Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten selvitä, kun 8v suhde osottautui olevan täyttä valhetta?
03.08.2021 |
En viitsi kertoa nyt tarkemmin, mutta nyt on tullut esille asioita, jotka kertovat että koko 8v parisuhteeni on ollut täyttä valetta. Miten helvetissä tästä pääsee ylitse? Miten ihmeessä koskaan uskaltaa enää luottaa kehenkään?
Kommentit (58)
Ei tuohon ole mitään ihmelääkettä. Tyypillinen tapa käsitellä tuollaista asiaa on esim. kirjoittaa kirja... Eli jotakuinkin sen verran pohdiskelua joutuu tekemään että asia on kunnolla käsitelty ja voi oikeasti siirtyä eteenpäin puhtaalta pöydältä.
Alkuun varmaan pitää vain ottaa minuutti ja tunti kerrallaan. Niitä takaumia tulee varmaan koko ajan. Niitä kohtia, kun ymmärtää että edes se hetki, jota itse piti erityisen hyvänä, ei ollutkaan todellinen.
Mutta kannattaa varmaan heti alussa pitää portti auki sillekin ajatukselle, että KAIKKI ei ole ollut valhetta. Jos kyse on vaikka siitä, että puolisolla on sivusuhde, niin se ei ihan oikeasti välttämättä tarkoita, että hän ei välittänyt sinusta koskaan. Ihminen voi rakastaa useampaa yhtä aikaa. Vaikka toinen valehteli ja petti, hän saattoi MYÖS rakastaa oikeasti. Väärin teki ja vei sinulta tulevaisuuden, mutta minusta ainakin on helpompi ymmärtää ja hyväksyä, jos ottaa sen huomioon että hän ei tehnyt niin vihasta ja satuttaakseen, vaan kyvyttömyydestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ap ilmeisesti ei ole huomannut pettämisen merkkejä. Jatkossa oppii huomaamaan heti, eikä anna toiselle mahdollisuutta olla epäluotettava. Sori mut tää on touus. Ja kaikki akat täällä kiljuu aina ETTEI TOISEN KÄÄNYKKÄÄ SAA MISSÄÄN NIMESSÄ PENKOA, SE ON KAMALAAAAA JA LAITONTAAAAAA! no siinähän sitten NAATITTE kun tulee 10 v suhteen jälkeen paljastus että teitä petettiin kokoajan ja itketään että pitää "mennä terapiaan" että selviää tästä kamalasta kohtalosta! Et sinä terapiaa tarvitse vaan maalaisjärjen! Jos mulla on mies kotona niin mikä on hänen , on minun. Hänen kännykkä ON minun! Ja minun on hänen! Voidaan vaikka tehdä kirjallinen sopimus tästä ettei tule poliisin kanssa ongelmia joskus. Kaikki on oltava avointa, läpinäkyvää tai se on ADIOS! Mulla ei ikinä tapahtuisi tommonne 8 vuoden petos.
Iso osa suhteista perustuu valheelle. Ikävä kyllä. Ja ero, kun tulee, niin lapsesta tulee pelinappula. Toivottavasti teillä ei ole lapsia. Selviät kyllä. Se ihminen ei ollut sinun arvoisesi ❤️
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luottamuksen palauttaminen. Hyvin vaikeaa tulee olemaan. Varsinkin kun nykyajan parisuhteet on pääosin valehtelua ja esittämistä. Kumpikaan ei välttämättä edes pidä toisistaan. Mutta jos jotain voin sanoa niin se sinun kahdeksan vuottasi ei mennyt hukkaan. Opit jotain tärkeää ihmisistä, luottamisesta ja miten petollisia ja kaksinaamaisia ihmiset on, jopa ne joita pidät läheisimpinä ja rakkaimpinasi. Muistat ikuisesti sen, että kehenkään ei pidä luottaa sataprosenttisesti. Ihmisillä on piilomotiiveja ja monesti tilanteet on jotain muuta kuin miltä ne näyttää. Todennäköisesti tulet huomaamaan, että et tuhlannut 8 vuotta suhteessa vaan tulet tuhlaamaan 24 vuotta epäluottamuksessa ja traumoissa. Ja se aika on hukkaan heitettyä aikaa, koska sen päätät tuhlata sinä jos niin käy. Kannattaa vain ottaa se asenne, että näin kävi, moni elää vuosikymmenestä toiseen petoksessa ja valheessa. Kaikki eivät edes pääse siitä ulos elossa. Sinä pääsit. Elämä jatkuu ja seuraavalla kerralla kun tapailet miestä niin selvitä sen taustat, käy läpi sen tietokone ja puhelin, kuuntele juorut ja jutut, katso ystävät ja seuraa miten liikkuu. Ja senkään jälkeen ei kannata luottaa.
