Kaverin lapsi on aistiyliherkkä. En jaksa sitä enää.
Itselläni on kolme alle kouluikäistä lasta. Olen tarjoutunut hoitamaan kaverin lasta silloin tällöin, että pääsee vaikka kauppaan tai jumppaan. Neljä menee tässä ihan samalla vaivalla kuin kolmekin, en ole siis kokenut asiasta periaatteellisella tasolla mitään vaivaa.
Lapsella on nyt alkanut ilmaantua erilaisia ärsykeongelmia. Aistiyliherkkyyttä on epäilty jo pidemmän aikaa. Aiemmin nämä ärsykeongelmat ovat olleet hoidettavissa, kuten kiristämättömät vaatteet tai tietynlainen ruoka (ei kokkareita). Nyt alkaa kuitenkin olla jo sen verran hankalaa tämä elämä, etten enää oikeasti jaksaisi ottaa sitä meille. Lapsi alkaa itkeä pienimmästäkin äänestä. Keskimmäinen lapseni, 3v, puhuu kovalla äänellä ja tämä kaverin lapsi alkaa itkeä tavallisesta puheestakin. Puhumattakaan siis kovemmista äänistä.
Tänään alkoi itkeä, kun alkoi sataa. Peltikatosta tuli kova ääni. Alkoi itkeä, kun 1v alkoi itkeä. Oksensi ruokaa, kun perunamuusiin olikin jäänyt puolen kynnen kokoinen muussaamaton peruna. Riisuu jatkuvasti kaikki vaatteet, myös vaipan, pois, koska ei kestä mitään kiristävää, puristavaa tai hankaavaa ihoa vasten.
Ymmärrys ja empatiakyky alkaa jo murentua, kun näistä hyvää hyvyyttäni tarjoamista päivistä alkaa tulla painajaismaisia ja uuvuttavia. Voisin hyvin tietenkin sanoa, etten enää jaksa, mutta taustalla painaa yksinhuoltajan oma aika..
ÄH!
Kommentit (194)
[quote author="Vierailija" time="19.08.2014 klo 13:27"]
[quote author="Vierailija" time="19.08.2014 klo 13:23"]
En ymmärrä miksi helvetissä sä avaudut SUN jaksamisestasi, jossain keskustelupalstalla anonyyminä. Puhu "ystävällesi", jonka lapsesta on kysymys. Onneksi et ole minun ystäväni.
[/quote]
Ehkä hain vähän tukea omille ajatuksilleni, jotta olisin jaksanut kertoa ajatuksistani myös kaverilleni. Nyt en enää tiedä, mitä tehdä. En jaksa, mutta tämän palstan aika yksimielinen lyttäys kertoo siitä, että omat ajatukseni ovat vääriä. Minun pitäisi väkisin jaksaa tätä tilannetta, vaikken oikeasti jaksa. En tiedä, kuka tästä kohta enää hyötyy.
ap
[/quote]
Tällä palstalla liikkuu vähän yksikertaista porukkaa, joten "yksimielinen lyttäys" tarkoittaa käytännössä sitä, että itse itseään empaattisina superäiteinä pitävät eivät oikeasti ymmärrä, mistä pitävät. Minä ymmärrän, jo yksi ei-oma-lapsi, joka ei viihdy, on ikävissään ja itkeskelee, on raskas hoidettava. Omien lasten kanssa tilanne on ihan toinen, luulisi jo näiden palstalle kirjoittaneiden erityislasten äitien sen ymmärtävän. Ilmeisesti omat päivittäiset vaikeudet sokeuttavat niin, että kuvitellaan että omia voi hoidattaa muilla siksi kun muilla arki on helpompaa ja koska se on niin epistä.
Ilman muuta ystäväsi tarvitsisi jonkun tukihenkilön eli yhteyttä sosiaalipuolelle nyt vaan. Voit auttaa jo siinä, että esität tämän ajatuksen hänelle.
[quote author="Vierailija" time="19.08.2014 klo 16:28"]
PPH:t eivät myöskään hoida lapsia, joilla on useampia erityistarpeita. Heidän paikkansa on päiväkodissa, eirtyisryhmässä, jossa hoitajilla on koulutus.
