Lue keskustelun säännöt.
Asiakkaani sanoi sopimuksensa irti juuri ennen lomaani
03.08.2021 |
Tarjoan työkseni asiantuntijapalveluita, joissa eilen, päivää ennen lomani alkua oli ison projektin lopetus. Projekti meni hyvin ja asiakas oli tyytyväinen - kuten on sanonut olevansa jo sen kaksi vuotta, jonka ajan olemme tehneet yhteistyötä. Tuon projektin takia olin heinäkuun töissä, vaikka lapselliselle se oli haastava ratkaisu. Edeltävänä iltana tein asiakkaan toivomia ad hoc -korjauksia ilman ylimääräistä korvausta. Ja vastaavia venymisiä on paljon. Sitten nähtiin projektin merkeissä maanantaina. Asiakas vielä kyseli, että jokos olet lomasi pitänyt. Parin tunnin päästä tuli firmamme toimarille ja minulle osoitettu meili, jossa sanoivat irti yhteistyön.
Siinä meilissäkin korostivat, että olivat työhön olleet tyytyväisiä. Toinen toimisto vaan oli ilmeisesti myynyt kuuta taivaalta, ja tarjonnut jotain, mitä emme pysty heille teknisesti toteuttamaan. Pitäisi varmaan vaan ajatella, että asiakkaita tulee ja menee. Ei henkilökohtaista. Eikä päätös varmaan sitä ollutkaan. Mutta se ajoitus ja tapa. Miksi ihmeessä eivät voineet odottaa, että muutaman päivän lomani on ohi, kun tiesivät sille lähteväni? Irtisanomisajassa pari päivää ei tunnu missään, mutta minussa tuntuu. Nyt on jopa oma työpaikkani vaakalaudalla, koska pienessä toimistossa yksikin asiakas on merkittävä.
Tunnen samaan aikaan surua ja häpeää. Eilen piti poksauttaa kotona skumppa auki onnistuneen projektin kunniaksi ja rentoutua. Noh, tulin kotiin ja itkin silmät päästäni. Aamulla töin tuskin pääsin ylös, mutta silti pitää jaksaa edelleen palvella täysillä tätä asiakasta ja niitä muutamia muita, joita vielä on.
Asiakas on lähtenyt minulta aikaisemminkin, se kuuluu alan luonteeseen. Mutta se edeltävä asiakas teki samat: kehui työtä ja tulosta ja oli kasvotusten kuin ei mitään. Ison projektin päättäjäispäivänä sanoi yhteistyön irti. Näitä asiakkaita toki myös yhdistää eräs tekijä: muutama sama iso henkilöomistaja. Mietin jopa, että johtuuko tämä siitä, että olen eronnut ja omistajat uskovaisia. Ehkä kelailen tässä liian pitkälle, mutta se lyhyt loma menee nyt näitä pohtiessa. Minulla on kuitenkin kaksi lasta ja olen tämän talouden ainoa palkansaaja. Työskentelen kilpaillulla alalla, jossa uutta työtä on äärimmäisen vaikea saada.
Kommentit (70)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä sinun töistäsi ja alastanne, mutta ihmettelen vaan, eikö projektin valmistuminen nimenomaan ole oikea hetki irtisanoa sopimus? Milloin se sitten kuuluisi tehdä?
Olen kyllä pahoillani puolestasi ja toivon hyvää jatkoa sinulle.
Sopimuksemme ei ollut projektisopimus, vaan tietyn asiantuntijapalvelun jatkuva ulkoistus. Töitä on siis tehty pari vuotta yhdessä lähes päivittäin. Olen halunnut pitää asiakkaan tyytyväisenä, ja naivisti ajatellut, ettei heidän ole järkeä tällä hinta-laatusuhteella lähteä minnekään. Että kun tarjoan 150 % laatua, niin miksi lähtisivät? No niinhän se on, että eivät ole muilta palvelua ostaneet, joten todennäköisesti kuvittelevat saavansa vielä parempaa. Itse olen nähnyt toisenkin toimiston asiakastyötä, ja voin sanoa, että meillä tuotetaan ihan eri tason laatua. Mutta sitähän asiakas ei näe ennen kuin ajan kanssa asian huomaa.
Tietyn "asiantuntijapalvelun" jatkuva ulkoistus? Ehkäpä maksaja vihdoin ymmärsi, että jatkuva ulkoistus tulee aina kalliimmaksi kuin talon sisältä hankittu asintuntijuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Syy löytyy tekstisi lopusta: he ovat uskovaisia, sinä siitä eronnut. Raakaa, mutta näin se menee heidän maailmassaan.