Sori, mutta ennuste sinun kohdallasi/neuvoillasi toimivaan parisuhteeseen on mitättömän ja surkean välisellä epäonnenvyöhykkeellä. Jos jo ensi töikseen aloitat rikollisella stalkkaamisella ja vainoharhaisella epäilemisellä, niin ei ole mitään toivoa.
Toki rakkaus ja toimiva suhde perustuu luottamukseen. Ja juuri sen sinä siis kiellät. Luottamus on sellainen, että se pitää lähtökohtaisesti olla. Sen voi toki ansiosta menettää ja sitten suhteen pohja hupenee. Sinun metodillasi sen sijaan sitä ei koskaan edes ole, joten suhteella ei ole toivoa.
Luottamuksen menettämisen pitäisi olla yksilöllisen henkilökohtaista, eikä kategorista. Edellisen luottamuksen pettäjän syntejä ei tule kaataa uuden viattoman taakaksi. Se tuhoaa suhdepotentiaalin.
Sinulla voi olla tosirakkaus ja luottamus mutta sillä toisella ei ole. Sinun kaltaisia ihmisiä on kaikkein helpoin käyttää hyväksi, koska uskotte että olette suhteessa yhdessä. Minä päätin jokaisessa suhteessani luottaa ja olla avoimin mielin. Jokaisessa tulin myös petetyksi. Viimeisessä suhteessa en edes enää viitsinyt ottaa selvää onko vaistoni oikeassa kun henkilö itse tunnusti. Se mitä tällä tarkoitan on se, että sinulla voi olla vaikka mitä ihania ominaisuuksia ja uskoa kaikkeen, mutta se ei tarkoita sitä, että sinun todellisuus on puolisosi. Joskus hyväuskoisuus on vain kaiken pahan mahdollistaja ja ylläpitävä voima. Juuri siksi sinun kaltaisia ihmisiä huijarit etsiikin. Teet kaiken niin helpoksi.
Vierailija kirjoitti:
ap ilmeisesti ei ole huomannut pettämisen merkkejä. Jatkossa oppii huomaamaan heti, eikä anna toiselle mahdollisuutta olla epäluotettava. Sori mut tää on touus. Ja kaikki akat täällä kiljuu aina ETTEI TOISEN KÄÄNYKKÄÄ SAA MISSÄÄN NIMESSÄ PENKOA, SE ON KAMALAAAAA JA LAITONTAAAAAA! no siinähän sitten NAATITTE kun tulee 10 v suhteen jälkeen paljastus että teitä petettiin kokoajan ja itketään että pitää "mennä terapiaan" että selviää tästä kamalasta kohtalosta! Et sinä terapiaa tarvitse vaan maalaisjärjen! Jos mulla on mies kotona niin mikä on hänen , on minun. Hänen kännykkä ON minun! Ja minun on hänen! Voidaan vaikka tehdä kirjallinen sopimus tästä ettei tule poliisin kanssa ongelmia joskus. Kaikki on oltava avointa, läpinäkyvää tai se on ADIOS! Mulla ei ikinä tapahtuisi tommonne 8 vuoden petos.
Pettäjillä on yleensä toinen puhelin prepaid liittymällä jossain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku ihmetteli miten voi tulla tuollainen tunne 8v jälkeen. No monesti täällä on lukenut että suhteessa on molemmat kertoneet haluavansa lapsia. Toinen on aina selittänyt että ei vielä kun opiskellaan, ei vielä kun ei ole vakipaikkaa, ei vielä kun minun pitää vaihtaa työpaikkaa. Ja sitten on selvinnyt että toinen ei oikeasti ole koskaan aikonutkaan hommata lapsia mutta on valehdellut että suhde kestäisi.
