Työpaikalla puhutaan seläntakana
Olipa "kiva" tulla töihin viikonlopun jälkeen, kun heti kuulee vaan seläntakana puhumista. Olen kuukausi sitten aloittanut uudessa työssä, ja tulin aamulla töihin mutta perehdyttäjäni ei huomannut töihin tuloani ja kuulin kun puhui meistä kahdesta uudesta työntekijästä. Toinen oppii ja on hyvä mutta sitten toinen eli minä en kuulemma osaa mitään, ja en ole tarpeeksi kuunnellut perehdytystä. Olen kylläkin joka päivä ollut tunnollisesti paikalla ja kirjoittanut ylös muistiinpanoja ja kuunnellut mutta me ihmiset opitaan eri tavalla. Saan myös osakseni tiuskintaa tältä ihmiseltä. Todella tökeröä puhua seläntakana, tulisi sitten sanomaan kasvotusten. Pitääkö kaikki muka osata heti kuukaudessa, etenkään kun meillä uusilla ei ole edes tavoitteita vielä? Todella loukkaavaa puhua seläntakana mutta edessäpäin ei osata puhua muutakuin tiuskia. Onneksi olen päässyt muihinkin työhaastatteluihin ja nyt toivoa, että saisin paikan jota olen hakenut. Ilmpaiiri on todella huono eikä täällä kukaan viihdy, ja sairaspoissaoloja joka viikko. Kuulin kun tuo perehdyttäjä haukkui myös pomot, ihme valittaja. Liekkö sitten itse niin täydellinen.
Kommentit (59)
On muuten myös kokemusta surkeasta perehdytyksestä. Siinä vain odotettu että "tietää" jotenkin kaiken ja osaisi heti uuden paikan säännöt ja jutut.
Viimeisimmässä tiuskittiin sitten kun kyselin, vaikka ensin kehotettiin kysymään jos tulee mieleen jotain. Kauheaa rämpimistä se oli ja onneksi en jäänyt sinne.
Minulle ei kerrottu edes salasanoja ja kaiken sai itse setviä tai saaada tiuskimisen kautta ongittua toiselta. Kyseenalaisin itseni ja mietin onko vika minussa ja ehkä olen vain tyhmä.
Mutta jälkikäteen kun asiaa oikein mietin niin, ei ollut kyllä minussa vika tällä kertaa.
Voimia sinulle ja toivottavasti pääset muualle!
Siis mikä siinä onkin, että aikuisten ihmisten on niin perhanan vaikea käyttäytyä arvokkaasti työpaikalla, ja lopettaa se seläntakana jauhaminen. Aivan käsittämätöntä toimintaa, ja moitittavaa! Tuollaiset tiuskijat voi mun puolesta jäädä kotiin kiukuttelemaan mutta työpaikka ei ole sitä varten.
Töissä eräässä tunnetussa kansainvälisessä yrityksessä, sama meno täällä.. pieni tiimi, jonka uudet työntekijät vaihtuneet tiuhaan..
Minä olen jo eläkkeellä ja takana vuosikymmenien työhistoria. Useammasta työpaikasta kokemuksia. Vakiintunut käytäntö oli, että ihmisistä puhuttiin seläntakana. Varmaan itsestäkin puhuttiin samalla tavalla. En sitä suuremmin miettinyt vaan jätin omaan arvoonsa. Eli ei ole mitenkään uusi tapa. Ihmiset on ihmisiä ja tuskin uudet sukupolvet tulee sen hienotunteisemmiksi. Eiköhän siellä nuoret somessakin kiusaa seläntakana sekä edessä.
Minullakin on kokemusta huonosta "perehdyttämisestä". Perehdyttäminen tarkoitti käytännössä sitä, että minut otettiin mukaan erilaisiin työryhmiin ja kokouksiin ns. kuulolle, ja kuviteltiin että sitä kautta pääsen heti jyvälle asioista. Sitten vinoiltiin huonoista vuorovaikutustaidoista, kun en ollut äänessä kokouksissa aiheista joista kukaan ei käytännössä kertonut tai opettanut minulle mitään.