En käsitä, AP, miksei ystäväsi hae lapselleen vaikka puolipv-paikkaa päiväkodissa, erityisryhmässä. Kaikki hyötyisivät, lapsi, lapsen äiti kuin myös sinä.
[/quote]
Sitä ihmettelen, että miten tällainen lapsi pärjää missään päiväkotiryhmässä. Sehän on _ryhmä_ ja siellä on muita lapsia, joista jokaisesta lähtee ääntä. Luultavasti lapsella on siellä ihan yhtä kaameaa kuin ap:n kotona, jossa toisen lapsen puheäänikin saa aikaan hepulin.
[quote author="Vierailija" time="19.08.2014 klo 12:49"]
Aistiyliherkkyys on silkkaa paskapuhetta ja tekosyy huonolle kasvatukselle ja sille, ettei lapsen vointi kiinnosta vittuakaan. Ei vissiin paljoa tuota lapsiraukkaa lohduteta. Huomionkipeä lapsi ja te kehtaatte syyttää jotain aistiyliherkkyyttä?
[/quote]
Aistiyliherkkyys on niiiiiin kätevä tapa manipuloida ympäristöään. Ja tyhmät ihmiset menevät tähän mukaan ja surkuttelevat, kuinka kauheaa se yliherkän elämä onkaan ja menevät vaikka mutkalle, kunhan vaan ei se yliherkkä hermostu. voi jeesus, on upeaa kun "sairaat" kyykyttävät sairaan tyhmiä.
[quote author="Vierailija" time="25.08.2014 klo 13:42"]
[quote author="Vierailija" time="19.08.2014 klo 12:49"]
Aistiyliherkkyys on silkkaa paskapuhetta ja tekosyy huonolle kasvatukselle ja sille, ettei lapsen vointi kiinnosta vittuakaan. Ei vissiin paljoa tuota lapsiraukkaa lohduteta. Huomionkipeä lapsi ja te kehtaatte syyttää jotain aistiyliherkkyyttä?
[/quote]
Aistiyliherkkyys on niiiiiin kätevä tapa manipuloida ympäristöään. Ja tyhmät ihmiset menevät tähän mukaan ja surkuttelevat, kuinka kauheaa se yliherkän elämä onkaan ja menevät vaikka mutkalle, kunhan vaan ei se yliherkkä hermostu. voi jeesus, on upeaa kun "sairaat" kyykyttävät sairaan tyhmiä.
[/quote] Näin puhuvat ihmiset, joilla ei ole minkään valtakunnan oikeaa tietoa, saati empatiakykyä. Sana sairaan tyhmä kuvaa tässä vain ja ainoastaan teidän kaltaisia ihmisiä.
Miettikää, miltä aistiyliherkästä lapsesta itsestään tuntuu. Esikoisellamme on todettu sensorisen integraation häiriö, eli aistiyliherkkyys ja puutetta käsitellä saapuvaa aisti-informaatiota.
Kyllä vaan on meidän 3v taitava huiputtaja, kun menivät neurologit, toimintaterapeutti, fysioterapeutti ja muut neurologisen osaston asiantuntijat sitten lankaan. Tavallisessa päivävalossa silmät alkavat vuotaa vettä ja lapsi häikäistyy. Ja onpa hyvä huiputuskeino aina lähes tukehtua ruokaan, kun siinä on kokkareita. Henki hiuskarvan varassa alinomaa, mutta kunhan menee täydestä. Onpa sisukas valehtelijalapsi, kun jaksaa istua tuntitolkulla kädet korvien peittona hälinässä, eikä mennä mukaan hauskoihin lapsille suunnattuihin juttuihin. Onpa hauskaa, miten lapsi kysyy, miksi hän on erilainen, miksei hän ole normaali. Älykkyydessä ei ole todettu vikaa. Vauvana oli jo taitava manipuloimaan, kun alkoi itkeä, jos hiuksia silitettiin vastakarvaan, tai laitettiin villasukat tai villalapaset käsiin. Jo raskausaikana vauva kohdussa manipuloi, kun kauhea säpsähdys kävi, kun vessanpytyn kansi kolahti hieman kovempaa paikoilleen.