Ymmärrän oikein hyvin jos esim tällaisessa tilanteessa kokee kovaa pettymystä ja että parisuhde onkin perustunut valheelle.
Vierailija kirjoitti:
Miten joku suhde voi osoittautua valheeksi?
Tätä en koskaan ymmärrä. Onko siis yhtäkkiä herätty siihen, että oho tuo tyyppi onkin 10cm lyhempi mitä kuvittelin??
Ohis, mutta vanhempieni suhde osoittautui tavallaan valheeksi. Isäni valehteli äidilleni nimensä, ikänsä 10v. nuoremmaksi ja salasi häneltä sen, että hän oli aiemmin ollut naimisissa.
Heidänkin avioliittonsa kesti juurikin 8 vuotta. Tai no, "avioliitto", en tiedä oliko se sitten loppujen lopuksi edes laillinen kun vihkitodistuksessa oli väärä nimi ja syntymäaika. (ennen kuin joku kysyy, että miten tuo on mahdollista, niin isäni on ulkomaalainen jolla ei ole muuta sidettä Suomeen kuin puoliksi suomalaiset lapset)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten joku suhde voi osoittautua valheeksi?
Tätä en koskaan ymmärrä. Onko siis yhtäkkiä herätty siihen, että oho tuo tyyppi onkin 10cm lyhempi mitä kuvittelin??
Hyvä tavaton!
Vaikka niin että siippa pitää toista kumppania siinä sivussa,käy työmatkoilla,on palaveria illalla,harrastaa kuorolaulua....uuppss eikun olikin toinen suhde!Pitääkö rautalangasta vääntää!
Näin juuri
Hävettää edes tunnustaa, että vaikka varoitusmerkkejä oli, minä en niistä piitannut.
Lapseni isä vaihtoi osoitetta aina tarpeen tullen ja minä uskoin hänen valheet.
Muunneltuja palkkatodistuksia tarhaan, kummallisia työmatkoja, outoja puheluita.
Vasta kun olin ottamassa autovakuutusta näin hänen silloisen osoitteen .
Se asia lävähti päin kasvoja.
Aina kun oli jotain outoa , hän osasi sen selittää, rauhoittaa minua.
Lopulta suhteesta tuli ruusujen sota. Tiesin mitä hän tekee, mutta hän ei päästänyt irti minua.
Jätin hänet , mutta uhkailu ja käyttäminen alkoi.
Kunnes
kohtasin entisen vankilassa olleen ihmisen, joka toi suojelua.
Ihanin ihminen, joka olen koskaan tavannut.
Hänen kanssaan pääsin toipumaan , vaikka pariskuntaa ei meistä tullutkaan.
Ja minä puolestani autoin häntä ”normaaliin” elämään.
Sittemmin tapasin hienon ihmisen. Varsinkin alku oli haastavaa luottamuspulan vuoksi. Kärsin siitä vieläkin, vaikka olemme olleet yhdessä kymmenen vuotta.
Kiitos hänelle kärsivällisyydestä.
Nyt on kaikki hyvin !
Vierailija kirjoitti:
Luottamuksen palauttaminen. Hyvin vaikeaa tulee olemaan. Varsinkin kun nykyajan parisuhteet on pääosin valehtelua ja esittämistä. Kumpikaan ei välttämättä edes pidä toisistaan. Mutta jos jotain voin sanoa niin se sinun kahdeksan vuottasi ei mennyt hukkaan. Opit jotain tärkeää ihmisistä, luottamisesta ja miten petollisia ja kaksinaamaisia ihmiset on, jopa ne joita pidät läheisimpinä ja rakkaimpinasi. Muistat ikuisesti sen, että kehenkään ei pidä luottaa sataprosenttisesti. Ihmisillä on piilomotiiveja ja monesti tilanteet on jotain muuta kuin miltä ne näyttää. Todennäköisesti tulet huomaamaan, että et tuhlannut 8 vuotta suhteessa vaan tulet tuhlaamaan 24 vuotta epäluottamuksessa ja traumoissa. Ja se aika on hukkaan heitettyä aikaa, koska sen päätät tuhlata sinä jos niin käy. Kannattaa vain ottaa se asenne, että näin kävi, moni elää vuosikymmenestä toiseen petoksessa ja valheessa. Kaikki eivät edes pääse siitä ulos elossa. Sinä pääsit. Elämä jatkuu ja seuraavalla kerralla kun tapailet miestä niin selvitä sen taustat, käy läpi sen tietokone ja puhelin, kuuntele juorut ja jutut, katso ystävät ja seuraa miten liikkuu. Ja senkään jälkeen ei kannata luottaa.
