Minkä rotuinen on rauhallinen, muille koirille rähjäämätön ja ihmisystävällinen koirasi?

Edesmennyt labbis-mastiffisekoitus oli aivan ihana, rauhallinen, oppivainen ja hyväntahtoinen.

Lancashiren karjakoira eli heeleri. Kiltti ja rakastaa ihmisiä sekä muita koiria. Toki joka rodussa poikkeuksia! Tarvitsee pienestä koostaan riippumatta riittävästi aktiviteettia, sekä älyllistä että fyysistä - > tasapainoinen ja rauhallinen. Ei ole siis mikään sylikoira, jolle riittää vartin pyörähdykset kerrostalon pihalla. Vaatii myös napakan koulutuksen. Ihana ja uskollinen ❤️

Meillä on mäyräkoira ja rottweiler. Tulevat keskenään toimeen hyvin. Rottweiler rakastaa lapsia. Mäyräkoira taasen saataa näykkäistä yllättäen.

Nuo kaikki luonteenpiirteet saa koulutuksella jos siihen kouluttamiseen riittää mielenkiinto

Suomenajokoira. Kotioloissa rauhallinen kaveri. Ei tee itsestään numeroa, vaan viihtyy myös omissa oloissaan. Ei hauku tai rähise muille koirille ja on luonteeltaan lempeä ja ihmisrakas, osaa olla varovainen myös lasten kanssa. Toki riistaveri vetää ja metsään mennessä aivot loksahtaa eri asentoon ja esiin tulee koira jolla virtaa ja intoa riittää! 

Samanlainen kuin me: rauhallinen. Ei se rotu, vaan se energia.

Saksanpaimenkoira. Yhtä lukuunottamatta on olleet kaikki kuvatunlaisia yli 30 vuoden ajan.

Meidän metsästyslinjainen englanninsetteri oli ystävällinen kaikille. Mutta kauhean energinen ja riistaverinen. Nyt haluaisin seurakoiran, joka pysyy lähellä eikä tarvitse monen tunnin väsytystä.

Vierailija kirjoitti:

Saksanpaimenkoira. Yhtä lukuunottamatta on olleet kaikki kuvatunlaisia yli 30 vuoden ajan.

ps. Saksanpaimenkoira ei ole hirveän kiinnostunut vieraista ihmisistä, on ystävällisen välinpitämätön eli ei ole sillä tavalla ihmisystävällinen kuin jokin seurakoira.

Bullmastiffi.

Vierailija kirjoitti:

Suomenlapinkoira. Sille koko maailma on ystävä.

Naapurilla oli tuollainen, eli jotain 15-16v vaalea turkiltaan, tosi kiva koira ja joskus tuntui että oli enemmän meidän pihalla kuin omallaan, oli aina vapaana ja tykkäsi vanhempana katsella kun lapset riehuivat pihalla.

Chihuahua. Täyttää otsikon kriteerit, mutta ihan taaperoikäisistä ei pidä, kun ei niin välitä retuuttamisesta.

Saksanpaimenkoira. Koskaan ei ole...HEI! Takaisin! Tänne! Irti! Irti!

Vierailija kirjoitti:

Rottis ja monirotuinen asustavat meillä ja tulevat toimeen muiden koirien kanssa.

Rottis on yksi huonoiten lapsiperheeseen sopiva koira. Osa näistä on jalostettu pilalle ja voivat hyökätä lapsen kimppuun.

Labradoodle

Vierailija kirjoitti:

Chihuahua. Täyttää otsikon kriteerit, mutta ihan taaperoikäisistä ei pidä, kun ei niin välitä retuuttamisesta.

Todella ärhäkkä luonne, joten ei lapsiperheeseen. Lisäksi liian hento vartalo, jos pieni lapsi painii leikillään koiran kanssa.

Kultainen noutaja on oma ehdotukseni.

Vierailija kirjoitti:

Suomenajokoira. Kotioloissa rauhallinen kaveri. Ei tee itsestään numeroa, vaan viihtyy myös omissa oloissaan. Ei hauku tai rähise muille koirille ja on luonteeltaan lempeä ja ihmisrakas, osaa olla varovainen myös lasten kanssa. Toki riistaveri vetää ja metsään mennessä aivot loksahtaa eri asentoon ja esiin tulee koira jolla virtaa ja intoa riittää! 

Meillä sekarotuinen, jossa puolet ajokoiraa. Ihmisrakas, lempeä ja tulee kaikkien koirien kanssa toimeen, ei murise tai hauku muille koirille. Perheen lapset saa laittaa vaikka solmuun ja ei suutu. Mutta tuo niin totta, että kun mennään metsään niin aivot loksahtaa eri asentoon ;)

Meillä sekarotuinen rescuekoira joka tuli meille 5kk iässä. Hyvin koulutettu, rakastaa lapsia ylikaiken ja on muutenkin ihan mahtava koira.

Staffithan ja muut "taistelukäyttöön" jalostetut koirathan on ihan aikapommeja. En ikinä laskis sellaista omien koirien lähelle. Yksikään staffi, jonka olen nähnyt tai tuntenut paremmin, ei ole sietänyt juurikaan muita koiria. Ja kun sellainen pääsee toisen koiran kimppuun, tulee pahaa jälkeä ja staffin omistajan lompakko kevenee reippaasti. Yksikään lapsi ei voi ulkoiluttaa staffeja / bulleja / jne. juuri tuosta samasta syystä, eli vahingon vaara on niin iso.

Meillä on ollut jackrusselinterriereitä. Erittäin ystävällisiä ihmisiä kohtaan, ja valtaosa muista koiristakin menee ilman ongelmia. Nartturusseli ei meinaa enää sietää muita nartturusseleita - muiden rotujen tyttökoirat menee ongelmitta. Urosrusseli taas rakastaa varauksetta ihan kaikkea. Lapsia kohtaan ovat loputtoman hyvähermoisia. Toisaalta joskus kuulee russeleista, jotka eivät ole näin hyväluonteisia, eivätkä esim, tule juurikaan juttuun muiden koirien kanssa.

Jos ihan pomminvarmansti ystävällisen koiran haluaa, niin kyllä se varmaan on joku perus kultsu tai collie. Arat yksilöt ovat niitä kaikkein epäluotettavimpia minkä rotuisina (tai roduttomina) tahansa.

Eurasier