[quote author="Vierailija" time="25.08.2014 klo 13:57"]
[quote author="Vierailija" time="25.08.2014 klo 13:42"]
[quote author="Vierailija" time="19.08.2014 klo 12:49"]
Aistiyliherkkyys on silkkaa paskapuhetta ja tekosyy huonolle kasvatukselle ja sille, ettei lapsen vointi kiinnosta vittuakaan. Ei vissiin paljoa tuota lapsiraukkaa lohduteta. Huomionkipeä lapsi ja te kehtaatte syyttää jotain aistiyliherkkyyttä?
[/quote]
Aistiyliherkkyys on niiiiiin kätevä tapa manipuloida ympäristöään. Ja tyhmät ihmiset menevät tähän mukaan ja surkuttelevat, kuinka kauheaa se yliherkän elämä onkaan ja menevät vaikka mutkalle, kunhan vaan ei se yliherkkä hermostu. voi jeesus, on upeaa kun "sairaat" kyykyttävät sairaan tyhmiä.
[/quote] Näin puhuvat ihmiset, joilla ei ole minkään valtakunnan oikeaa tietoa, saati empatiakykyä. Sana sairaan tyhmä kuvaa tässä vain ja ainoastaan teidän kaltaisia ihmisiä.
Miettikää, miltä aistiyliherkästä lapsesta itsestään tuntuu. Esikoisellamme on todettu sensorisen integraation häiriö, eli aistiyliherkkyys ja puutetta käsitellä saapuvaa aisti-informaatiota.
Kyllä vaan on meidän 3v taitava huiputtaja, kun menivät neurologit, toimintaterapeutti, fysioterapeutti ja muut neurologisen osaston asiantuntijat sitten lankaan. Tavallisessa päivävalossa silmät alkavat vuotaa vettä ja lapsi häikäistyy. Ja onpa hyvä huiputuskeino aina lähes tukehtua ruokaan, kun siinä on kokkareita. Henki hiuskarvan varassa alinomaa, mutta kunhan menee täydestä. Onpa sisukas valehtelijalapsi, kun jaksaa istua tuntitolkulla kädet korvien peittona hälinässä, eikä mennä mukaan hauskoihin lapsille suunnattuihin juttuihin. Onpa hauskaa, miten lapsi kysyy, miksi hän on erilainen, miksei hän ole normaali. Älykkyydessä ei ole todettu vikaa. Vauvana oli jo taitava manipuloimaan, kun alkoi itkeä, jos hiuksia silitettiin vastakarvaan, tai laitettiin villasukat tai villalapaset käsiin. Jo raskausaikana vauva kohdussa manipuloi, kun kauhea säpsähdys kävi, kun vessanpytyn kansi kolahti hieman kovempaa paikoilleen.
[/quote]
aaaaaAAAAAAah, MARTTYYRIORGASMI on ihan parasta, AaaAAAAAAAAAAH!
[quote author="Vierailija" time="25.08.2014 klo 13:59"]
[quote author="Vierailija" time="25.08.2014 klo 13:57"]
[quote author="Vierailija" time="25.08.2014 klo 13:42"]
[quote author="Vierailija" time="19.08.2014 klo 12:49"]
Aistiyliherkkyys on silkkaa paskapuhetta ja tekosyy huonolle kasvatukselle ja sille, ettei lapsen vointi kiinnosta vittuakaan. Ei vissiin paljoa tuota lapsiraukkaa lohduteta. Huomionkipeä lapsi ja te kehtaatte syyttää jotain aistiyliherkkyyttä?
[/quote]
Aistiyliherkkyys on niiiiiin kätevä tapa manipuloida ympäristöään. Ja tyhmät ihmiset menevät tähän mukaan ja surkuttelevat, kuinka kauheaa se yliherkän elämä onkaan ja menevät vaikka mutkalle, kunhan vaan ei se yliherkkä hermostu. voi jeesus, on upeaa kun "sairaat" kyykyttävät sairaan tyhmiä.
[/quote] Näin puhuvat ihmiset, joilla ei ole minkään valtakunnan oikeaa tietoa, saati empatiakykyä. Sana sairaan tyhmä kuvaa tässä vain ja ainoastaan teidän kaltaisia ihmisiä.
