Lue keskustelun säännöt.
Kertokaa, miltä tuntuu elää onnellisessa parisuhteessa!
22.08.2014 |
Itselläni kun ei ole kokemusta kuin onnettomista, joista viimeisin on kestänyt jo 13 vuotta.
Olen viime aikoina miettinyt, että voikohan se selittyä huonolla isäasuhteella ja isän mt-ongelmilla ja äärimmäisen huonolla itsetunnolla, etten ole itsekään uskonut ansitsevani onnellista elämää ja parisuhdetta. Onnettomuuden pääsyynä kun voidaan nähdä miehen mt-ongelmat.
Kommentit (40)
[quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 09:00"]Mutta kyllä sekin onnellisuuteen aika paljon vaikuttaa, miten tervepäiseen kumppaniin on mennyt nuorena ja epävarmana sitoutumaan. Ap[/quote]
Ei vaikuta. Jokainen tekee hairhaduksia. Onnelliset ovat useimmiten perusluonteeltaan optimisteja, joten he tekevät niitä kaikkein eniten. Mutta jos he huomaavat epäonnistuneensa, he korjaavat asian eivätkä jää virheeseenssä rypemään tyhmillä tekosyillä. Yleisasenteeltaan onnettomat jäävät rypemään, koska pelkäävät epäonnistumista ja tuntemattomia ongelmia vielä enemmän kuin senhetkisiä, vaikka heidän elämänsä olisi millaista helvettiä tahansa.
Tässä maassa voi kuka vain erota. Se voi aiheuttaa taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia, mutta ei sen takia kukaan kadulla nälkään kuole. Kaikkein suurin virhe on sinnitellä paskassa suhteessa muka lasten takia, kun on itse niin veltto ettei viitsi ottaa vastuuta omasta elämästään. Sillä pilaa lastenkin elämän, koska moni kopioi vanhempien suhteen mallin suoraan omaan elämäänsä.
Miltäkö tuntuu onnellisessa suhteessa? Suhde on niin kuin moni muu tärkeä asia elämässä, esim. terveys, seksielämä, taloudellinen tilanne, työpaikka. Jos se toimii hyvin, se tuntuu itsestäänselvyydeltä, jota ei tarvitse miettiä. Jos taas on ongelmia, se täyttää pään ja tuntuu koko elämältä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 09:23"]Lasten takia en voi. Enkä edes harkitse. Yritän nyt vain miettiä, miten saisin elämästäni näissä oloissa siedettävämpää. Ap[/quote]
Vaikka haluaisit sinnitellä itse mieluummin kuin ottaa riskin elämäsi paranemisesta, se pitäisi tehdä lasten takia. Vai haluatko, että lapsesi tyrivät suhteensa samalla tavalla kuin sinä? Mistä luulet heidän ottavan mallin parisuhdekäyttäytymisestä?
[quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 09:27"][quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 09:23"]Lasten takia en voi. Enkä edes harkitse. Yritän nyt vain miettiä, miten saisin elämästäni näissä oloissa siedettävämpää. Ap[/quote]
Vaikka haluaisit sinnitellä itse mieluummin kuin ottaa riskin elämäsi paranemisesta, se pitäisi tehdä lasten takia. Vai haluatko, että lapsesi tyrivät suhteensa samalla tavalla kuin sinä? Mistä luulet heidän ottavan mallin parisuhdekäyttäytymisestä?
[/quote] Lapset eivät ole perillä tilanteesta. Eikä mieskään tiedä, miten onneton oikeasti olen. Ap
10: No mutta eikö tuossa tapauksessa ole ihan itse vastuussa siitä, että on ottanut puolison, joka haluaa humaltua? Kumman halu on tärkeämpi?
[quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 09:21"]Entä jos haluat olla rauhassa ja vaikka lukea, onnistuuko?
[/quote]
Tosi surullista, että tällaista pitää edes miettiä tai kysyä :(.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan kivalta tuntuu. Onnellisen parisuhteen salaisuus ovat matalat odotukset ja itsenäinen selviytyminen ja kyky nauttia tekemisistään, huumorintaju, anteeksiantavainen mieli, hyväntuulisuus (siis nimenomaan oma).
[quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 09:34"]Ihan kivalta tuntuu. Onnellisen parisuhteen salaisuus ovat matalat odotukset ja itsenäinen selviytyminen ja kyky nauttia tekemisistään, huumorintaju, anteeksiantavainen mieli, hyväntuulisuus (siis nimenomaan oma).
