Mies luki työsähköposteja aamupalapöydässä
Ennen lomia oltiin puhuttu siitä miten miehen kaikki energia ja aika menee töihin. Saattaa istua etätöissä koneella 01 asti yöllä. Seuraavana tulee lapset, harrastukset ja kaverit. Minä viimeisenä ja olen kertonut terapiassa, että se tuntuu pahalta. Lomalla puhui kuinka on ajatellut nyt ottaa iisimmin töiden kanssa.
No, eka työpäivä ja mies luki työsähköposteja kännykällä aamupalapöydässä. Sanoin, että se ei ole musta ok ja olisi kiva, että hän olisi läsnä perheelle ruokapöydässä tai menisi edes työhuoneeseen tekemään töitä. Ei meillä muutenkaan saa olla kännykällä pöydässä ellei yhdessä suunnitella jotain tms. mikä vaatii googlettelua.
Vastaus oli: ”No kyllähän säkin teit töitä aamulla sängyssä”. Olin siis heräillessäni sängyssä miettinyt ajatuksissani päivän kulkua kun molempien pitää tehdä etätöitä ja lapset on kotona.
Asia on periaatteessa aika mitätön, mutta kuvastaa hyvin miten en tule yhtään kuulluksi tässä suhteessa. Tälläisiä tilanteita on jatkuvasti. Taustalla vaikuttaa myös tuo miehen työnarkomania johon olen kyllästynyt. Vastaus mun pyyntöön ja tunteisiin on puolustusreaktio ja mun syyttely. Hän jatkoi vielä syyttelyä: ”Sulla on aina näitä sääntöjä muille, mutta et itsekään niitä noudata”. En tiedä mihin tolla viittasi - en ainakaan lue työsähköposteja ruokapöydässä. Siitä keskustelu äityi riidaksi.
Tuntuu että elämä on vaan nahistelua. Pahinta on, että ei tule kuulluksi. Pienet asiat kerääntyy mustaksi möykyksi ja tuntuu että rakkauden tunteet näivettyy.
Terapiassa käyty jo vuosia. Mä en kohta enää jaksa tätä. En vaan enää tiedä mitä tehdä toisin. Nyt olen yrittänyt lähestyä tilanteita kertomalla rauhallisesti mun tunteista ja tarpeista.
Mietin sitäkin että jos vaan puren hammasta ja en sano mitään kun vastaavia tilanteita on. Mut pelkään että se vaan johtaa siihen että jossain vaiheessa kaikki harmitus kuitenkin purkautuu ja silloin ei välttämättä kauhean rakentavasti.
Onko ihan kohtuutonta ajatella, että mies olisi esim pahoitellut, että oli ajattelematon. Kertonut, että on stressaantunut töistä. Laittanut luurin alas, syönyt aamupalan ja 5 minuutin päästä aloittanut työt. Mutta kun ei.
Kommentit (41)
Ise aloitit jo sängyssä. Loput on vain selittelyä.
Minusta niuhotit pikkuasiasta, ja komentelit miestä kuin lasta. Jos mieheni kieltäisi minulta aamupalan yhteydessä työasioiden hoitamisen, suuttuisin, koska omalla kohdallani se tarkoittaisi, että pitäisi herätä aiemmin niitä töitä tekemään.
Mietin siis sängyssä miten saadaan lasten ruokailut järjestettyä. Musta se ei oo töiden tekemistä?
Ap
Olen pahoillani mutta kirjoituksestasi tulee sellainen tunne että sinä tosiaan määräilet ja jakelet sääntöjä miehelle kuin lapsille. Ja jos aikuinen mies ei niihin suostu niin koet sen niin ettet tule kuulluksi. Mutta voihan olla että mies vaan välittää itsestään ja elää kuin pellossa. Tottakai toinen pitää ottaa huomioon mutta hyvin monissa suhteissa naiset itse keksivät näitä ihme sääntöjä ja sitten kitisevät kun mies hankaa vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Mietin siis sängyssä miten saadaan lasten ruokailut järjestettyä. Musta se ei oo töiden tekemistä?
Ap
Uhriutuminen
Onko teillä lapsia? Musta ei ole kiva että tehdään töitä samalla kun syödään yhdessä perheenä aamupalaa. Mutta jos sua ei se häiritse, eikä sun miestä, niin toki silloin se on ihan ok. Tässä oli nyt kyse siitä, että mua se häiritsee omasta ja lasten puolesta. Ja siitä, että miestä ei kuullut tätä yhtään.
Vierailija kirjoitti:
Minusta niuhotit pikkuasiasta, ja komentelit miestä kuin lasta. Jos mieheni kieltäisi minulta aamupalan yhteydessä työasioiden hoitamisen, suuttuisin, koska omalla kohdallani se tarkoittaisi, että pitäisi herätä aiemmin niitä töitä tekemään.
Tähän kommenttiin siis tämä vastaus..
Onko teillä lapsia? Musta ei ole kiva että tehdään töitä samalla kun syödään yhdessä perheenä aamupalaa. Mutta jos sua ei se häiritse, eikä sun miestä, niin toki silloin se on ihan ok. Tässä oli nyt kyse siitä, että mua se häiritsee omasta ja lasten puolesta. Ja siitä, että miestä ei kuullut tätä yhtään.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Mietin siis sängyssä miten saadaan lasten ruokailut järjestettyä. Musta se ei oo töiden tekemistä?
Ap
Tässäpä ongelma kiteytyi. Sulle sanotaan mitä mieltä asiasta ja et ota vastaan. Ei ihme että on vaikeaa kun et haluakkaan nähdä asiaa toiselta kannalta.
