Ihan harmittaa puutarhani puolesta kun tapasin omakotitaloni uudet omistajat

Hah joku varmaan ajattelee meidän pihasta noin :D ostettiin neljä vuotta sitten vanha talo, talolle ollaan tehty paljonkin mutta piha on tuossa ajassa räjähtänyt ja vanha idyllisen näköinen, mutta käyttökelvoton pihasaunakin purettiin.

Vierailija kirjoitti:

Mikään ei ole niin tärkeää kuin puutarhan hoito, eikä sekään nyt niin tärkeää ole.

Kaikki, paitsi purjehdus, on turhaa...

Minä kun ostin talon niin kaadoin kaikki puut pois ja kaikki pensaat, puskat, rehut ym.

Nyt voi vaan ajella ajettavalla tasaista pehmeää nurmikenttää, siinä silmä ja mieli lepää eikä ole pörriäisiä.

Minulla on simppeli ja siisti piha.

Ei turhia puita, pensaita ja kukkaistutuksia, hyvin kivillä reunustettu nurmikko, jota leikataan ja paljon hyväkuntoisia tuija pensaita. Helppo ja siisti.

Miksi myit. Ei sun enää sitä kannata harmitella, mennyt mikä mennyt.

Olsiit kirjoittanut kirjalliset ohjeet. Mä sain ekasta koirastani ostaessani kirjalliset hoito-ohjeet, ja luin niitä kyllä paljon. Aloittelija ei pysty omaksumaan paljon tietoa kerralla.

Mun isä istutti komeat ruusurivit ja perunamaat sun muut, kun muutettiin omakotitaloon. Teki siis isosti pihan muutoksen.

Ei kannata näperrellä. Sitä ei huomaa kukaan.

Ymmärrän toisaalta. Olisi kiva muuttaa taloon jossa on kaunis piha valmiina ja nauttisin siitä, mutta täytyy myöntää että en varmastikaan jaksaisi tehdä enempää kuin mitä on minimissään pakko ja voisi jäädä vähälle hoidolle.

Tarkkailtavat ja suojattavat kasvit repisin varmaan lopulta pois ja tilalle helpompaa, tai kaikista helpointa kun ei mitään.

Vierailija kirjoitti:

meidän piha on luonnontilassa ja pysyy.

eräskin vieras kysyi miten olette näin ihanan pihan saaneet aikaiseksi.

 vastasimme. emme ole tehneet mitään.

turha rehkiä jonkun pihan takia. jolla leveillä sitten naapureille ja muille. pihastaan. joka on hyvin hoidettu.

useimmiten se piha on täynnä sekalaista kukkaa ja pensasta  sekä puuta ym. eikä ole edes iso piha vaan pienen pieni läntti.

Muuhun en ota kantaa, kuin tuohon "naapureille leveilyyn". Itse olen täysin toista maata, eikä ole tarvetta eikä halua leveillä kenellekään, ei sitten rahalla, pihalla, autoilla tai muullakaan. Ja on meitä muitakin.

Piha on meille rauhan, nautinnon ja hiljentymisen paikka, samoin kuin iloisten kutsujen näyttämö. Juodaan (hillitysti), grillaillaan ja syödään, vietetään hauskaa. Kukin saa sitten olla omissa oloissaankin meditoiden.

Rakastan viidakkomaista tunnelmaa, rustiikkia ja kivoja istumapaikkoja. Ja aina pitää löytyä vesiaihe. Perhoset lentelevät ja mesi maistuu hyönteisille. Puissa on linnunpöntöt. Pesintä on vilkasta.

En ole ikinä miettinyt mitä muut ovat mieltä. Mutta ovathan ne. Jatkuvasti tulee kyselyjä kaikesta mahdollisesta, vaikka en todellakaan ole mikään alan taitaja, itse oppinut minäkin. On paljon ihmisiä, jotka haluaisivat myös oman fiilistelypaikkansa kauniine ja tuoksuvine kasveineen, mutta kun ei viitsitä vaan, edes opetellakaan. Tarpeeksi kun oppii, niin työ alkaa tuntua terapialta ja on mukavaa.