Ei tuolla menolla voi seurustella ollenkaan. Et saisi rauhaa itseltäsi, peloiltasi ja epäilyksiltäsi. On todella raskasta itselleen olla koko ajan varpaillaan ja se vaikuttaa varmasti suhteeseenkin.
Valitettavasti ihmissuhteet on aina riski. Siitä huolimatta on luotettava toiseen. Jos et mitenkään pysty siihen, ei kannata ryhtyä suhteeseen ollenkaan.
Mä olen ottanut sen lähtökohdan, että jos tämäkin mies osoittautuu huonoksi, omapahan on häpeänsä ja karmansa. Itse teen parhaani ja jos se ei riitä, ei voi mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se oli kuitenkin totta sinulle ja siinä kahdeksassa vuodessa oli varmaan paljon hyviä hetkiä.
Tämä ajattelu auttoi minua. Minulle se oli totta, minun tunteeni olivat aitoja ja rehellisiä. Siinä ei ole mitään pahaa tai väärää, että luotin koko suhteen ajan että toinenkin on yhtä rehellinen. Joku voisi sanoa sitä naiiviksi sinisilmäisyydeksi, mutta olen onnellinen että en ole sitä menettänyt. Sitä hän ei onnistunut viemään minulta, en edelleenkään ajattele ihmisistä ensimmäisenä pahaa. Olen kääntänyt kaiken minun voitokseni, vähän pakotetusti, mutta kohtalaisen onnistuneesti. Ja suhteessa oli tosiaan paljon hyviäkin hetkiä, ei ne kaikki ole vain minun kuvitelmaani.
Totta kai osittain kadun, mutta edelleen, olen onnellinen että olen kokenut niin suuren rakkauden. Se että kohde ei ollut mitä valehteli olevansa, ei vie pois sitä, että minulle se tunne oli totta. Siitä tunteesta pidän edelleen kiinni, ihminen on minulle nykyään yhdentekevä.
Tsemppiä. Tämä on vain osa sinun elämänpolkuasi. Muilla on toisenlaiset epäonnet. Kyllä sinä tästä selviät.
Lyhkäisyydessään kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten joku suhde voi osoittautua valheeksi?
Jätin hänet , mutta uhkailu ja käyttäminen alkoi.
!Tarkoitin tietysti uhkailu ja kyttääminen alkoi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luottamuksen palauttaminen. Hyvin vaikeaa tulee olemaan. Varsinkin kun nykyajan parisuhteet on pääosin valehtelua ja esittämistä. Kumpikaan ei välttämättä edes pidä toisistaan. Mutta jos jotain voin sanoa niin se sinun kahdeksan vuottasi ei mennyt hukkaan. Opit jotain tärkeää ihmisistä, luottamisesta ja miten petollisia ja kaksinaamaisia ihmiset on, jopa ne joita pidät läheisimpinä ja rakkaimpinasi. Muistat ikuisesti sen, että kehenkään ei pidä luottaa sataprosenttisesti. Ihmisillä on piilomotiiveja ja monesti tilanteet on jotain muuta kuin miltä ne näyttää. Todennäköisesti tulet huomaamaan, että et tuhlannut 8 vuotta suhteessa vaan tulet tuhlaamaan 24 vuotta epäluottamuksessa ja traumoissa. Ja se aika on hukkaan heitettyä aikaa, koska sen päätät tuhlata sinä jos niin käy. Kannattaa vain ottaa se asenne, että näin kävi, moni elää vuosikymmenestä toiseen petoksessa ja valheessa. Kaikki eivät edes pääse siitä ulos elossa. Sinä pääsit. Elämä jatkuu ja seuraavalla kerralla kun tapailet miestä niin selvitä sen taustat, käy läpi sen tietokone ja puhelin, kuuntele juorut ja jutut, katso ystävät ja seuraa miten liikkuu. Ja senkään jälkeen ei kannata luottaa.