Miettikää, miltä aistiyliherkästä lapsesta itsestään tuntuu. Esikoisellamme on todettu sensorisen integraation häiriö, eli aistiyliherkkyys ja puutetta käsitellä saapuvaa aisti-informaatiota.
Kyllä vaan on meidän 3v taitava huiputtaja, kun menivät neurologit, toimintaterapeutti, fysioterapeutti ja muut neurologisen osaston asiantuntijat sitten lankaan. Tavallisessa päivävalossa silmät alkavat vuotaa vettä ja lapsi häikäistyy. Ja onpa hyvä huiputuskeino aina lähes tukehtua ruokaan, kun siinä on kokkareita. Henki hiuskarvan varassa alinomaa, mutta kunhan menee täydestä. Onpa sisukas valehtelijalapsi, kun jaksaa istua tuntitolkulla kädet korvien peittona hälinässä, eikä mennä mukaan hauskoihin lapsille suunnattuihin juttuihin. Onpa hauskaa, miten lapsi kysyy, miksi hän on erilainen, miksei hän ole normaali. Älykkyydessä ei ole todettu vikaa. Vauvana oli jo taitava manipuloimaan, kun alkoi itkeä, jos hiuksia silitettiin vastakarvaan, tai laitettiin villasukat tai villalapaset käsiin. Jo raskausaikana vauva kohdussa manipuloi, kun kauhea säpsähdys kävi, kun vessanpytyn kansi kolahti hieman kovempaa paikoilleen.
[/quote]
aaaaaAAAAAAah, MARTTYYRIORGASMI on ihan parasta, AaaAAAAAAAAAAH!
[/quote] Tai sitten se, kuinka urpolla menee jauhot suuhun eikä osaakaan enää kirjoittaa mitään järkevää vasta-argumenttia.
On se kumma kun pitää omat mt pennut laittaa muille hoitoon. Itsepähän on sen muksun pyöräyttänyt!
Jos ei ole energiaa hoitaa kenenkään haastavaa lasta niin sitten ei ole, ei siitä tarvi stressiä ottaa tai huonoa omatuntoa. Pääasia että omat lapset tulee hoidettua. Erityislapsen vanhemmat voivat hommata tukiperheen tai hoitajan niin saavat hengähtää. Kaverit tai lasten kaverien vanhemmat eivät ole sitä varten.
Sanot ettet jaksa hoitaa ja oma äiti pärjää paremmin oman aistiyliherkän lapsensa kanssa koska teillä on jo meteliä aivan liikaa.
itselläni kehitysvammainen lapsi jolla aistiyliherkkyyttä vaatteiden kanssa ja ei se ole ongelma meille. Otsi ollaan lapsemme hoidettu.
Kenenkään ei tarvitse väsyä toisen lapsen takia, ei ole sinun lapsesi. Tuohon väsymiseen sanoisin sen että olen joskus saanut taakakseni terveen lapsen ja ei se ollut yhtään sen helpompaa. Jokainen hoitaa omat lapsensa ja yhteiskunnasta saa sitten apua sen minkä saa.
Muista ap että olet itse tyrkyttänyt sitä hoitoapua niin musta sun kuuluu hoitaa asia reilusti ja sanoa että et enää jaksa ottaa hoitoon. Miksi ei voi sanoa asiasta suoraan?
Älä nyt ainakaan sano että olet omiesi hoidosta väsynyt, voi olla joskua ase suo vastaan!
Nyt teet tiukan päätöksen että ei enää teille hoitoon ja siinä pysyt!
Mieti jos itse olisit... eikä kukaan "jaksaisi sua enää".
Mulla selkeä sääntö etten hoida kenenkään lapsia. Hätätilanne voi olla poikkeus. Kerran olen tuohon taakkaan ryhtynyt ja silloin päätin etten enää ikinä tuohon sorru. Nyt mun lapset on teinejä ja ei vähempää kiinnostaa joku taapero. Ei edes rahasta.
[quote author="Vierailija" time="19.08.2014 klo 12:41"]
Ei jumankauta näitä helvetin 'ystäviä' täällä palstalla valittamassa..
