä yhdistävänä tekijänä….
Ongelma on myös itsekkäät vanhemmat. Sieltä se malli tulee. Se on se kun lapset saavat lapsia. Oma aika on tärkeämpää kuin lasten hyvinvointi.
Kiittää saatte ihan jokainen vanhempi itseänne...
Ei kukaan muu ole lapsianne toivon mukaan kasvattanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On hyvin tavallista nykypäivänä, että lapsilta ei vaadita mitään ja minkäänlaisia rajoja ei ole. Minkään eteen ei ole opittu työskentelemään, kaikki pitäisi saada heti. Kännykkä vaan naaman eteen, jos lapsi on vähänkään hankala, niin ettei sitä tarvitse kasvattaa.
Onko se sitten ihmekään, kun koulussa ei ole kykyjä pärjätä. Näiden lasten itseohjautuvuus on sillä tasolla, että kaikki pitää ohjata siitä lähtien, että lapsi saa etsittyä kynän ja pyyhekumin repusta saati mitään muuta. Lisäksi tunteidensäätelytaidot ovat sellaiset, että yksi paha sana joltakin saa silmittömän raivon valtaan ja käyttäytymään väkivaltaisesti. Vankilaanhan siinä pahimmassa tapauksessa joutuu, kun vanhemmat eivät ole opettaneet lapsille minkäänlaisia taitoja sietää pettymyksiä. Oikein hävettää nykymeno.
Itse olen todella kiitollinen vanhemmilleni, että esim. laittoivat minut harrastustoimintaan ja erityisesti soittotunneille. En voi sanoin kuvitella, miten tärkeää oli lapsena opetella taito, jonka eteen piti tehdä vuosia pitkäjänteistä työtä ja sietää välillä blokkeja ja epäonnistumisia. Aivan erilaista palkitsevuutta kuin mitä vaikka nykyajan nopeatempoisista kännykkäpeleistä saa.
Tämä. Musiikkiharrastajien määrä on romahtanut. Omien lasten luokilla kenelläkään muulla ei ole soittoharrastusta. Onko edes samalla luokka-asteella, ei välttämättä, ja keskikokoinen koulu pk-seudulla kyseessä.
Ja kuitenkin tiedetään miten paljon positiivisia vaikutuksia musiikkiharrastuksella on aivojen kehitykselle ja oppimiselle. Miksi ettei laita lastanne soittotunneille/kuoroon tms?
Mihin niitä voi laittaa, kun musiikkiopistoon otetaan vain osa hakijoista. Keskittymisvaikeuksista kärsivien lasten varsinkin on vaikea päästä opetukseen, eikä opettajilla useinkaan ole osaamista heidän ohjaamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos "äly"puhelimet
Kyse lienee kokonaisvaltaisemmasta tietotekniikan vaikutuksesta, sikäli mikäli 80-luvulla syntyneet nyt ovat viimeinen toivon sukupolvi. Kieltämättä kun itsessäkin voi havaita tiettyä pitkäjänteisyyden puutetta ja keskittymisvaikeuksia kun on paljon laitteiden parissa. Mutta kun 80-luvun lapsena kuitenkin tietää mitä on elämä ilmankin, niin osaa ottaa etäisyyttä niihin ja rauhoittua vaikka lukemalla kirjaa tai luonnossa samoillen. Kun on tullut tehtyä läheisempää tuttavuutta ysärinaisten kanssa, niin eron tietoteknisessä intensiivisyydessä voi jo havaita. Jotkut vatun instat on jo oikea osa identiteettiä eikä vain jotain hupipelleilyä niin kuin itselle. Ja muutenkin joku älypuhelin on kasvanut jo käteen kiinni. Päässäni mietin että mitä nuo aivan nuorimmmat ovat aikanaan, kun eräänkin naisen lapsi käytti älypuhelinta (kuvasi sun muuta) ja katseli piirrettyjä kuin mikäkin konkari jo kolmivuotiaana.
Lisäksi suomalaislapsiin lasketaan nykyään jo luonnostaan villiverisemmät, joilla mitään mielenrauhaa ja keskittymiskykyä ei ole koskaan ollutkaan. Vaikuttanee selvästi mahdollisiin tutkimustuloksiin tuollainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasvatus mennyt totaalisesti vikaan. Suuret ikäluokat olivat ensimmäinen itsekäs sukupolvi ja siitä eteenpäin itsekkyys on pahentunut sukupolvi sukopolvelta.
Kannattaa muistaa, että nykylapset on päiväkotikasvatteja, harva on ollut lapsuuttaan kotona. Muutama hoitaja katsomassa 40 lapsen perään, siellä ne on tottuneet rymyämään.