Oletpa ap pikkumainen. Olisitko tyytyväinen, jos mies makaisi sohvalla ja sinä elättäisi perheenne?
Pienestä teet ongelman
Ei taida itsellesi työt maistua.
Oletko esim. itse määrännyt säännön, että aamupala syödään yhtä aikaa aamupalapöydässä? Monessa perheessä kukin syö erikseen omalla ajallaan, esim meillä, kun on eri aikoihin töihin ja kouluun lähdöt.
Kuulostat minusta vähän joustamattomalta nipottajalta. Mitä työtä itse teet?
Inhoan näitä terapiassa käyviä, jotka sitten kertovat tunteistaan ja tarpeistaan rakentavasti ja samalla unohtavat sen, että elämä on pääosin jotain muuta kuin perheen prinsessan tunteiden ja tarpeiden miettimistä. Tee muille säntöjä, jotta itse voisit hyvin etkä ymmärrä, että sinä et aina voi olla se päähenkilö.
Kerro miehelle, että hän olisi onnellisempi ilman sinua. Mies tosin tietään sen jo itsekin. Anna miehen tunteille tilaa eli anna hänen lähteä.
Minunkin mielestä tää on niuhoittamista tooooosi pienestä asiasta. Ymmärtäisin ehkä nipotuksen jos olisi tyttöystävälleen viestitellyt aamupalapöydässä, mutta muuten en.
Itse ainakin yritän tehdä monta asiaa yhtä aikaa. Ja se on esim just tota "syön ja teen töitä samaanaikaan". Joskushan ne työt on kuitenkin tehtävä ja mitä nopeammin ja ajoissa sen parempi. Jää sitten illalla aikaa sille kumppanille enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Oletpa ap pikkumainen. Olisitko tyytyväinen, jos mies makaisi sohvalla ja sinä elättäisi perheenne?
Pienestä teet ongelman
Ei taida itsellesi työt maistua.
Meillä on omat rahat ja töitä teen yrittäjänä ihan tarpeeksi. Mutta haluan jättää tilaa elämässä myös muulle esim perheelle. Tätä toivoisin myös kumppanilta, mutta tämän kanssa ei varmaan tule onnistumaan.
Miksei teillä saa olla kännykät pöydässä? Jos mä saisin mieheltä tommosia määräyksiä en pystyisi enää hengittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletpa ap pikkumainen. Olisitko tyytyväinen, jos mies makaisi sohvalla ja sinä elättäisi perheenne?
Pienestä teet ongelman
Ei taida itsellesi työt maistua.Meillä on omat rahat ja töitä teen yrittäjänä ihan tarpeeksi. Mutta haluan jättää tilaa elämässä myös muulle esim perheelle. Tätä toivoisin myös kumppanilta, mutta tämän kanssa ei varmaan tule onnistumaan.
Ota ero niin saat syödä yksin aamupalan ilman sähköposteja. Lapset menee miehelle koska eivät kestä sun nipotusta.
Vierailija kirjoitti:
Minunkin mielestä tää on niuhoittamista tooooosi pienestä asiasta. Ymmärtäisin ehkä nipotuksen jos olisi tyttöystävälleen viestitellyt aamupalapöydässä, mutta muuten en.
Itse ainakin yritän tehdä monta asiaa yhtä aikaa. Ja se on esim just tota "syön ja teen töitä samaanaikaan". Joskushan ne työt on kuitenkin tehtävä ja mitä nopeammin ja ajoissa sen parempi. Jää sitten illalla aikaa sille kumppanille enemmän.
Mun mies tekee töitä useimmiten puolille öin. Oon jo silloin nukkumassa, joten se siitä illan laatuajasta…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta niuhotit pikkuasiasta, ja komentelit miestä kuin lasta. Jos mieheni kieltäisi minulta aamupalan yhteydessä työasioiden hoitamisen, suuttuisin, koska omalla kohdallani se tarkoittaisi, että pitäisi herätä aiemmin niitä töitä tekemään.
Tähän kommenttiin siis tämä vastaus..
Onko teillä lapsia? Musta ei ole kiva että tehdään töitä samalla kun syödään yhdessä perheenä aamupalaa. Mutta jos sua ei se häiritse, eikä sun miestä, niin toki silloin se on ihan ok. Tässä oli nyt kyse siitä, että mua se häiritsee omasta ja lasten puolesta. Ja siitä, että miestä ei kuullut tätä yhtään.
Ap
On meillä lapsia, mutta aamiaista emme syö yhdessä. Päivällistä yleensä kyllä.
Ja aikuisten kesken pitää tuollaiset asiat keskustella yhdessä, niin että molemmilla on aidosti lupa olla eri mieltä.
Minua häiritsee moni asia mieheni käytöksessä. Sitten luen hetken näitä palstamiesten juttuja, ja tajuan, että minulla on kotona aarre, ja olen taas valmiimpi joustamaan.
Tenavat haastaa riitaa kommenteillaan. Minusta miehesi on ajattelematon. Hän ei edes yritä olla läsnä teidän kanssanne. Parisuhteessa tulee huomioida toista, jotta se toimisi. Mitä sitä elämäänsä pilaamaan tuollaisen itsekkään ihmisen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Mietin siis sängyssä miten saadaan lasten ruokailut järjestettyä. Musta se ei oo töiden tekemistä?
Ap
Miksi siihen miettimiseen tarvitsi puhelinta?
Tuo on kyllä kriisin paikka. Työpostit aamupalapöydässä. Vaikeaa kuvitella miten eteenpäin.