Kuinka noloa ja säälittävää on kerjätä seksiä omalta puolisolta?

Joten taidankin aloittaa vuosisadan mökötyksen. ..ap

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 09:15"]

Ei kannata kerjätä, ilmankin pärjää. Ja sitten hauska nähdä ilme, kun pihtaaja kerrankin ehdottaa seksiä, eikä itse suostu. Muista tehdä se, sitä kannattaa odottaa. :)

[/quote]

Minä halusin haluta. Yritin kovasti haluta, rakastinhan miestäni. Mutta kipujeni takia en vain pystynyt haluamaan noin vuoteen. Sitten eräänä päivänä ajattelin että voisin yrittää, pienen pieni kipinä halua oli syttynyt. Ja hän torjui minut.

Siitä on nyt 5 vuotta. Enkä ole löytänyt sitä kipinää enää. Ja hitto vie, itken nyt koska sattuu. Sattuu niin helvetisti ettei hän halunnut arvostaa sitä yritin saada fyysisen läheisyyden takaisin, että haluaisin taas häntä. Kosto oli hänelle tärkeämpi kuin suhteemme.

Nyt en enää edes halua haluta. En vain uskalla. En vain pysty. Koska hän halusi näyttää minulle miltä torjutuksi tuleminen tuntuu. Mutta hän ei ymmärtänyt ollenkaan miltä tuntuu kun haluaa haluta mutta ei vain halua vaikka rakastaakin. Hän halusi tuhota ihan kaiken väliltämme, vain siksi että halusi kostaa asian jonka kanssa olin kamppaillut joka päivä.

Olin puhunut hänelle kivuistani, olin kertonut kymmeniä kertoja miksi en pysty. Ja silti hän halusi kostaa.

Älkää tuhotko toista, itseänne ja suhdettanne kieltäytymällä.

Koen itseni siinä mielessä onnekkaaksi, että olen elämäni aikana nähnyt haluttomuuden kummankin puolen. Aiemmissa suhteissani minä olin innokkaampi kuin seurustelukumppani, ja tämä söi itsetuntoani pahasti. Kuvittelin vian olevan minussa, etten ollut tarpeeksi seksikäs, kaunis tai haluttava. Nuorena naisena ajattelin varsinkin että pitäisi laihtua tms. Tuntui oudolta kun ystävät puhuivat usein että heidän pitää hätistellä miehiään kimpustaan. Mietin että miksei minulla ole tuollaista "ongelmaa". Pidin itseäni viallisena. Nykyään ymmärrän että vika ei ollut minussa, eikä miehissäkään. Vika oli parisuhteessa. Silloiset kumppanini olivat minulle vääriä, ja myös toisinpäin. Minäkään en sopinut heille. Seksinnälkäni oli ehkä enemmänkin sitä että halusin kokea itseni halutuksi, ja kaipasin mitä tahansa läheisyyttä kumppaniltani. Tein seksistä missioni. Luultavasti myös ahdistelin senaikaiset kumppanit haluttomammaksi käytökselläni. Miksi he olisivat alkaneet haluta minua enemmän sillä että itkin ja vonguin heidän huomionsa perään? Minun olisi pitänyt vain ymmärtää että jos kumppani ei ole minusta kiinnostunut seksuaalisesti, emme sovi toisillemme.

Nykyään olen suhteessa miehen kanssa joka on aikalailla kyltymätön. Hän rakastaa seksiä ja sellaiset päivät ovat harvassa etteikö miehellä olisi tarvetta laueta. Hän sanoo usein haluavansa minua ja osoittaa sen myös koskettelemalla ym. Suhteemme on ollut tulinen, olemme aikalailla alusta asti tapelleet rajusti ja meillä on ollut isojakin ongelmia. Minulla on vaikeaa unohtaa näitä vaikeuksia, ja ne vaikuttavat haluihini. Lisäksi minulla on nykyään sairaus joka aiheuttaa minulle fyysisiä vaivoja ja rankkaa väsymystä. Yhdistettynä nämä riidat, vaivat ja väsymys ovat saaneet haluni vähenemään. Tuntuu ivalliselta että kun minulla vihdoinkin olisi mies joka haluaisi minua, minun haluni häviävät. Jälleen kerran kuitenkin ymmärrän, että haluttomuudella on syynsä. Se ei ole ajattelemattomuutta tai ilkeämielistä pihtaamista. Se ei parane "kerjäämällä seksiä" tai syyllistämällä halutonta osapuolta. Ennen kuin halut voivat palata, pitäisi korjata haluttomuuden syy. Seksiä ei voi alkaa haluta vain pakottamalla itsensä seksiin. Minulla tämä ei ainakaan toimisi. Kummankin osapuolen tulee myös pohtia onko suhteella tulevaisuutta. Vaikka rakastaisikin puolisoaan, voiko elää esimerkiksi sairauden aiheuttaman haluttomuuden kanssa? Lisäksi tulisi miettiä onko haluttomuus vain väliaikaista, että tarvitseeko siihen kiinnittää suurta huomiota. Itse ainakin reagoin voimakkaasti jos haluistani puhutaan paljon. Tuntuu että se vähentää halujani entisestään. Ehkä joskus olisi vain parempi odottaa rauhassa ja antaa toisen löytää halunsa omassa tahdissaan.

