Kertokaa äidit miten jaksatte arjessa!
Meillä perheessä kaksi teiniä ja vauva. Miten ihmeessä jaksaa arjessa kun koko ajan vaan haukutaan etc. Ketään ei kiinnosta siivoaminen, siitä saa valittaa koko ajan. (En ole mikään joka paikan kiilottaja) lattian pitäis kuitenkin olla edes suht tyhjä kun pieni siellä mönkii. Mies pitää kyllä vauvaa muttei muuta. Tuntuu kovin vaikealle jaksaa päivästå toiseen kun kaikki pitäisi itse hoitaa mutta minkäänlaista kiitosta tai välittämistä ei osakseen saa. Olen yrittänyt kaikki keinot esim. Järjestyksen pitoon ja jäljellä on enää se että muutan pois vauvan kanssa. Ääh olen nii loppu.
Kommentit (43)
En ole aikeissa erota, koska uskon ettei se paranna kenenkään tilannetta. Mies kyllä pärjää yksin vauva kansa. Kai tää tästä. Olis vaan kiva kun joku joskus sanois että välittää tms. Ap
En ole aikeissa erota, koska uskon ettei se paranna kenenkään tilannetta. Mies kyllä pärjää yksin vauva kansa. Kai tää tästä. Olis vaan kiva kun joku joskus sanois että välittää tms. Ap
[quote author="Vierailija" time="20.08.2014 klo 15:03"]
En ole aikeissa erota, koska uskon ettei se paranna kenenkään tilannetta. Mies kyllä pärjää yksin vauva kansa. Kai tää tästä. Olis vaan kiva kun joku joskus sanois että välittää tms. Ap
[/quote]
Mä kannustan sua sanomaan sen ääneen: kerro perheellesi, että sulla on sellainen olo, että kukaan ei välitä. Se tekee oikeasti lapsillekin hyvää ymmärtää, että vanhemmilla on ihan samanlaiset tunteet ja kokemukset kuin helläkin!
27
Olen sanot nämä asiat ääneen hyvällä ja pahalla. Vanhin lapsi on pahoillaan jos pahotan mieleni. Miehenikin on mutta kumpikaan ei silti tee korjausliikettä mihinkään suuntaan. Ap
Kynnysmatto mikä kynnysmatto. Vaihdoit yhden luuserin uuteen luuseriin. En tajua mitä valitat.
HYvin jaksan. Teen kokopäivätyötä, lapset koululaisia. Heillä omat velvollisuudet mm. astinpesukoneen ja roskien tyhjennyus, omat huoneet pidettävä suht siisteinä. Mies tekee paljon ruokaa, pyykkää jne. Itse joka päivä järjestelen paikkoja ettei siisteystaso romahda. Yhdessä viedään lapsia harrasteisiin. Itsekin yritän harrastan jotain ja tehdä yleishyödyllistä toimintaa. Illat möllötetään miehen kanssa telkkarin ääressä. Sitten ajoissa nukkumaan jotta taas jaksaa!
[quote author="Vierailija" time="20.08.2014 klo 13:42"]
Mies ei ole vanhempien lasten isä, vauva on hänen ainut lapsensa. Lasteni ja mieheni välit ovat hyvät läheiset ja mieheni kohtelee heitä kuin omia lapsiaan. Ap
[/quote] Ai tää on taas tällainen uusioperhe, missä on haluttu se uusi rakkausvauva, ettei mies vain lähde litomaan. Minkä helvetin takia se pitää jokaiselle jätkälle aina uusi lapsi vääntää
Joustamalla omista vaatimuksista siisteyden suhteen, mies hoitaa lapsia siinä missä minäkin, tapaan ystäviäni ilman kersoja, liikunnan avulla saan eniten energiaa ja saatan lähteä salille kun mies jää lsittamaan lapsia nukkumaan ja keittiö on kuin pommin jäljiltä, eli otan sitä omaa aikaa
Sori, menee jälkiviisasteluksi:
a) valitsee sisäsiistin ja viitseliään puolison
b) kasvattaa lapsensakin samanlaisiksi tai jättää lapset tekemättä (ainakin sen kolmannen, koska onhan tuossa vaiheessa nyt ollut jo hyvinkin selvää, millainen mies on tullut otettua)
Mulla ei oo mitään tuollaisia ongelmia, koska mies on vähintään yhtä järjestelmällinen kuin minä ja lapsia ei oo ollu tarvetta hankkia. :-)
Mies ei ole vanhempien lasten isä, vauva on hänen ainut lapsensa. Lasteni ja mieheni välit ovat hyvät läheiset ja mieheni kohtelee heitä kuin omia lapsiaan. Ap
Lastenteko 100% vapaaehtoista, itse olet kätesi paskaan upottanut....sori, ei voi auttaa!!!
