Minkä alan opiskelu kannattaa?
Muutaman välivuoden jälkeen oon tullut siihen tulokseen, että haluan palata koulunpenkille. Ihan jo siksi, että tällä koulutuksella en tule sen tyylisiä töitä saamaan, jotka minua pidemmän päälle miellyttäisivät ihan jo työnkuvan ja sitten tietysti taloudellisesti.
Mille alalle opiskelu nykyään kannattaa? Toki tiedän että varmoja ja hyväpalkkaisia töitä voi varmaksi sanoa lähinnä lääkäriksi valmistuville (valitettevasti omien, olemattomien matemaattisten kykyjen takia se on poissuljettu vaihtoehto),ja että merkonominkin koulutuksella voi hyvällä tuurilla saada suhteiden ja kokemuksen kautta paremmin palkatun työn kuin KTM - mutta yleisesti.
Tällä hetkellä olen suorittanut lukion, ja yo-pohjaisen merkonomitutkinnon. Kouluaineissa vahvuuksiani olivat kielet + reaali (E-L tuloksena ylppäreistä). Keskiarvoni oli myös hyvä, joten tiedän amk-hakua nähden saavani ainakin hyvät lähtöpisteet. Lisäksi olen ''sosiaalisesti lahjakas'', eli siis
Tällä hetkellä työskentelen aspahenkisessä toimistotyössä ja tuntipalkkani on 11,50. Tuntuu että se ei kuitenkaan riitä mihinkään (tai siis saan toki riittämään, mutta en koe haluavani elää ns penninvenytyselämää lopunelämääni. Nyt joku varmasti tulee sanomaan että sillä palkalla itse eläisi herroiksi - mutta minä en. Haluan ostaa laadukasta ruokaa päivittäin, uusia vaatevarastoa, matkustella, sisustuaa jne.. tällä palkalla en esimerkiksi uskalla paljoa matkustella, kun haluan myös saada rahaa samalla säästöön)
Keksikää joku opohenkinen, mitä mä lähden opiskelemaan! Matemaattisia lahjoja vaativat alat ovat poissuljettuja, mutta muuten ei ole mitään ''rajoitteita'' :D
Kommentit (42)
Sosiaalialalla on tällä hetkellä työtä, mutta vain tietyissä paikoissa ja tilanne voi vaihtua muutamankin vuoden sisällä toisenlaiseksi. Enemmän ongelma on se että alalle on tunkenut viime vuosina porukkaa, jotka uudelleenkouluttautuvat alalle vain siksi että työllistyminen on varmaa, mutta eivät sovellu työtehtäviin välttämättä ollenkaan! Esimerkiksi vanhainkodeissa on nykyisin vaikka kuinka paljon lähihoitajia, jotka eivät suhtaudu vanhuksiin empaattisesti tai ihmisarvoa kunnioittavasti, tämä on ihan tosi karu totuus. Täsmälleen tuo sama ongelma on päiväkodeissa työskentelevien sosionomien kanssa ja työhönsä turhautuneiden, korkeasti koulutettujen mutta matalasti palkattujen sosiaalityöntekijöiden kanssa.
Opiskele puheterapeutiksi yliopistossa. Toki opinnoissa kestää viisi vuotta, mutta töitä riittää. Ainoastaan Oulun seutu on sellainen, että töitä ei välttämättä ole, mutta muualla maassa pula. Palkka vaihtelee, huonoin varmaan terveyskeskuksissa (jopa alle 3000e) ja sit yksityisillä 3000-4000e kk riippuen paljon töitä teet ja onko työnantajalla bonusjärjestelmää palkkauksessa. Tiedän jopa sellaisia puheterapeutteja, joilla palkka yli 5000e, mut se on jo harvinaista kyllä.
[quote author="Vierailija" time="16.08.2014 klo 12:51"]
Hmmm... mä oisin tullut sanomaan, että lastentarhanopettajaksi kannattaa opiskella, töitä riittää -mutta mielläkään ei palkka päätä huimaa. Oikeasti nyt kun mietin, niin ei tuu kyllä mitään mieleen. Tuntuu että kaikilla kavereilla, jotka on ei-matemaattisella alalla on vielä huonompi palkka kun mulla.
[/quote]
Minkä verran on LTO:n palkka?