Sori, mutta ennuste sinun kohdallasi/neuvoillasi toimivaan parisuhteeseen on mitättömän ja surkean välisellä epäonnenvyöhykkeellä. Jos jo ensi töikseen aloitat rikollisella stalkkaamisella ja vainoharhaisella epäilemisellä, niin ei ole mitään toivoa.
Toki rakkaus ja toimiva suhde perustuu luottamukseen. Ja juuri sen sinä siis kiellät. Luottamus on sellainen, että se pitää lähtökohtaisesti olla. Sen voi toki ansiosta menettää ja sitten suhteen pohja hupenee. Sinun metodillasi sen sijaan sitä ei koskaan edes ole, joten suhteella ei ole toivoa.
Luottamuksen menettämisen pitäisi olla yksilöllisen henkilökohtaista, eikä kategorista. Edellisen luottamuksen pettäjän syntejä ei tule kaataa uuden viattoman taakaksi. Se tuhoaa suhdepotentiaalin.
Sinulla voi olla tosirakkaus ja luottamus mutta sillä toisella ei ole. Sinun kaltaisia ihmisiä on kaikkein helpoin käyttää hyväksi, koska uskotte että olette suhteessa yhdessä. Minä päätin jokaisessa suhteessani luottaa ja olla avoimin mielin. Jokaisessa tulin myös petetyksi. Viimeisessä suhteessa en edes enää viitsinyt ottaa selvää onko vaistoni oikeassa kun henkilö itse tunnusti. Se mitä tällä tarkoitan on se, että sinulla voi olla vaikka mitä ihania ominaisuuksia ja uskoa kaikkeen, mutta se ei tarkoita sitä, että sinun todellisuus on puolisosi. Joskus hyväuskoisuus on vain kaiken pahan mahdollistaja ja ylläpitävä voima. Juuri siksi sinun kaltaisia ihmisiä huijarit etsiikin. Teet kaiken niin helpoksi.
So? Jos ei ole luottamusta ja uskoa suhteeseen, ei ole edes suhdetta jossa olisi mitään järkeä. Pettämisen pelon ollessa niin suuri ei kannata edes ryhtyä. Jos itse tekee suhteen mahdottomaksi, niin ei varmasti koskaan saa toimivaa suhdetta. Minä sentään annan sellaiselle mahdollisuuden. Paska säkä jos tulee pettymys, mutta ainakaan en ehdoin tahdoin tee sitä vaikeaksi. Toisen epärehellisyys ei ole omassa vallassani. Se on, että teen helpoksi toisen rehellisyyden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se oli kuitenkin totta sinulle ja siinä kahdeksassa vuodessa oli varmaan paljon hyviä hetkiä.
Tämä ajattelu auttoi minua. Minulle se oli totta, minun tunteeni olivat aitoja ja rehellisiä. Siinä ei ole mitään pahaa tai väärää, että luotin koko suhteen ajan että toinenkin on yhtä rehellinen. Joku voisi sanoa sitä naiiviksi sinisilmäisyydeksi, mutta olen onnellinen että en ole sitä menettänyt. Sitä hän ei onnistunut viemään minulta, en edelleenkään ajattele ihmisistä ensimmäisenä pahaa. Olen kääntänyt kaiken minun voitokseni, vähän pakotetusti, mutta kohtalaisen onnistuneesti. Ja suhteessa oli tosiaan paljon hyviäkin hetkiä, ei ne kaikki ole vain minun kuvitelmaani.
Totta kai osittain kadun, mutta edelleen, olen onnellinen että olen kokenut niin suuren rakkauden. Se että kohde ei ollut mitä valehteli olevansa, ei vie pois sitä, että minulle se tunne oli totta. Siitä tunteesta pidän edelleen kiinni, ihminen on minulle nykyään yhdentekevä.
Tsemppiä. Tämä on vain osa sinun elämänpolkuasi. Muilla on toisenlaiset epäonnet. Kyllä sinä tästä selviät.