Perehdyttäminen oli myös käytännössä sitä, että toimeksianto annettiin sähköpostitse ja pyydettiin kysymään, jos on jotain epäselvää. Kysellessä sain vastauksia "kysy Pirkolta, se tietää!". Eräässä yhteydessä minusta oli myös mainittu, miten kyselen innokkaasti asioita työkavereita. Miksiköhän..
Ah. Kuulostaa niin tutulta. Ihmiset on säälittäviä kun eivät voi sanoa suoraan jos heillä on joku ongelma tai joku asia ärsyttää.
Ihan kuin nauttisivat siitä että toinen tekee virheitä ja voivat sitten haukkua tätä selän takana .
Missään juoruta, puhuta niin paljon seläntakana kuin työpaikoilla jossa on miehiä. Se on ihan urbaanilegendaa että olisi naisten ominaisuus.
Ap, minulla on vastaava kokemus monen vuoden takaisesta kesätyöpaikasta. Samassa huoneessa puhuttiin kuulleni miten se MinttuMaaria sitten on etevä ja oppii nopeasti ja aivan todella välkky kesätyöntekijä! Minusta ei sanottu mitään. Meillä oli eri perehdyttäjä ja ainakaan oma perehdytykseni ei lähtenyt a:sta alkaen liikkeelle, vaan asioita kerrottiin sieltä täältä hypellen, kertomatta miksi asia x tehdään tai mihin se liittyy.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen jo eläkkeellä ja takana vuosikymmenien työhistoria. Useammasta työpaikasta kokemuksia. Vakiintunut käytäntö oli, että ihmisistä puhuttiin seläntakana. Varmaan itsestäkin puhuttiin samalla tavalla. En sitä suuremmin miettinyt vaan jätin omaan arvoonsa. Eli ei ole mitenkään uusi tapa. Ihmiset on ihmisiä ja tuskin uudet sukupolvet tulee sen hienotunteisemmiksi. Eiköhän siellä nuoret somessakin kiusaa seläntakana sekä edessä.
Tiedoksi ihan kaikille: jotkut ihmiset kykenevät selvittämään asioita keskustelemalla ne läpi sen sijaan, että levittävät huhuja ja puhuvat selän takana. Uskomatonta, mutta totta !
Ei kai tuossa enään tee edes mieli kysyä mitään, jos vastauksena saa vaan tiuskintaa. En minä ainakaan enään kysyisi vaan tekisin sinne päin, ja etsisin toista työtä. Jos toista työtä ei löydy niin heittäydy totaalisen tyhmäksi niin kyllä laittavat pois, eikä tule karenssia jos sen tekee työnantaja. Miksi kysyä jos vastauksena saa vain tiuskintaa, ja mielipahaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen jo eläkkeellä ja takana vuosikymmenien työhistoria. Useammasta työpaikasta kokemuksia. Vakiintunut käytäntö oli, että ihmisistä puhuttiin seläntakana. Varmaan itsestäkin puhuttiin samalla tavalla. En sitä suuremmin miettinyt vaan jätin omaan arvoonsa. Eli ei ole mitenkään uusi tapa. Ihmiset on ihmisiä ja tuskin uudet sukupolvet tulee sen hienotunteisemmiksi. Eiköhän siellä nuoret somessakin kiusaa seläntakana sekä edessä.
Tiedoksi ihan kaikille: jotkut ihmiset kykenevät selvittämään asioita keskustelemalla ne läpi sen sijaan, että levittävät huhuja ja puhuvat selän takana. Uskomatonta, mutta totta !