[quote author="Vierailija" time="16.08.2014 klo 12:56"]
Sosiaalialalla on tällä hetkellä työtä, mutta vain tietyissä paikoissa ja tilanne voi vaihtua muutamankin vuoden sisällä toisenlaiseksi. Enemmän ongelma on se että alalle on tunkenut viime vuosina porukkaa, jotka uudelleenkouluttautuvat alalle vain siksi että työllistyminen on varmaa, mutta eivät sovellu työtehtäviin välttämättä ollenkaan! Esimerkiksi vanhainkodeissa on nykyisin vaikka kuinka paljon lähihoitajia, jotka eivät suhtaudu vanhuksiin empaattisesti tai ihmisarvoa kunnioittavasti, tämä on ihan tosi karu totuus. Täsmälleen tuo sama ongelma on päiväkodeissa työskentelevien sosionomien kanssa ja työhönsä turhautuneiden, korkeasti koulutettujen mutta matalasti palkattujen sosiaalityöntekijöiden kanssa.
[/quote]
Sosiaalipuolella lähihoitajan jne amispohjaiset tutkinnot ei lähtökohtaisesti kyllä kiinnosta. Erittäin tärkeää työtä toki, mutta liikaa eritteitä ja henkisiä paineita kun vertaa siihen mitä siitä maksetaan. Lähinnä mietinkin nyt siis AMK- tai yliopistotutkintoja :)
Kasvatustiede ehdottomasti! Opettajille (lto:t, luokanopet, aikuisopetus...) riittää aina töitä. Palkat nyt ovat mitä ovat, mutta työn mielekkyyden luulisi ajavan sen seikan ohi (jos siis kokee ko. alan omakseen) Sosiaaliset, kielelliset ja reaaliaineiden hyvät taitosi varmasti pääsisivät oikeuksiinsa opettajana!
[quote author="Vierailija" time="16.08.2014 klo 13:01"]
[quote author="Vierailija" time="16.08.2014 klo 12:56"]
Sosiaalialalla on tällä hetkellä työtä, mutta vain tietyissä paikoissa ja tilanne voi vaihtua muutamankin vuoden sisällä toisenlaiseksi. Enemmän ongelma on se että alalle on tunkenut viime vuosina porukkaa, jotka uudelleenkouluttautuvat alalle vain siksi että työllistyminen on varmaa, mutta eivät sovellu työtehtäviin välttämättä ollenkaan! Esimerkiksi vanhainkodeissa on nykyisin vaikka kuinka paljon lähihoitajia, jotka eivät suhtaudu vanhuksiin empaattisesti tai ihmisarvoa kunnioittavasti, tämä on ihan tosi karu totuus. Täsmälleen tuo sama ongelma on päiväkodeissa työskentelevien sosionomien kanssa ja työhönsä turhautuneiden, korkeasti koulutettujen mutta matalasti palkattujen sosiaalityöntekijöiden kanssa.
[/quote]
Sosiaalipuolella lähihoitajan jne amispohjaiset tutkinnot ei lähtökohtaisesti kyllä kiinnosta. Erittäin tärkeää työtä toki, mutta liikaa eritteitä ja henkisiä paineita kun vertaa siihen mitä siitä maksetaan. Lähinnä mietinkin nyt siis AMK- tai yliopistotutkintoja :)
[/quote]
No mä opiskelin sosionomiksi ja löysin itseni tekemästä niitä samoja eritetöitä vähän vastuullisempien tehtävien OHESSA. Piti lisäkouluttautua vielä tekemään myös hoivatyötä, muuten ei olisi ollut pätevyyttä työskennellä sosionomina palvelutalossa.
[quote author="Vierailija" time="16.08.2014 klo 13:08"]
Kasvatustiede ehdottomasti! Opettajille (lto:t, luokanopet, aikuisopetus...) riittää aina töitä. Palkat nyt ovat mitä ovat, mutta työn mielekkyyden luulisi ajavan sen seikan ohi (jos siis kokee ko. alan omakseen) Sosiaaliset, kielelliset ja reaaliaineiden hyvät taitosi varmasti pääsisivät oikeuksiinsa opettajana!
[/quote]
En siis tosiaan tähtää mihinkään kymppitonnin kk-tuloihin, mutta haluan kuitenkin säilyttää ja saavutta tietynlaisen elintason elämässäni -sellaisen mihin ei kuulu jokaisen pennin laskemista ja monesta asiasta tinkimistä. :) Tämän takia mitään palkkakuoppa-aloja en halua opiskella vaikka kuinka kiinnostaisi (esim Suomen kieli ja kirjallisuus), koska tiedän etten niillä välttämättä edes työllisty / saan töitä surkealla palkalla. Opetyöt tosin ei vissiin nyt mihinkään varsinaisiin köyhäilyaloihin kuulu, eikö palkatkin ole jotain 3tonnin tuntumassa vai olenko ihan väärässä?
