äiti pakottaa menee rippikouluu
Tilanne on nyt se, että mulla ois ens kesänä rippikoulu (tai talvella, riippuu mihin riparii haluaa) mut en halua sinne! Äiti pakottaa mua sinne kiristämällä,uhkaamalla, yms.. Mun perustelut, jotka oon sanonu jo äidillekkin:
-en koe tarpeelliseksi mennä jeesustelemaan,koska en usko jeesukseen.
-mulle tulee kirkossa huono olo
-ahistaa jeesustelut.
-vie aikaa.
-en halua kummiksi
-en halua isoja häitä...
äiti yrittää saaha mua sinne sillä tavoin, että sanoo,et sieltä saa rahaa konfirmaatiosta. Joo, en epäile yhtään, mutta en tarvitse sitä rahaa niin paljon, että menisin riparille. Minua ei syrjitä, enkä ole koulukiusattu,että siksi en uskaltaisi mennä,en vain halua.
Kommentit (66)
Olen itse aikanaan karannut kotoa kapinoidessani rippikoulua vastaan, ainoan kerran elämässäni kun järjestin haloon mistään.. Siksipä ehkä meni läpi. En käynyt rippikoulua, ja suku on vieläkin pahoillaan siitä. No. Eihän sitä kukaan usko että nuorella ihmisellä voi olla selkeä oma mielipide jostain. Sen ymmärrän, että ajattelevat että jää paitsi jostain, tai että herättää negatiivista huomiota tällä asialla (joka on totta. En ymmärrä miksi)
Silti mielestäni olen se sama tyyppi kuin silloin teini-iässä, joten en kadu yhtään etten mennyt, enkä varsinkaan kadu että jäi hieno vaikuttava kokemus kokematta ja hienot ihmiset tapaamatta. En edelleenkään tahdo tietää ja huomata kuinka isot järkevät ihmiset ovatkin niin tyhjiä mieleltään, että pätevät ja sättivät minua ja valintojani, vaikka tosiasiassa itse vierittävät vain vastuunsa jumalalle.
pidä pääsi. Mutta mikäli ja Todennäköisesti sua ei kuunnella niin mene sitten vaikka keskisormi pystyssä avoimesti. Kerro mielipiteesi ja ole jämpti mutta pysy asiallisena. Ja eroa vaikka kirkosta sitten aikanaan. Paskaahan tämä nyt on joka tapauksessa.
[quote author="Vierailija" time="25.08.2014 klo 20:53"]
Rippikouluun vai -leirille? Kannattaa ihan oikeasti punnita kunnolla sitä kummiasiaa ja kirkkohäitäkään ei kai ilman saa.
[/quote]
Miksi ap:n pitäisi punnita kummiasiaa, jos hän ei ole uskonnollinen? Kummin tehtävä on lapsen uskonnollinen kasvatus. Kirkkohäät puolestaan... no, nykyään häitä tavataan valmistella niin perusteellisesti etukäteen, että kyllä siinä ajassa ehtii aikuisrippikoulunkin käydä.
Jos äitisi ei usko asiallista kieltäytymistä, kerro että jos sinut pakotetaan riparille, lyöt sen läskiksi. Parhaassa tapauksessa voit saada leirin vetäjät lähettämään sinut kesken kotiin, mutta voit ainakin olla pääsemättä riparilta läpi. Älä opi ulkoläksyjä, piirtele loppukokeeseen vain kukkasia tai jos käytössä on suullinen kuulustelu, vastaa sitkeästi "emmätiä".
Raamattu on kissanvitusta, koska nykyään on sotia ja lapsia ilman kotia. Jeesux, sanon minä
[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 19:23"]
Raamattu on kissanvitusta, koska nykyään on sotia ja lapsia ilman kotia. Jeesux, sanon minä
[/quote]
tää on siis avaajalta
ap
Riparille meneminen on sun ihan oma päätös, ja toivottavasti saatte äitisi kanssa puhuttua asiasta fiksusti, ja hänkin ymmärtää ettei rippikouluun pakottamisesta oo mitään iloa...