Kuule ap, kuvittelepa, että palkkaat remonttimiehen tekemään remontin. Sitten, kun remppa on valmis, niin jatkatko palkanmaksua ihan vaan hyvästä hyvyydestäsi tai keksit lisää remontoitavaa ihan vaan työllistääksesi sen remppamiehen?
Et. Sinä kiität (ja tämäkin ihan vain, koska olet kohtelias), lyöt rahat kouraan ja remppamies jatkaa seuraavalle työmaalle.
Sulla on päässä jotain vikaa, tai sitten et ymmärrä alasi lainalaisuuksia.
Vierailija kirjoitti:
Negatiivinen ajattelu ei johda mihinkään. Vaihtoehtoisten syiden etsimiseen ja oman ajattelutavan muuttamiseen löytyy apua: https://blog.trello.com/trello-hanlons-razor
Alapeukutin tätä ensin mutta luettuani laitoin yläpeukkua.
Ei pöllömpi kirjoitus, konkreettisia esimerkkejäkin. Tosin silti en kieltäisi aloittajaa ja ketään tuntemasta surua ja pelkoakin, kun tapahtuu uhkaavia asioita. Toleranssi laskee, kun niitä sattuu usein.
Millainen sopimus tuossa oli kyseessä, jos heti käyttöoton jälkeen voidaan sopimus irtisanoa? Itse olen kyllä tottunut sopimuksiin, joissa sidotaan osapuolet ainakin pariksi vuodeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, voit toki testata roolia alihankkijana sellaisessa projektissa, missä nyt olet yrityksen geishana pokkuroimassa.
Tämä terävähampaisella hymyllä - kyyti on nimittäin TODELLA kylmää 🙂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse olen pitkäaikaistyötön ja nautin siitä, ei tulisi mieleenkään mennä töihin. Miksi ihmiset tuhlaavat elämänsä johonkin jonninjoutavaan työntekoon ja sitten huomaavat olevansa vanhoja ja elämä pian ohi.
Kukas sen sun ihanan jouteliaan elämäsi maksaa?
Ei ihme, ettei hommat Suomessa aina toimi. Tottakai konsulttia/alihankkijaa kannattaa joskus vaihtaa ja erityisesti, jos tekeminen alkaa hiipua tai hinnoittelu hivuttautua yli sietokyvyn. Yleensä siinä käy juuri niin, että pikkuhiljaa hintaa nostetaan.... Sillai, ettei yrittäjä muka huomaa. Lisätään 0,5 tuntia vaikka kirjanpitoon nyt ja sitten 3kk:n päästä 2 euroa tuntihintaa jne. Yhtäkkiä huomaat, että laskutus on kasvanut 50% 1,5 vuodessa.
Mutta muuten vaihtamalla ei kyllä aina parane. Kun homma toimii, niin sitä pitää osata arvostaa. Ihmisten väliset kemiat, valmis perehtyminen työhön jne. Ne on arvokkaita. Tottakai firmoissa on nykyään käsitys, että ihmiset on jotain resursseja, joilla ei ole ihmisenä väliä vaan niitä palikoita siirrellään vähän sillä asenteella, ettei väliä kuka tekee. Tätä harrasti Nokia aikanaan jo ja siitä lähti alamäki. Ei se niin mene. Ihmisten tekeminen ja toiminta ei ole paikasta ja ajasta riippumatonta.
Otan esimerkin: Meillä on kalustoa, jota huoltaa eräs yrittäjä. Hän ei mielestäni ole erityisen kallis. Hän kiitää vaikka keskellä yötä korjaamaan. Hän tietää huoltohistorian. Hän itse muistuttaa, että "kun siellä se tiiviste oli viime vuonna jo vähän hapera, kun näytin sen, niin vaihdettaisiinko se samalla....". Ei tule konerikkoja, ei keskeydy työt jne. Sillä on arvoa. Ehkä kilpailuttamalla saisimme huoltoa jostain jokusen ropon halvemmalla, mutta olisiko lopputulos parempi? Raha on vain yksi kriteeri. Silti erityisesti julkisen hankinnoissa hakataan koko ajan kirvestä kiveen, kun tuijotetaan rahaa. Niitä suorastaan huijataan sillä ja se on jo vitsi monissa firmoissa.
Kuuluu bisneksen luonteeseen, mitään ihmeellistä tossa ei ole. Mä tein ennen kesää päätöksen vaihtaa suuri alihankkija toiseen. Seurauksena oli, että ensimmäisessä yhtiössä alkoi 50 henkilön yt:t ja toisessa peruttiin yt:t. Semmoista se on.