Tämä. Miten ihmiset ajattelevat että on PAKKO laittaa se pieni, jopa alle 3v päiväkotiin kun syntyy uusi vauva ja vielä pitkiksi päiviksi.
Niin lapset laitostuvat jo pienenä. Ei ole aikaa vapaaseen leikkiin. Uskoisin että leikkiminen on yksi iso juttu. Tai siis sen puuttuminen. Ei osata tai haluta leikkiä enää. Itse olen 80-luvulla syntynyt ja leikin vielä 10-vuotiaana barbeilla. Eihän nykyään edes ekaluokkalaiset enää leiki millään leluilla, koska Pokémon ja miljoona muuta peliä, tubettajat ym ym.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on jo aiemminkin todettu: 80-luvulla syntyneet olivat viimeinen resilientti, ahkera sukupolvi. He tulevat elättämään nämä myöhemmin syntyneet, tulevat nuoret eläkeläiset.
Tosiasiassa olet tullut vanhaksi ja alkanut horisemaan. Jo Sokratekselta on jäänyt talteen ulinoita siitä, kuinka nykynuoriso on täysin pilalla ja vain vanhemmista polvista on mihinkään. Tuota samaa aivotonta vinguntaa on siis kuultu vuosituhannet eikä se edelleekään ole eikä tule todeksi. Kyse on tosiaan vain siitä, että horisijan aivot alkaa vanhuuttaan hapartua ja tuollainen ulina alkaa.
Luitko juttua ollenkaan?
Luitko tai kykenitkö ymmärtämään olleenkaan mitä kommentoin? Kommentoin kommenttia, jossa ulistaan siitä, miten se nykynuoriso on kelvotonta. Mikä oli taukille niin vaikeaa tajuta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On hyvin tavallista nykypäivänä, että lapsilta ei vaadita mitään ja minkäänlaisia rajoja ei ole. Minkään eteen ei ole opittu työskentelemään, kaikki pitäisi saada heti. Kännykkä vaan naaman eteen, jos lapsi on vähänkään hankala, niin ettei sitä tarvitse kasvattaa.
Onko se sitten ihmekään, kun koulussa ei ole kykyjä pärjätä. Näiden lasten itseohjautuvuus on sillä tasolla, että kaikki pitää ohjata siitä lähtien, että lapsi saa etsittyä kynän ja pyyhekumin repusta saati mitään muuta. Lisäksi tunteidensäätelytaidot ovat sellaiset, että yksi paha sana joltakin saa silmittömän raivon valtaan ja käyttäytymään väkivaltaisesti. Vankilaanhan siinä pahimmassa tapauksessa joutuu, kun vanhemmat eivät ole opettaneet lapsille minkäänlaisia taitoja sietää pettymyksiä. Oikein hävettää nykymeno.
Itse olen todella kiitollinen vanhemmilleni, että esim. laittoivat minut harrastustoimintaan ja erityisesti soittotunneille. En voi sanoin kuvitella, miten tärkeää oli lapsena opetella taito, jonka eteen piti tehdä vuosia pitkäjänteistä työtä ja sietää välillä blokkeja ja epäonnistumisia. Aivan erilaista palkitsevuutta kuin mitä vaikka nykyajan nopeatempoisista kännykkäpeleistä saa.
Tämä. Musiikkiharrastajien määrä on romahtanut. Omien lasten luokilla kenelläkään muulla ei ole soittoharrastusta. Onko edes samalla luokka-asteella, ei välttämättä, ja keskikokoinen koulu pk-seudulla kyseessä.
Ja kuitenkin tiedetään miten paljon positiivisia vaikutuksia musiikkiharrastuksella on aivojen kehitykselle ja oppimiselle. Miksi ettei laita lastanne soittotunneille/kuoroon tms?
Mihin niitä voi laittaa, kun musiikkiopistoon otetaan vain osa hakijoista. Keskittymisvaikeuksista kärsivien lasten varsinkin on vaikea päästä opetukseen, eikä opettajilla useinkaan ole osaamista heidän ohjaamiseen.
Muskariin jo pienestä pitäen. Kuunnellaan jo vauvan kanssa musiikkia, lauletaan yhdessä. Yksityisestikin saa soittotunteja. Kirkoissa kuoroja jne…
Tosiasiassa olet tullut vanhaksi ja alkanut horisemaan. Jo Sokratekselta on jäänyt talteen ulinoita siitä, kuinka nykynuoriso on täysin pilalla ja vain vanhemmista polvista on mihinkään. Tuota samaa aivotonta vinguntaa on siis kuultu vuosituhannet eikä se edelleekään ole eikä tule todeksi. Kyse on tosiaan vain siitä, että horisijan aivot alkaa vanhuuttaan hapartua ja tuollainen ulina alkaa.