Miettikää hyvät ihmiset kaksi kertaa ennen kuin ostatte kierrätyskeskuksesta huonekaluja
Olin viime syksyn, talven ja kevään töissä kierrätyskeskuksessa. Monet kerrat jostain huonekalusta tai maton väleistä tuli ötököitä vastaan, joskus ne livahtivat karkuun putsauksen yhteydessä. Hiiriä liikkui yöaikaan, aamulla löytyi hiirenloukusta.
Varasto oli niin täynnä tavaraa että jo putsattuja ja hinnoiteltuja huonekaluja säilytettiin vierekkäin samassa tilassa kuin äsken tulleita huonekaluja joita kukaan ei ole ehtinyt tarkastaa, puhdistaa ja hinnoitella. Siellä ötökät loikkivat iloisesti tavarasta toiseen.
Itse opin siellä ollessa että en ikinä osta kierrätyskeskuksesta mattoja tai muutakaan huonekalua.
Kommentit (78)
Kierrätyskeskukset ovat aarreaittoja. Saksan tv-kanaalilla tulee päivittäin ohjelma "Bares fuer Rares", jossa kuka vaan voi tuoda wanhan tai erikoisen esineen tai koruja, tauluja ym. experttien arvioitavaksi ja toisessa huoneessa kauppiaat ostavat jos kiinnostaa. Eräs rouva toi sinne kirpparilta ostetun rasian. Rasia oli pikinmusta ja hän oli kirpparilla maksanut siitä viisi euroa. Rasia paljastui erittäin arvokkaaksi Katariina Suuren aikaiseksi hopearasiaksi. Rouva sai rasiasta 40 tuhatta euroa myydessään sen taidekauppiaalle. Saksassa esim. venäläinen käsityönä tehty hopeatavara on kovassa kurssissa. Ohjelmassa on muuten tuodaan usein myös tarjolle Lapponia koruja kuten myös tanskalaista designia.
Kierrätyskeskusten hinnat ovat myös melko kovat. Vanhoista tavaroista saatetaan pyytää yli puolta uuden hinnasta. Räikeimpänä esimerkkinä elektroniikkatuotteet, joita katselin: käytettyjen hinta ylitti saman tuotteen hinnan uutena. Itse olin televisiota hakemassa. Halvin siisti televisio maksoi 200 euroa ja malli oli tullut markkinoille 5 vuotta sitten. Päädyin hakemaan uuden 55-tuumaisen gigantin tarjouksesta 330 eurolla.
En uskaltaisi ostaa mitään sähköllä toimivaa laitetta kierrätyskeskuksesta. Kuka korvaa jos väärin korjattu elektroniikka aiheuttaa tulipalon?
Työkkärin orjia 9 e / päivä. Ei hirveesti naurata, kun sinne joutuu.
Huolettaa että kerrostaloihin tulee noista ötökkäinvaasio, jos jonkun naapuri ostaa. Olisi järkevää hankkia uutta puuta ja huonekalua kaikille kansalaisille. Ihmisiä vielä työnnetään harjoitteluun noihin kierrätysputiikkeihin, jestas.
Kutittaa pelkkä ajatus kierrätyskeskuksen sohvista ja patjoista.
Käytetyistä kengistä voi saada pirullisen jalkasienen nimim kokemusta on
Työttömät karenssin uhalla painostetaan näihin kirpputori hommiin. En halua tukea kyseistä toimintaa millään tavoin.
Vierailija kirjoitti:
Samalla paskasella rätillä pyyhitään lasten potat, viinilasit ja kupari pannut.
Hotellisiivousta siis, eikä haittaa koska pesen kaikki kierrätyksestä sekä marketista ostetut astiat ym. ennen käyttöönottoa.
Vierailija kirjoitti:
Huolettaa että kerrostaloihin tulee noista ötökkäinvaasio, jos jonkun naapuri ostaa. Olisi järkevää hankkia uutta puuta ja huonekalua kaikille kansalaisille. Ihmisiä vielä työnnetään harjoitteluun noihin kierrätysputiikkeihin, jestas.