Mun palkka on noin 2350e kuussa, mutta se on aika hyvä lto:n peruspalkaksi. Joissain paikoissa kai noin 2100e on peruspalkka ja yksityisillä kunnallisia huonommat.
t. se lto, nro4
[quote author="Vierailija" time="16.08.2014 klo 12:58"]
Opiskele puheterapeutiksi yliopistossa. Toki opinnoissa kestää viisi vuotta, mutta töitä riittää. Ainoastaan Oulun seutu on sellainen, että töitä ei välttämättä ole, mutta muualla maassa pula. Palkka vaihtelee, huonoin varmaan terveyskeskuksissa (jopa alle 3000e) ja sit yksityisillä 3000-4000e kk riippuen paljon töitä teet ja onko työnantajalla bonusjärjestelmää palkkauksessa. Tiedän jopa sellaisia puheterapeutteja, joilla palkka yli 5000e, mut se on jo harvinaista kyllä.
[/quote]
Suosittelen samaa! Sisäänpääsy tosin on vaikeaa: silloin kun itse pääsin, vain 3,5 % hakijoista pääsi (minun yliopistooni siis). Töitä sitävastoin riittää enemmän kuin pystyy tekemään, minullekin aikanaan tarjottiin vakipaikkaa jo ennen valmistumista.
Puheterapeutti tai luokanopettaja (tai aineopettaja esim. kieliin tai äidinkieleen). Muös psykologi voisi sopia, mutta sinne hakiessa voi mennä pari hakukertaa, sillä sinne pääsee todella pieni prosentti. Mutta opettajaksi tai puheterapeutiksi on hieman helpompi päästä opiskelemaan.
[quote author="Vierailija" time="16.08.2014 klo 13:12"]
[quote author="Vierailija" time="16.08.2014 klo 12:58"]
Opiskele puheterapeutiksi yliopistossa. Toki opinnoissa kestää viisi vuotta, mutta töitä riittää. Ainoastaan Oulun seutu on sellainen, että töitä ei välttämättä ole, mutta muualla maassa pula. Palkka vaihtelee, huonoin varmaan terveyskeskuksissa (jopa alle 3000e) ja sit yksityisillä 3000-4000e kk riippuen paljon töitä teet ja onko työnantajalla bonusjärjestelmää palkkauksessa. Tiedän jopa sellaisia puheterapeutteja, joilla palkka yli 5000e, mut se on jo harvinaista kyllä.
[/quote]
Suosittelen samaa! Sisäänpääsy tosin on vaikeaa: silloin kun itse pääsin, vain 3,5 % hakijoista pääsi (minun yliopistooni siis). Töitä sitävastoin riittää enemmän kuin pystyy tekemään, minullekin aikanaan tarjottiin vakipaikkaa jo ennen valmistumista.
[/quote]
Sama täällä. Sain vakipaikan nyt, vaikka en ole vielä valmistunut. Palkkakin varsin jees, kun siinä 3400-4000e kk riippuen miten paljon otan asiakkaita aina kuussa :) Tosiaan se alaa opiskelemaan pääseminen on aika vaikeaa, Ouluun pääsee helpoiten, mut hakijoita on paljon.
T: 6
Mä suosittelen sosiaalityön opintoja. Palkka ei päätä huimaa (itselläni 3100), mutta samalla saa (Helsingistä) valtiotieteiden maisterin tutkinnon, jolla voi hakea todella laajasti muitakin töitä. Itse tykkään lastensuojelusta, mutten ole poissulkenut muitakaan vaihtoehtoja.
Opiskelemaan on vaikea päästä, mutta kovalla puurtamisella onnistuu kyllä. Ja duuniin suorastaan revitään, kunhan persoonaltaan sopii äärimmäisen vaativaan duuniin :)
Opettajien työllistyminenkin kaupunkikohtaista, esim. omassa kaupungissani sijaisuuksiakin saa nyt tosi huonosti, kun kaupungilla menee huonosti...
[quote author="Vierailija" time="16.08.2014 klo 13:18"]
Mä suosittelen sosiaalityön opintoja. Palkka ei päätä huimaa (itselläni 3100), mutta samalla saa (Helsingistä) valtiotieteiden maisterin tutkinnon, jolla voi hakea todella laajasti muitakin töitä. Itse tykkään lastensuojelusta, mutten ole poissulkenut muitakaan vaihtoehtoja.
Opiskelemaan on vaikea päästä, mutta kovalla puurtamisella onnistuu kyllä. Ja duuniin suorastaan revitään, kunhan persoonaltaan sopii äärimmäisen vaativaan duuniin :)
[/quote]
Tuota sosiaalityötä yliopistossa olenkin monesti miettinyt! Kumpi kannattaa amk vai yliopisto kun verrataan työtehtäviä ja palkkausta? Onko suuriakin eroja?
erityis(luokan)opettajilla varma työnsaanti. Itsellä palkka ylitunteineen ja lisineen 4100.