Joka päivä, joku on valittamassa muiden 'kakaroista', säälittäviä tapauksia.
Karma is a bitch, toivottavasti sinäkään et enää hädän hetkellä saa keneltäkään apua.
[/quote]
Heh ja kuinka paljon sinä hoidat ystäviesi lapsia?
[quote author="Vierailija" time="19.08.2014 klo 13:57"]
Siis onko täällä muka kymmeniä oikeasti aistiyliherkkien vanhempia? :D
Tästä sen näkee, mitä lapsesta tulee kun äiti linnoittautuu yksin lapsen kanssa asuntoonsa/huoneeseensa eikä päästä muita hoitamaan hänen kultamussuaan eikä varsinkaan vie lasta ulos koska hänhän voi vaikka liukastua tai vilustua!
[/quote]
No miksei voisi olla? Täällä on varmaan tuhansia kirjoittajia ja tällaiseen ketjuun kirjoittaa ne, joita asia koskettaa.
Itse en taas antanut lapsiani kellekään hoitoon, kun esikoisen kanssa ei ollut helppoa. Mutta emme me sisälle linnoittautuneet. Esikoisella myös toinen puoli, siinä missä lämmölle tosi herkkä, ei tuntenut kipua kai ollenkaan. Helppo lapsi, kun ei ollut huolta, että olisi mennyt liian lähelle uunia tai mitään kuumaa, kun aisti sen jo kaukaa. Mutta sitten taas ei voinut tietää jos kaatui, että kävikö pahasti, kun ei juurikaan itkenyt, ei kai tuntenut kipua.
Mikä ihme tollanenkin juttu lapsella on? Oliko ennen vanhaan aistiyliherkkiä lapsia tai onko kehitysmaissa? Miten pärjäävät?
Lopettakaa tuo kitiseminen. Lapsi ei ole ap:n, ap:lla ei ole MITÄÄN velvollisuutta hoitaa toisen kakaraa, etenkin kun lapsella on tuollainen häiriö! !!!!
[quote author="Vierailija" time="19.08.2014 klo 12:50"]
Voi vittu mikä tyyppi olet, ihan suoraan sanoen. Varsinainen ystävä joo. Toivottavasti et ikinä saa itse aistiyliherkkää tai muuten erityislasta, eihän sulla jumankauta kestäisi hermot viikkoakaan kun satunnainen kaverin lapsen hoitaminenkin jo noin koville ottaa. T: ADHD- ja aistiyliherkän lapsen yksinhuoltajaäiti 24/7 täälläkin. Ja joo, mielummin olisin ilman apua kuin ottaisin sinulta vastaan.
Hetkinen!!!!???? Kirjoittajahan KYLLÄ AUTTAA ystäväänsä hoitamalla lasta. Ei ole minusta tällaisen hyökkäyksen arvoinen juttu se, että yrittää auttaa toista.
[/quote]
Olet kyllä uskomattoman paljon yli omien velvollisuuksiesi jaksanut. Puhu kaverillesi, hienovaraisesti, mutta liikaa pehmittämättä. Älä laita jaksamattomuuttasi omien lapsiesi niskoille, vaan kerro asia niinkuin se on. Kuitenkin rakentavasti. Ja ehdota sitä tukiperhettä!
Sanot vaan kaverille reilusti, ettei lapsi enää tule toimeen erityistarpeidensa kanssa teidän monilapsisessa perheessä. Että tilanne on mennyt huonommaksi ja liian raskaaksi. Jos äiti ei ymmärrä, niin olkoot ymmärtämättä.
toinen keino on, ettei huomoi noita riisumisia, kiljumiseen sanoo vain, että lopettaisitko, se oli se ja se, ei ole hätää. Laittaa penskan eri huoneeseen nukkumaan kuin muut, käskee äidin tuoda valmiit soseruoat. Kaikella saa stressiä ja hoitoa helpommaksi.
http://www.hs.fi/sunnuntai/a1408687092941?jako=6a1f638550a64f85d1f7675a9f1ba0d7 Ihmisillä on kumma käsitys että on parempi olla auttamatta ollenkaan kuin että auttaa jonkin verran.