[/quote] No mikään ei estä mua toteuttattamasta näitä. Mutta vaikeaa se on, kun olen niin kateellinen kaikille, joilla on hyvä parisuhde, jota mt-ongelmat eivät ole ryvettäneet. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onnellinen parisuhde tuntuu onnettoman jälkeen tällaiseltä:
Ensimmäiset vuodet ihmettelet että miten on mahdollista, että sun ei tarvitse epäille, riidellä tai itkeä. Toinen tahtoo sun parasta ja itse tahtoo tuon toisen parasta. Työpäivät voi venyä eikä niistä tule riitaa. Sukulaisia ei haukuta eivätkä he hauku sua. Voit mennä omien ystävien kanssa, harrastaa ja tehdä mitä koet tärkeäksi. Siitä ei riidellä, katotaan vain kalenterista, mitkä yhteiset menot on tärkeitä ja milloin jommalla kummalla on oma meno.
Nyt vielä 10 vuoden jälkeenkin parisuhde voi hyvin. Jos tulee joku asia mistä ollaan eri mieltä, niin asiasta voidaan keskustella, joskus riidelläkin, mutta viimeistään illalla sovitaan. Kotityöt jakautuvat tasaisesti, molemmilla on omat vastuualueensa. Raha-asioista ei tule riitaa, molemmilla on omaa rahaa, mutta yhteiset kulut ovat tärkeimmät. Seksi ei ole vallan väline, sitä on molempien mielestä tarpeeksi ja jos joskus ei ole, niin syynä on väsymys ja molemmat sen ymmärtävät.
Parasta on, että puoliso on paras ystävä, jolle voi puhua ja kertoa kaiken. Ei ole niin kamalaa asiaa etteikö siitä voisi puhua.
Meillä hyvä parisuhde, uusperhe ja 9 vuotta naimisissa. Alussa oli hieman mustasukkaisuutta, mutta molemmat ollaan nähty vaivaa sen eteen, ja nykyään on molemmilla toiseen täysi luottamus.
-kotityöt jaetaan ihan ilman sopimuksia. Molemmat tekee mitä ehtii, minkä parhaiten osaa. Mä esimerkiksi hoidan pääasiassa lasten käytännön asiat, teen ruoat, pesen pyykit. Mies taas imuroi ja siivoaa muutenkin eniten. Ei siitä ole koskaan riitaa tullut, no kinaa tosin voi tulla jos toinen on juuri siivonnut ja toinen sotkee heti :)
- jos toinen on väsynyt, toinen ottaa vetovastuun arjesta. Ei aina tarvitse jaksaa.
- Raha-asiat, molemmat ollaan aika järkeviä rahan käyttäjiä ja ihan hirveitä tuloerojakaan ei ole. Rahat on yhteisiä. Niistä ei ole riitaa. Jos esimerkiksi mennään etelään, ei lasketa kuka maksaa kenenkin lapset, tai kenen vuoro tarjota. Se maksaa jolla on rahaa, ja jos toisen tili on kuiva, toinen siirtää rahaa sen mitä on varaa.
- myöskään lapsia ei erotella, esikoiseni vanhempainillat, harrastuskuskaukset, taskurahat, kasvatuksen ja kurinpidon hoitaa se jolla siihen on paremmat mahdollisuudet sillä hetkellä. En olisi ikinä mennyt naimisiin ellei olisi ollut selvä että myös lapseni kuuluu pakettiin. Eikä mieheni olisi mennyt kanssani naimisiin ellei olisi saanut jakaa kasvatusvastuuta ja oikeutta komentaa lastani tarvittaessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 08:52"]
Onnellisessa parisuhteessa on helppoa ja elämä on tasaista. Saat olla ja tehdä mitä haluat, samoin puoliso. Toinen on aina tukena, voit luottaa häneen 100%. Saat sairastaa vaikka viikon sängynpohjalla ja tiedät, että asiat hoituvat silti. Mitään ei tarvitse epäillä eikä toista kytätä.
[/quote]
On aika epä-älyllistä luottaa toiseen 100-prosenttiseti. Onnellinen voi olla, vaikka olisi ihan täysin järkeväkin.
[quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 09:36"]
[quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 09:34"]Ihan kivalta tuntuu. Onnellisen parisuhteen salaisuus ovat matalat odotukset ja itsenäinen selviytyminen ja kyky nauttia tekemisistään, huumorintaju, anteeksiantavainen mieli, hyväntuulisuus (siis nimenomaan oma).
[/quote] No mikään ei estä mua toteuttattamasta näitä. Mutta vaikeaa se on, kun olen niin kateellinen kaikille, joilla on hyvä parisuhde, jota mt-ongelmat eivät ole ryvettäneet. Ap
[/quote]
Eli työstä omaa kateellisuuttasi äläkä syyttele puolisoasi. Ja pakko sanoa: et voi tietää kaikkea toisten suhteista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 09:15"]
[quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 09:14"]Miksi pitäisi lasten takia kärsiä onnettomasta parisuhteesta.
[/quote] Koska lapset eivät siitä kärsi, jos vain itse kärsin hiljaa. Ap
[/quote]
lapset kärsivät huonosta parisuhteesta!!!
[quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 09:46"][quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 09:36"]
[quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 09:34"]Ihan kivalta tuntuu. Onnellisen parisuhteen salaisuus ovat matalat odotukset ja itsenäinen selviytyminen ja kyky nauttia tekemisistään, huumorintaju, anteeksiantavainen mieli, hyväntuulisuus (siis nimenomaan oma).
[/quote] No mikään ei estä mua toteuttattamasta näitä. Mutta vaikeaa se on, kun olen niin kateellinen kaikille, joilla on hyvä parisuhde, jota mt-ongelmat eivät ole ryvettäneet. Ap
[/quote]
Eli työstä omaa kateellisuuttasi äläkä syyttele puolisoasi. Ja pakko sanoa: et voi tietää kaikkea toisten suhteista.
[/quote] No niin, voihan moni päällisin puolin onnelliselta vaikuttava suhde olla vielä huonompi kuin omani. Mutta itse en enää jaksa ajatella eläväni parisuhteessa, se jotenkin auttaa jaksamaan. En silti aio pettää tms. vaan yritän olla ajattelematta koko asiaa. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 09:47"][quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 09:15"]
[quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 09:14"]Miksi pitäisi lasten takia kärsiä onnettomasta parisuhteesta.
[/quote] Koska lapset eivät siitä kärsi, jos vain itse kärsin hiljaa. Ap
[/quote]
lapset kärsivät huonosta parisuhteesta!!!
[/quote] Mutta kun eivät ne tajua tilannetta. Ainakaan vielä. Ap
Luuletko tosiaan ettei lapsesi aisti, että sun on huono olla? Kyllä huomaavat. Ja sä käytät lapsia vaan syynä jäädä, koska pelkäät ettet pärjäisi yksinäsi ja noin pitkä liitto takana, niin kokisit epäonnistuneesi liitossasi ja häpeäisit ottaa eroa. Pelkäät miehen reagointia ja tiedät, että et tule kuitenkaan eron myöntäkää pääsemään hänestä kokonaan eroon, koska lapset.
Jos päättäisit luottaa itseesi ja omiin voimavaroihisi, joita kyllä löytyy, niin selviäisit erosta ja voisit panostaa lastesi ja omaan hyvinvointiin ja onnellisuuteen.
[quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 09:21"]Kertokaa lisää hyvistä parisuhteista. Miten kotityöt, nekö vaan molemmat tekee ihan noin vaan käskemättä? Entä jos haluat olla rauhassa ja vaikka lukea, onnistuuko? Entä raha-asiat, jakaantuuko kustannukset reilusti?
[/quote]
Meillä ainakin jakautuu työt suht puoliksi. Itse kyllä teen useimmiten ruoat kun tykkään kokkailusta, joskus yhdessä. Joskus saattaa ärsyttää sukat lattialla tms, mut en viitsi pienistä nipottaa, rakkauden teko voi olla myös vaikeneminen. Rauhassa saa olla ja puuhata omiaan, toisinaan taas kiehnätään koko ajan. Elämä on kivaa, ja nautitaan yhessä olosta ja tekemisestä. Meil on yks lapsi, sen saa välillä hoitoon ja voi olla ihan kaksistaankin.
Ehkä ap:n pitäisi mennä johonkin terapiaan joko miehensä kanssa kahdestaan tai puhumaan jonkun kanssa yksin. Tuo nyt on ihan pattitilanne, kun ei voi lasten takia lähteä muttei itse vihdy parisuhteessa. Jokin ulospääsytie tai ratkaisu pitäisi löytyä. Muuten jäät junnaamaan samaan tilanteeseen kunnes lapset ovat isoja ja vasta sitten pääset lähtemään.
Olen elänyt sekä onnettomassa parisuhteessa että onnellisessa parisuhteessa, viimeksi mainitussa onneksi tällä hetkellä. Tältä se tuntuu:
-olen arvostettu ja rakastettu joka päivä
- tiedämme molemmat, että kaikki ratkaisut tehdään molempien hyvinvointia ajatellen
- vaikka olisi riitaakin, tai väsymystä tai mokia niin kumpikin on varma, että toinen rakastaa silti
- kotiin on aina hyvä tulla
[quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 09:18"]
[quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 08:48"]
Sun onnettomuuden syynä voidaan kyllä nähdä se, että siirrät oman onnesi toisten työksi.
Jokainen on vastuussa omasta hyvästä olostaan.
[/quote]
Kokemusta, vaikka tuota yrittäisi toteuttaa omassa parisuhteessaan, niin toinen alkaa syyttää itsekkääksi. Esim alkoholin käyttö, kun oma onnellisuus vaatii sen, että jos on itse raitis kukaan samassa tilassa oleva ei myöskään saa humaltua. Siitä ei pidetä niiden taholta, jotka haluaisivat humalassa olla olla kotonakin.
[/quote]
Ja vice versa.