[quote author="Vierailija" time="16.08.2014 klo 13:18"]
Mä suosittelen sosiaalityön opintoja. Palkka ei päätä huimaa (itselläni 3100), mutta samalla saa (Helsingistä) valtiotieteiden maisterin tutkinnon, jolla voi hakea todella laajasti muitakin töitä. Itse tykkään lastensuojelusta, mutten ole poissulkenut muitakaan vaihtoehtoja.
Opiskelemaan on vaikea päästä, mutta kovalla puurtamisella onnistuu kyllä. Ja duuniin suorastaan revitään, kunhan persoonaltaan sopii äärimmäisen vaativaan duuniin :)
[/quote]
Viimeinen lause on se jota ei voi liikaa korostaa. Moni vaihtaa pääainetta kesken opintojen, kun toteaa harjoitteluissa, että pää ei kestäkään työtä jossa pahimmillaan tulee tappouhkauksia jopa viikoittain. Tietenkään kaikkialla sossupuolella niin ei ole, joten suuntautumisvaihtoehto kannattaa valita huolella.
[quote author="Vierailija" time="16.08.2014 klo 13:23"]
[quote author="Vierailija" time="16.08.2014 klo 13:18"]
Mä suosittelen sosiaalityön opintoja. Palkka ei päätä huimaa (itselläni 3100), mutta samalla saa (Helsingistä) valtiotieteiden maisterin tutkinnon, jolla voi hakea todella laajasti muitakin töitä. Itse tykkään lastensuojelusta, mutten ole poissulkenut muitakaan vaihtoehtoja.
Opiskelemaan on vaikea päästä, mutta kovalla puurtamisella onnistuu kyllä. Ja duuniin suorastaan revitään, kunhan persoonaltaan sopii äärimmäisen vaativaan duuniin :)
[/quote]
Tuota sosiaalityötä yliopistossa olenkin monesti miettinyt! Kumpi kannattaa amk vai yliopisto kun verrataan työtehtäviä ja palkkausta? Onko suuriakin eroja?
[/quote]
Yliopisto-opinnot aivan alusta saakka kestävät gradu mukaan lukien helposti 6 vuotta. Mä suosittelen sosionomin tutkintoa, hoitoalan kursseilla (esim. lääkehoidon perusteet) täydennettynä. Eroja on lähinnä kaupungeittain, ei valtakunnallisesti. Pk-seudulla sosionomit työllistyvät erinomaisesti, mutta taas pienemmillä paikkakunnilla myös heissä on paljon työttömiä.
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="16.08.2014 klo 13:18"]
Mä suosittelen sosiaalityön opintoja. Palkka ei päätä huimaa (itselläni 3100), mutta samalla saa (Helsingistä) valtiotieteiden maisterin tutkinnon, jolla voi hakea todella laajasti muitakin töitä. Itse tykkään lastensuojelusta, mutten ole poissulkenut muitakaan vaihtoehtoja.
Opiskelemaan on vaikea päästä, mutta kovalla puurtamisella onnistuu kyllä. Ja duuniin suorastaan revitään, kunhan persoonaltaan sopii äärimmäisen vaativaan duuniin :)
Viimeinen lause on se jota ei voi liikaa korostaa. Moni vaihtaa pääainetta kesken opintojen, kun toteaa harjoitteluissa, että pää ei kestäkään työtä jossa pahimmillaan tulee tappouhkauksia jopa viikoittain. Tietenkään kaikkialla sossupuolella niin ei ole, joten suuntautumisvaihtoehto kannattaa valita huolella.
Millä sossupuolella eniten tappouhkauksia ja millä vähiten?
Opettajan ammatti ei nykypäivänä työllistä. Lastentarhanopettaja ja erityisopettaja ovat ainoita opettajia, joista on pulaa. Aineenopettajia on valtavasti työttömänä ja luokanopettajistakin on ylitarjontaa. Joten alalle ei kannata lähteä kyllä hyvän työllisyystilanteen vuoksi.
Hmmm... mä oisin tullut sanomaan, että lastentarhanopettajaksi kannattaa opiskella, töitä riittää -mutta mielläkään ei palkka päätä huimaa. Oikeasti nyt kun mietin, niin ei tuu kyllä mitään mieleen. Tuntuu että kaikilla kavereilla, jotka on ei-matemaattisella alalla on vielä huonompi palkka kun mulla.