Kutakuinkin näin ajattelisin itsekin. Se mitä minä olen tuntenut, on minulle totta ja suhde on antanut sen (hyvän) minkä on antanut, sitä ei kannata unohtaa. Mutta tottakai kun paljastuu että toinen on ollutkin koko ajan esim. toisessa suhteessa tai salannut jotain oleellista tai valehdellut tunteistaan, sehän vie pohjan ihan kaikelta mihin suhde on rakentunut. Sen takia ei muuta kuin äkkiä vaan pois, ei sellaista voi unohtaa tai lakaista maton alle. Mutta siis armeliaisuutta itselle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki eivät edes pääse siitä ulos elossa. Sinä pääsit. Elämä jatkuu ja seuraavalla kerralla kun tapailet miestä niin selvitä sen taustat, käy läpi sen tietokone ja puhelin, kuuntele juorut ja jutut, katso ystävät ja seuraa miten liikkuu. Ja senkään jälkeen ei kannata luottaa.[/quote]
Ei tuolla menolla voi seurustella ollenkaan. Et saisi rauhaa itseltäsi, peloiltasi ja epäilyksiltäsi. On todella raskasta itselleen olla koko ajan varpaillaan ja se vaikuttaa varmasti suhteeseenkin.
Valitettavasti ihmissuhteet on aina riski. Siitä huolimatta on luotettava toiseen. .[/quote]
Sehän tässä on ollut pahinta kun luottamus on mennyt, niin uusi kumppani kärsii , minun epävarmuudesta . Menee aikaa ennenkuin asia on korjattu, jos koskaan kokonaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten joku suhde voi osoittautua valheeksi?
Tätä en koskaan ymmärrä. Onko siis yhtäkkiä herätty siihen, että oho tuo tyyppi onkin 10cm lyhempi mitä kuvittelin??
Hyvä tavaton!
Vaikka niin että siippa pitää toista kumppania siinä sivussa,käy työmatkoilla,on palaveria illalla,harrastaa kuorolaulua....uuppss eikun olikin toinen suhde!Pitääkö rautalangasta vääntää!
Entä sitten? Eiköhän ap ole tuolta suhteelta myös paljon saanut ja tuo kaikki ei ole ollut häneltä mitenkään pois. Se kaikki hyvä ei nyt vaan jatku vaan on tullut sinne peiliin katsomisen paikka mitä siltä omalta tulevaisuudeltaan haluaa. Turha sitä on menneeseen jäädä vellomaan.
Ei hän ole saanut yhtään mitään muuta kuin olla höynäytettävänä.
Tuo ajattelumalli on tyhmä.
Jos kokee parisuhteessa pettymyksen ja eroaa sen vuoksi, siihen pettymykseen ei kannata jäädä kieriskelemään. Pettyminen on kertaluontoista, mutta ei ole järkeä ajatella asiaa niin, että esimerkiksi 8 vuotta on "mennyt hukkaan" tai "8 vuoteen ei ole saanut mitään", mitkä asiat eivät voi pitää paikkaansa. Noinkin pitkään parisuhteeseen kuuluu hyviä kokemuksia, hyviä asioita, saamista ja antamista, vaikka se loppuisi pettymykseen.
Erotessa voi todeta, että nyt kävi näin, parisuhteessa oli kuitenkin hyviä hetkiä ja hauskaa yhdessäoloa sen päättymisestä huolimatta, ja nyt on aika etsiä toisenlaista ihmistä, jolla on erilainen lähestymistapa asioihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten joku suhde voi osoittautua valheeksi?
Tätä en koskaan ymmärrä. Onko siis yhtäkkiä herätty siihen, että oho tuo tyyppi onkin 10cm lyhempi mitä kuvittelin??
Ohis, mutta vanhempieni suhde osoittautui tavallaan valheeksi. Isäni valehteli äidilleni nimensä, ikänsä 10v. nuoremmaksi ja salasi häneltä sen, että hän oli aiemmin ollut naimisissa.
Heidänkin avioliittonsa kesti juurikin 8 vuotta. Tai no, "avioliitto", en tiedä oliko se sitten loppujen lopuksi edes laillinen kun vihkitodistuksessa oli väärä nimi ja syntymäaika. (ennen kuin joku kysyy, että miten tuo on mahdollista, niin isäni on ulkomaalainen jolla ei ole muuta sidettä Suomeen kuin puoliksi suomalaiset lapset)
Eihän tämä ole mahdollista. Vihkitodistuksessakin lukee hetu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten joku suhde voi osoittautua valheeksi?