Toisaalta täällä puhuu omalle riparilleen vähän epäilevänä lähtenyt tyttö, ja nyt oonkin ollut kolme vuotta isosena meidän seurakunnan leireillä :D ...toi jeesukseen uskomisjuttu ei oo mikään ongelma, koska nykyään leireillä ainakin painopiste on vaan näitten asioitten pohtimisella, eikä silleen että "nyt kaikkien on pakko uskoa ja pyhittää elämänsä jumalalle, valaistutaan ja ruvetaan elämäntapajeesustelijoiks". Omalta leiriltä päällimmäiseksi jäi vahva porukkahenki leiriläisten kesken, ja monta kivaa keskustelua ihan ei-uskonnollisistakin asioista, kuten perhe- ja ystävyyssuhteet ja seurustelu :)
Mun mielipide ei ehkä oo objektiivisimmasta päästä, mutta nyt kolme vuotta "mää luulin et tää ois ihan vitun perseestä mut mulla oliki tosi hauskaa"-kommentteja kuunnelleena suosittelen pitämään mielen avoinna sille mahdollisuudelle, että varsinkin rippileirille voi lähteä muuttamaan mielipidettään! Päätös on kokonaan sun oma, ja tottakai konfirmoitumaan pystyy myöhemminkin jos tarvetta silloin tulee. Tee itselles hyvä ja sopiva päätös, toivottavasti toimii sulle mitä ikinä päätätkin, ja vielä äitiki ymmärtäis :)
Mun pitäis mennä rippikoulu mut mä nukuin poimi ja nyt en tiiä mitä mä teen 😭
Minusta koko ripari on törkeä kirkollinen salajuoni. Tutkitusti herkässä iässä olevat (aivojen kehittyminen) laitetaan johonkin suljettuun paikkaan keskustelemaan aikuisten ja vähän vanhempien ikätovereiden (=idoli) johdolla asiasta, joka perustuu uskomiseen. Siis pelkkään ilmaan! Tätä aivopesua tehostetaan samanikäisten seuralla, tarinoilla mahdollisista leirirakastumisista sekä "hauskalla toiminnalla". Ikään kuin muita leirejä ei olisi ikinä tarjolla. Sitten tuolle rippileirille ja ripille oletetaan kaikkien menevän, myös nuorten vanhemmat ja koko suku olettaa. On oletettu jo vuosisatoja. Älytöntä.
Ja aina esitetään se ihana tosiasia, että saat olla sitten kummi - aivan kuin ei muuten voisi olla joku tärkeä täti tutulle lapselle. Tai että saat sitten kirkkohäät - aivan kuin ei voisi mennä naimisiin missä tahansa muussa tilassa ja vihkijänä voisi olla joku muu puhuja kuin pappi. Lisäksi jos toinen puolisoista on kirkon jäsen, saa ne kirkkovihkiäisetkin, ainakin siunauksen - mikäli se rakennus on niin tärkeä.
Minäkin kävin riparin pakosta ja erosin kirkosta myöhemmin. Otin sen riparin tutkimuksen kannalta, analysoin sitä toimintaa. Kirkon työntekijät olivat feikkejä ja kaksinaismoraalisia. Yksikin leirijohtaja lähenteli erästä alaikäistä kaveriani siellä ja puhui kaksimielisiä.
Vierailija kirjoitti:
Ehdota että menisit Protuleirille! Aikuistumisleiri ilman uskonnollista pakotetta. Siellä käsitellään etiikkaa, moraalia ja hyviä tapoja yms. Samat asiat kuin riparilla ilman jumalaa, ja paljon enemmän!
T.Protuope
Ja sitten opetellaan kannabiksen polttoa ja yhteiskunnan varoilla loisimista. Todennäköisesti olet ituhippi kun "kurssi" on ohi. Hyvää loppuelämää!