Kyllä olen samaa mieltä, mutta eihän tarvitse olla kuin muutama ihminen työpaikalla niin meno jatkuu. Oletko itse työpaikassa missä ei jotkut puhu selän takana? Monet kyllä sujuvasti kuuntelee vaikka eivät sano mitään. Näinhän ei pitäisi olla, mutta kun nyt vaan on totuus. Puhun nyt noin yli sadan hengen työpaikoista joista on kokemuksia.
Vierailija kirjoitti:
Perehdyttäjä ei osaa hoitaa tehtäväänsä, jos uusi työntekijä ei opi tehtäviä.
Pääsääntöisesti samaa mieltä. Tosin parin vuosikymmen aika törmännyt pariin, jotka koulusta vasta valmistuttaan ilmoittavat tietävänsä kaikesta kaiken. Perehdytäpä siinä sitten.
Sittenhän voikin kysyä siltä "nopeappiselta" neuvoa, ei ehkä tiuski. Voit myös kuulla mielipiteensä perehdytyksestä.
Mahtaa olla aina uusi silmätikku, jolla kaivella hampaankolojaan.
Perehdyttämisestä. Itse menin aikoinani työpaikkaan jossa edeltäjä oli jo lähtenyt ja kukaan muu ei hommaa osanut. Kysymyksessä oli palkanlaskenta.
Oli työstä kokemusta mutta vain osa-alueesta. Ei siinä muu auttanut kun perehdytti itse itseään. Katseli vaan kirjanpidosta miten edeltäjä oli tehnyt, käytti apuna työehtosopimusta, tietokoneen toiminnasta luki ohjeita.
Mutta rankkaa oli. Selvisin, mutta en toivo kenellekään samaa.
Joo, ja kyllä selän takana puhuttiin. Mitenkähän ämmän käy. Tuleekohan tuosta mitään vai lähteekö lätkimään samantien. Elämä on.
Valita perehdyttäjästä esimiehelle ja uhkaa että lähdet jos ei töitä opeteta kunnolla. Et vaan kerro mitä työtä teet, eikö koulutuksestasi ole ollut hyötyä?Onko koko ajan vain perehdyttämistä kun joudut tekemään muistiinpanoja, koska sitä työtä oikeasti tekemällähän vasta oppii.
Tai ateisteja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja on varmaankin lähihoitaja? Hoitoalan työpaikat oat perke..... Haisevia, töitään vältteleviä, lihavia ja laiskoja juoruakkoja täynnään. Eipä ihme että työvoimapula aiaa alaa.
Lihavuushan se tässä onkin taas ratkaiseva tekijä. :D
Lihavuus on suora osoitus elämänhallinnan puutteesta. Lihavat ovat myös aina kateellisia hoikemmille.
Lihavuus aiheuttaa myös epämiellyttäviä hajuja, hiki, hautumat jne. Tottakai, kun hygienian hoito on ylipainosta johtuen hankalaa.
Puhumattakaan kuluja yhteiskunnalle sairaslomien, lihavuusleikkauksien sekä lukuisten eri elämäntapasairauksien esim. diabetes) myötä)
Kaikki tietämäni työpaikkojen myrkyttäjät ovat olleet enemmän tai vähemmän lihavia
Työhistoriani on pitkä ja vaihteleva, mutta en ole vielä sellaisessa työpaikassa ollut, nissä ei juoruttaisi muista työntekijöistä tai puhuttaisi heistä pahaa.
Pahin oli eräs kaupungin virasto. Siellä eräs työntekijä haukkui ihan kaikki, erityisesti esimiehensä, aina kun sai vain kuulijan. Hän oli perinteinen juoruämmä ja riidankylväjä.
Harmitti, kun yhtäkään kahvi-tai ruokataukoa ei voinut viettää ilman sitä kälätystä. Ryhdyinkin sitten syömään evääni ja juomaan kahvit työhuoneessani. Sillä tavalla säästin voimiani.
Kaikissa paikoissa ei onneksi ole ihan yhtä paha tilanne.
Entäs sinä itse tämän palstan myrkyttäjänä, oletko lihava?