Tätä en koskaan ymmärrä. Onko siis yhtäkkiä herätty siihen, että oho tuo tyyppi onkin 10cm lyhempi mitä kuvittelin??
Hyvä tavaton!
Vaikka niin että siippa pitää toista kumppania siinä sivussa,käy työmatkoilla,on palaveria illalla,harrastaa kuorolaulua....uuppss eikun olikin toinen suhde!Pitääkö rautalangasta vääntää!
Ei tuo kaikkea suhteessa tapahtunutta mitätöi ellet välttämättä sitten itse halua vihapäissäsi ajatella noin. Ihmisille tuntuu olevan mahdotonta hyväksyä, että jos suhteessa on ollut jotain vinossa siinä on silti voinut olla jotain hyvääkin. Näin sitten "menetetään" jopa vuosikymmeniä omasta elämästä.
Saman sanoo terapeuttikin.
Vierailija kirjoitti:
ap ilmeisesti ei ole huomannut pettämisen merkkejä. Jatkossa oppii huomaamaan heti, eikä anna toiselle mahdollisuutta olla epäluotettava. Sori mut tää on touus. Ja kaikki akat täällä kiljuu aina ETTEI TOISEN KÄÄNYKKÄÄ SAA MISSÄÄN NIMESSÄ PENKOA, SE ON KAMALAAAAA JA LAITONTAAAAAA! no siinähän sitten NAATITTE kun tulee 10 v suhteen jälkeen paljastus että teitä petettiin kokoajan ja itketään että pitää "mennä terapiaan" että selviää tästä kamalasta kohtalosta! Et sinä terapiaa tarvitse vaan maalaisjärjen! Jos mulla on mies kotona niin mikä on hänen , on minun. Hänen kännykkä ON minun! Ja minun on hänen! Voidaan vaikka tehdä kirjallinen sopimus tästä ettei tule poliisin kanssa ongelmia joskus. Kaikki on oltava avointa, läpinäkyvää tai se on ADIOS! Mulla ei ikinä tapahtuisi tommonne 8 vuoden petos.
Tämä on hyvä lähestymistapa.
Heti suhteen aluksi läväytin seurustelukumppanilleni - myöhemmälle vaimolleni - kännykän pöytään, ja kerroin, että saat katsoa aivan kaiken, mitä siinä on. Sama koski tietokonetta ja selaimen sivuhistoriaa sekä ylipäätään muutenkin kaikkia laitteita, jotka omistan. Pankkitilin saldo, palkka, raha-asiat ym. olivat hänen tiedossaan alusta asti (halutessaan).
Vaimoni oli seurustelusuhteen alussa hieman epävarma, ensimmäistä kertaa aidossa suhteessa, joten aloitin heti avoimin kortein. Itse en pyytänyt häneltä näitä asioita, mutta tarjosin ns. avoimen datan itsestäni.
Ilmeisesti muutaman kerran hän halusi vilkaista kännykkääni, mutta sen jälkeen luottamus on tullut ja säilynyt, joten hänellä ei ole ollut siihen tarvetta.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kommenteista. Terapiaan on pakko lähteä, luulen ainakin. Tuntuu, että menetin kaikki hyvät vuoteni tälle 'virheelle'. ap
Suosittelen myös terapiaa. Työkaverille selvisi hieman ennen eläkeikää, että hänen puolisonsa pettää. Oli pettänyt kaikki ne kymmenet vuodet, jotka oli ollut parisuhteessa. Työkaveri kävi terapiassa, joka myös auttoi.
Alue: Aihe vapaa
Rakastaminen on paljon enemmän muuta kuin sitä että hoetaan rakastavansa. Todennäköisesti ap:lla on ollut suhteessaan paljonkin hyviä hetkiä ja arkea jossa se rakkaus ilmentyy, ihan tavallisessa arjessa.
On myös täysin mahdollista että toinen on ensin rakastanut mutta jostain syystä rakkaus ei ole kestänyt. Jos ei puhuta ja tämä ja/tai pettäminen paljastuu yllättäin toiselle osapuolelle niin siltähön se tuntuu että ei ole tuntenut koko ihmistä ja on tullut huijatuksi. Ei sii aita kyin yrittää lähteä työstämään asiaa tavalla joka itselle sopii.