Ei ole nykyään sellaista uutta puuta, josta saisi vanhan veroisia huonekaluja. Surullista mutta totta.
Työkkärin ressukat tekee tuottavimman työn 9 e/ päivä. Samaan aikaan pomot nostaa muhkean palkan ja bonukset myynnin mukaan.
nykyisin maksusitoumuksella voi ostaa mistä liikkeestä vaan huonek. ei ole pakko kierrätyksestä hankkia.
Ostan vain tavaroita, jotka voi pestä tiski- tai pyykinpesukoneessa, tai ihan juuriharjalla ja vedellä. Talvella on turvallista ostaa vaikka topattu huonekalu, ja jättää se pariksi viikoksi kipakkaan pakkaseen, kyllä kuolee ötökät, jos niitä on. Tyynyjä, pehmoleluja tai patjoja en ostaisi, enkä myöskään pesemistä kestämättömiä tekstiilejä, esim. seinävaatteita. Aivan vasta ostin kierrätyskeskuksesta käsityölankoja, pidin pussukkaa varmuuden vuoksi pakastimessa ensin viikon, ennen kuin käytin työhöni. (Villalangoissa voi olla koiperhosia.) Mattoja ym. voin ostaa, jos ne on ihan vesipesun kestäviä.
90-luvun lama-ajan työttömänä löysin tosi hyvät, ilmeisesti käyttämättömät nojatuolit kirppikseltä. Olivat tosi halvatkin. Lisäksi löysin hienon täyspuisen olohuoneen pöydän, siinä oli vähän käytön jälkiä, mutta se ei haitannut. Halvalla sekin.
Ei tullut mitään ötököitä niiden mukana ja vähävaraisena tuntui kuin olisin saanut lottovoiton.
jotkut tosiaan tuo kierrätykseen likaista tavara... tunsin naisen joka vei sinne kasseja ja asunnossa oli just ollut tupakuoriaisia...
Minuakin työtöntä on yritetty houkutella menemään kierrätyskeskukseen töihin, mutta enpä taida mennä.
Muitakin työkokeilupaikkoja on olemassa. Näin kauniisti sanottuna!
Vierailija kirjoitti:
90-luvun lama-ajan työttömänä löysin tosi hyvät, ilmeisesti käyttämättömät nojatuolit kirppikseltä. Olivat tosi halvatkin. Lisäksi löysin hienon täyspuisen olohuoneen pöydän, siinä oli vähän käytön jälkiä, mutta se ei haitannut. Halvalla sekin.
Ei tullut mitään ötököitä niiden mukana ja vähävaraisena tuntui kuin olisin saanut lottovoiton.
Siihen aikaan ei vielä ollut nykyisenkaltaista ludeongelmaa missään päin Suomea.
Hyvin on pelittäneet puiset ja viiluiset retrokalusteet, enkä ole hiiriin törmännyt näiden tiimoilla.
Jos jossain kaapissa asustelee hiiri, niin liittyy varmaan siihen että sitä on säilytetty jossain ulkovajassa, eikä siitä että kierrätys on pahasta eikä nyt voi ostaa kierrätyskeskuksesta. Vaatiiko suurtakin päättelyä tajuta tämä? Mulla on mökillä ollut joskus hiirenkakkaa mutta olen poistanut sen ja olen edelleenkin elossa.
Sisko osti torista sohvan. Siisti uudehko omakotitalo jossa vuoden vanha sohva oli ollut vierashuoneessa. Sohva näyttikin ihan uudelta. Ei muuta kuin sohva kärryyn ja vietiin siskolle. Noh, turkiskuoriaiset sai kaupan päälle. Siitäpä alkoi aikamoinen taistelu niitä tuholaisia vastaan.
Eräs kaveri sai luteita kun raahasi roskalavalta pehmusteisen keittiötuolin.
Toinen osti puisen vanhan kirjoituspöydän kierrätyskeskuksesta. Kotona vasta huomasi että pöytä haisee tupakalle. Aivan kamala lemu, koko kämppä haisi.