Vierailija kirjoitti:
Ehdota että menisit Protuleirille! Aikuistumisleiri ilman uskonnollista pakotetta. Siellä käsitellään etiikkaa, moraalia ja hyviä tapoja yms. Samat asiat kuin riparilla ilman jumalaa, ja paljon enemmän!
T.Protuope
Samaa olin tulossa kertomaan. Itse kävin protuleirin yli 20v sitten (kukaan koko koulusta ei ollut sellaista käynyt silloin) ja tykkäsin hirveästi. Kiva leirikokemus, ei uskistuputusta vaan keskustelua eri uskonnoista, etiikasta jne. Oli tosi kiva kokemus ja leiriohjaajat ihania. :)
Jos jostain syystä mut olis riparille pakotettu olisin ollut todella vihainen vanhemmilleni ja ahdistunut kotona.
Käy ripari ja ansaitse muutama satanen. Sen jälkeen eroa kirkosta. Ihan hyvä tuntipalkka ton ikäiselle.
Näin tein minäkin.
Minutkin pakotettiin. Olin kiltti lapsi. Jos olet jämäkämpi, älä mene. Ei siitä mitään hyötyä ole. Minä en saanut edes mennä päiväkouluun, vaan pakotettiin leirille. Siellä oli kamalaa. Muistan yhä yli 30 vuoden jälkeen. Nykyisin olen eronnut kirkosta.
Minua vitutti rippileirillä enemmän kuin alokkaana armeijassa.
Ja voin sanoa että armeijassa vitutti niin että näköä haitasi.
Oi sitä riemua kun erosin kirkosta ja skippasin sen firman elämästäni lopullisesti!
Voin muuten sanoa että eivät olleet kirkkohäät sen vaivannäön arvoista, ehei!
Vierailija kirjoitti:
Tilanne on nyt se, että mulla ois ens kesänä rippikoulu (tai talvella, riippuu mihin riparii haluaa) mut en halua sinne! Äiti pakottaa mua sinne kiristämällä,uhkaamalla, yms.. Mun perustelut, jotka oon sanonu jo äidillekkin:
-en koe tarpeelliseksi mennä jeesustelemaan,koska en usko jeesukseen.
-mulle tulee kirkossa huono olo
-ahistaa jeesustelut.
-vie aikaa.
-en halua kummiksi
-en halua isoja häitä...
äiti yrittää saaha mua sinne sillä tavoin, että sanoo,et sieltä saa rahaa konfirmaatiosta. Joo, en epäile yhtään, mutta en tarvitse sitä rahaa niin paljon, että menisin riparille. Minua ei syrjitä, enkä ole koulukiusattu,että siksi en uskaltaisi mennä,en vain halua.
Mul on täsmälleen sama ongelma. Paperit tuli postissa tänää, ihan vähän aikaa sitten. Äiti vaa jankuttaa, ettei suku Katso hyvällä. Ehä mä ees tunne niitä sukulaisii! En varmaa oo ikinä nähykkään. Enkä mäkään oo uskovaine! Ei millään pahalla, jos joku uskovaine tätä lukee, mut on älytöntä uskoo asioihin, jotka on täysi mahottomii.
Ainu hyvä puoli olis, et saattaakin vihdoin saada tarpeeks rahaa omaan läppärii, mut ei taida olla sen arvoist...
Joku joka ei ole uskovainen nyt eikä koskaan kirjoitti:
Mul on täsmälleen sama ongelma. Paperit tuli postissa tänää, ihan vähän aikaa sitten. Äiti vaa jankuttaa, ettei suku Katso hyvällä. Ehä mä ees tunne niitä sukulaisii! En varmaa oo ikinä nähykkään. Enkä mäkään oo uskovaine! Ei millään pahalla, jos joku uskovaine tätä lukee, mut on älytöntä uskoo asioihin, jotka on täysi mahottomii.