Toiset sitten tietenkin  tykkäävät askeettisuudesta, ja sekin on kaunista. Me tykätään omasta pihasta ihan vain ja ainoastaan itsemme takia. Se on meitä varten.

Vierailija kirjoitti:

Olisi sitten kannattanut myydä vähintään yhtä intohimoiselle puutarhaharrastajalle.

Kun välittäjän kautta myy, ei sitä itse pääse ostajaa päättämään. Sitä vain hyväksytään tai hylätään tarjottu hinta.

Ei sitä kannata harmitella. Tärkeintä on että asunto meni kaupaksi ja mahdollisesti sopivalla hinnalla. Nämähän ne ovat oikeasti suurimmat murheet.

Meidän talon entisillä omistajilla varmaan samoja tuntemuksia. Olivat tunkeneet pihaan täysin luontotyyppiin sopimattomia kasveja, jotka kituvat täällä. Niitä todellakin pitäisi kastella jopa kahdesti päivässä, lannoittaa ja suojella. Pakkas- ja routavahinkoja tulee joka vuosi.

Itseäni kiinnostaa enemmän permakulttuuri, eli hoitovapaa puutarha. Mikä kuolee, saa kuolla ja istutan tilalle jotain mikä pärjää täsmälleen siinä paikassa ja tuottaa satoa/kukkia ilman hoitoa. Lopputuloksena on toivottavasti kaunis ja rentouttava puutarha, jossa kasvit elävät vanhoiksi.

Siirtymävaihe voi varmasti näyttää pahalta.

Me muutettiin kun olin lapsi omakotitaloon jossa oli aivan ihana puutarha täynnä jos jonkinlaista kasvia. Idea muutosta oli alunperin isän ja talo valittiin sen mukaan millainen puutarha siellä on koska halusi tehdä puutarhatöitä.

Muutamassa vuodessa sai suurimman osan kasveista kuolemaan ja iso mansikkamaakin oli mennyttä kun päätti sen paikan siirtää että saa siihen missä se alunperin oli laitettua jotain muuta.

Ikäväähän se on jos kaunis puutarha tuhoutuu mutta sille ei voi mitään joskus vaan käy niin eikä se ole enää sinun murheesi koska talon puutarhoineen myit.

Voi olla että puutarhalle käy kuten miedän, tai sitten he oikeasti panostavat siihen, et voi koskaan tietää.

Se ei ole enää sinun puutarhasi ("puutarhani puolesta"). Joten elä asian kanssa ja anna olla. Kun omistusoikeus siirtyy, omaisuus muuttuu sen nimiin joka ostaa. Ja jokainen saa omaisuudellaan tehdä mitä haluaa.

Samaa mahtoi kauhistella meidän talon myyjä, kun antaumuksella esitteli kuvia kesäkunnossa olevasta pihasta (ostimme talvella) ja antoi pohjapiirrustuksen, missä kasvaa mitäkin ja miten pitää hoitaa. Arvostin totta kai työtä mitä hän oli tehnyt enkä halunnut retostella sillä asialla, että aion pistää kaiken matalaksi, joten kiitin kauniisti ohjeista ja kuvista. Ja tosiaan pelkkää nurmikenttää halusin, koska puutarhanhoito ei vain ole itseäni kiinnostava harrastus millään mittapuulla enkä koe olevani "velkaa" ylläpitää toisen rakasta harrastusta.

Vierailija kirjoitti:

Se ei ole enää sinun puutarhasi ("puutarhani puolesta"). Joten elä asian kanssa ja anna olla. Kun omistusoikeus siirtyy, omaisuus muuttuu sen nimiin joka ostaa. Ja jokainen saa omaisuudellaan tehdä mitä haluaa.

Niinpä, vaikka kuinka joku olisi nähnyt vaivaa tai laittanut rahaa talon/pihan eteen, on seuraavalla asukkaalla oikeus tehdä paikasta oman näköinen.

Muistan lukeneeni hassun jutun Briteistä missä tuo Beckhamin pariskunta yrittää laittaa heidän "Beckimhamin palatsi" kartanon yhdeksi myyntiehdoksi sen ettei seuraava asukas saa muuttaa tai remonteerata siellä mitään ja peruste sille on se että pariskunta on laittanut tiluksiinsa niin paljon rahaa kiinni.