Jaksan, kun mietin, että kohta tulee ilta ja saa laittaa kuulokkeet korville, musiikin soimaan ja ihan vain olla ja istua ja surffata netissä. Musiikilla nollaan pääni ja rentoudun. Olen 10v ollut kotona lasten kanssa ja nyt kun lapset on jo sen verran isoja, että pitäisi jo ymmärtää itsekin jotain (esim. siivota jälkensä), mutta eivät tunnu ymmärtävän, niin hermoja raastaa paljon enemmän kuin silloin, kun lapset oli pieniä.
Välillä paremmin ja välillä huonommin. Joskus vaan annan kaiken ylimääräisen kodinhoidon jäädä tekemättä ja teen jotain itselle mukavaa. Meillä kyllä lapset osallistuu kotitöihin ilman marinaa.
Niin kolmas piti tehdä koska miehellä ei ole muita lapsia! Ap
[quote author="Vierailija" time="20.08.2014 klo 13:50"]Välillä paremmin ja välillä huonommin. Joskus vaan annan kaiken ylimääräisen kodinhoidon jäädä tekemättä ja teen jotain itselle mukavaa. Meillä kyllä lapset osallistuu kotitöihin ilman marinaa.
[/quote]
Jatkan vielä että lapset on omaksunu ajattelutavan, että siistissä kodissa viihtyy paremmin ja leikkikin on mukavampaa kun on siistiä.
Pitääkin koittaa tota musiikkia.
Meillä kukaan ei vapaaehtoisesti vaihda edes roskapussia kun se täyttyy eikä muutakaan vastaavaa. Tästä on neuvoteltu hyvässä ja pahassa mutta kukaan ei vaan 'muista'. Miestä ei kiinnosta muutenkaan kyllä mikään muu kuin lasten hyvinvointi, no onneksi edes se. Ap
No silti sulle se on kolmas.
En tajua miksi mies voi vaatia lasta, jos ei kuitenkaan esimerkiksi siivoa.
Hei. Vauva-arki on useimmiten väsyttävää ja teinien osallistuminen kotitöihin on historian valossa melko ..hm.... haasteellista.
Kannustan kovasti sinua priorisoimaan!! Jos vauva on tarrana lahkeessa ja valvottaa yöt, anna mennä seuraavat puoli vuotta koti vaikka miten sekaisin. Tärkeintä on hymyt, hassuttelut, hyvät fiilikset sen rinnalla, kiiltääkö kaakelit tai onko roskis tupaten täynnä tai samanpariset sukat loppuneet. Vauvavaihe kestää vain hetken. Sen ajan kotityöt voi hellittää ihan minimiin: kunhan ruokaa on ja jotakin vaatetta, kaikki muu voi odottaa.
rentousterveisin Kirkkosisko, äiti itsekin
[quote author="Vierailija" time="20.08.2014 klo 14:46"]
No jatkan nyt vielä. Teineihin on muuten hyvä puheyhteys. Varsinkin vanhempaan joka ymmärtää tunteitani mutta on luonteeltaan ns. Taivaanrannan maalari joka ei nää sotkua, ei oikesti vaan nää! Tekee kun pyydän mutta pitää patistaa koko ajan, mitään ei tule tehtyä ellen seiso vieressä. Ja usein siis seisonkin. Koko perhe rakastaa vauvaa. Mies on huolehtiva lapsia kohtaan mutta riisuu sukkansa keskelle vauvan leikkimattoa. On juurikin jonkun mainitsema vapaamatkustaja. Oltuani yksin eron jälkeen mieheni oli ainut tapaus joka suhtautui lämpimästi ja positiivisesti lapsiini.( lapset eivät ole tavanneet muita kuin tämän nykyisen miehen) siksi kai päädyimme yhteen. Aina voin erota joten miksi kai sitten marisen, en tiedä onko se kuitenkaan lapsille hyvä vaihtoehto. Ap
[/quote]
Älä nyt ainakaan eroa ennen kuin yrität korjata tilanteen. Jos teinit ovat vähän avuttomia kotiöissä, mieti heille valmiiksi sellaiset rutiinit, jotka heillä on mahdollista toteuttaa ja kirjoita vaikka ylös. Esim. jos on epärealistista, että teini vastaisi yleisestä siisteydestä, anna hänelle joku toinen vastuualue ja selkeitä tehtäviä (esim. tiski- tai pyykkikoneen tyhjennys, imurointi, roskien vienti, ruuanlaitto jne). Ja myös selkeät seuraukset, jos näitä tehtäviä ei ole suoritettu, mitä se nyt teillä voisi ollakaan.
Miehelle sama juttu, kerro tunteistasi: minusta tuntuu pahalta, kun et tee sitä tai tätä. Minusta sinun pitäisi ottaa enemmän vastuuta kodin siisteydestä, koska muuten kaikki kotityöt kaatuvat niskaani.
Sitten kannattaa ottaa välillä ihan pientä omaa aikaa ja jättää se vauva miehelle. Kyllä se pärjää sen kanssa. Oma aika auttaa sua jaksamaan, ja sekin auttaa sua toimimaan rationaalisemmin - terv. nimim. kokemusta on!
27