Ainu hyvä puoli olis, et saattaakin vihdoin saada tarpeeks rahaa omaan läppärii, mut ei taida olla sen arvoist...
Mä suosittelen sulle SRO:n Kreikka-riparia. Meillä toi oli ratkaisu, kun halusin että tyttö menee riparille (jotta voi miettiä haluaako uskoa vai ei ja muutenkin tutustua kristinuskoon) mutta tyttöä ei niinkään kiinnostanut. Tuonne Kreikka-riparille se suostui lähtemään ja viihtyi hyvin. Tuossa oli sekin hyvä puoli, että tyttö on halunnut Kreikkaan (koska Percy Jackson), mutta meitä vanhempia ei niinkään kiinnostanut. Leiri oli mennyt hyvin ja aikuiset kertoivat, että nuoret olivat todella fiksuja ja siellä käytiin hyviä keskusteluja. Mutta ei meidän tyttö silti halunnut kasteelle ja minulle tämä oli ok. Käytiin kuitenkin katsomassa toisten konfirmaatio ja sitten perheen kesken syömässä hienossa ravintolassa. Juhlia ei pidetty eikä tyttö saanut rahaa, mutta pääsi kuitenkin Kreikkaan ja sai todistuksen, että ripari on suoritettu ja voi mennä kirkossa naimisiin.
Sano vain, ettet halua mennä, ja ettet tarvii rahaa niin paljonpaljon. Sinä itse päätät, menetkö vai etkö. Ja Voihan varmaan vielä sielläkin sanoa, ettei haluu.
Minutkin pakotettiin riparille, ja se oli aivan hirveää, vihasin joka sekuntia siellä. Uskonnon tuputusta, uskontunnustusten ym. ulkoa pänttäämistä ja teennäisiä "yhteishenkeä vahvistavia" leikkejä. Lisäksi kaikki muut leiriläiset olivat samasta koulusta ja tunsivat toisensa valmiiksi, minä kävin kauempana koulua mutta jouduin oman seurakuntani riparille. En oikein mahtunut mukaan. Olen vieläkin katkera äidilleni, että jouduin sinne, ja harmittaa etten uskaltanut pistää voimakkaammin vastaan ja kieltäytyä menemästä. Olin tosi kiltti lapsi ja teini ja minut oli aika helppo syyllistää ja pakottaa tekemään asioita, joita en olisi halunnut. Ap:ta neuvoisin pitämään päänsä, vaikka äiti kuinka syyllistäisi. Aikuisena harmittaa paljon enemmän se, että taivut jonkun tahtoon ja teet pakotettuna jotain mitä et haluaisi. On hyvä, ettei anna jyrätä omaa tahtoaan tällaisissa arvokysymyksissä. Omia arvojaan vastaan toimiminen tuntuu todella pahalta ja harmittaa vuosia jälkeenpäinkin.
Kaikki kaverini, jotka ovat käyneet protun, ovat sanoneet että se oli upea kokemus. Harmittaa, etten itse päässyt.
Vierailija kirjoitti:
Ehdota että menisit Protuleirille! Aikuistumisleiri ilman uskonnollista pakotetta. Siellä käsitellään etiikkaa, moraalia ja hyviä tapoja yms. Samat asiat kuin riparilla ilman jumalaa, ja paljon enemmän!
T.Protuope
Mihin nuori ihminen ylipäätään tarvitsee jotain "aikuistumisleiriä"? Aivan kuin ei itse voisi ottaa asioista selvää ilman mitään johdattelusapluunaa.
Ja hyvät tavat opetetaan kotona, ulkomaiden osalta viimeistään siinä vaiheessa kun on reissu tiedossa kohdemaahan - jos on älyä tsekata asiat.
Jos tykkäät vaikka taiteesta tai hevosista, mene sellaiselle rippileirille? Eroa myöhemmin kirkosta, itse ainakin aion tehdä näin koska haluan rahaa :D
http://www.uskonnonvapaus.fi/lapset/oikeudet.html