Miksi kerjätä? Eikai se herätä mitään intohimoja? Eikö asiasta voisi keskustella...

[quote author="Vierailija" time="14.08.2014 klo 21:52"][quote author="Vierailija" time="14.08.2014 klo 21:41"]Miehelle on ainakin tosi noloa, jopa nöyryyttävää. Jos saa pakit useamman kerran peräkkäin, niin aika pitkä aika saa sitten mennä ennen seuraavaa yritystä. Ja ajatuksiin hiipii muut naiset, kun kotona ei saa... Aika moni avioliitto voisi säilyä kasassa, jos miehet saisivat kotonaan riittävästi.

[/quote]

No ihan sama naisten suhteen. Sinä joka saat sääliseksiä kerran viikossa: mä saan kerran kuukaudessa. Jee.

T: nainen

[/quote]

Minä vieläkin harvemmin.

T. Nainen myös

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 11:24"]Miksi kerjätä? Eikai se herätä mitään intohimoja? Eikö asiasta voisi keskustella...

[/quote] No se keskustelukin tuntuu kerjäämiseltä, kun tilanne on se, että itseä haluttaa paljon enemmän ja useammin kuin miestä. Mutta tosiaan ei mulla ole aihetta valittaa kuukausia puutteessa olleisiin verrattuna, kun kesän aikana olen kuitenkin kuudesti saanut. Ap

[quote author="Vierailija" time="14.08.2014 klo 22:03"]Arvostan itseäni naisena sen verran, etten alkaisi seksiä anelemaan. Ellei mies syty minusta, ei tilanne kohene kärttämällä. Kykenen tarvittaessa aivan mainiosti hoitelemaan tarpeeni itsekseni, ellei miehellä joskus nappaisi. Ja teen niin, vaikka seksiä onkin hänen kanssaan. Meillä yleensä molemmat on valmiita seksitouhuihin ja ei tarvitse pyydellä. Nukkumaan käydessä on aivan luontevaa nautiskella toisistamme ja usein päivällä myös, jos tilaisuuden saa.Mihinkään sääli- tai sovintoseksiin en alkaisi myöskään.

[/quote]

Noin minäkin ajattelin silloin kun en muusta tiennyt.

Kun harrastimme seksiä usein ja mies oli siitä ja minusta innoissaan. Vuosien varrella tilanne pikkuhiljaa muuttui ja aloin vonkaamaan. Ei se tietenkään auttanut. Nyt jo pidemmän aikaa on ollut hyvin hiljaista ja välillä yritän kosketella, mutta mies yleensä vetäytyy pois. Sanoo, että on väsy tai ei tee nyt mieli. Se raastaa sydäntä, kun muuten mies on hellä. Halaa ja pitää sylissä sekä sanoo rakastavansa.

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 08:24"]Mutta se on kyllä jo noloa kun sanoin etten siivoa ellen saa :(

Ap

[/quote]

No epätoivoisena saattaa sanoa noloja asioita. :)

Ainakaan et uhannut pettää. Se on törkeää.

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 09:18"]Noloa on se että kerjää. Minusta olisi mukavempaa ja varmaan tehokkaampaa vietellä puoliso kuin kerjätä.

Mutta varmaan se tuntuu kummastakin samalta ihmisiä on sekä miehet että naiset.

[/quote]

Se vasta noloksi vetääkin, kun yrittää vietellä miehen ja hän torjuu. :(

Sitten hän toteaa, ettei vika ole minussa, mutta täytyyhän sen olla!

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 11:24"]

Miksi kerjätä? Eikai se herätä mitään intohimoja? Eikö asiasta voisi keskustella...

[/quote]

Mutta jos vaimon vastaus on, että häntä ei nyt enää yleisesti seksi kiinnosta, niin paha siinä on enää keskustella? Kyllähän kuulemma nauttii seksistä kun sitä on, mutta ei mitenkään erityisesti kaipaa sitä.

No pari vuotta vielä odottelen, että lapset ovat vähän isompia. Sitten saa tämä pelleily loppua.

Ei se noloa ole vaan säälittävää ja masentavaa.

Kerjäämisessä mennään sen rajan yli, että on kunnioitettu, ettei toinen halua  ja joustettu omalta osaltaan toisen halujen tai siis haluttomuuden mukaan.

Kerjäämisessä lähtökohtatilannen on, että mahdollisen/todennäköisen torjumisen aiheuttama mielipaha on pienempi kuin tuska, ettei edes tee aloitetta. 

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 11:50"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 09:18"]Noloa on se että kerjää. Minusta olisi mukavempaa ja varmaan tehokkaampaa vietellä puoliso kuin kerjätä.

Mutta varmaan se tuntuu kummastakin samalta ihmisiä on sekä miehet että naiset.

[/quote]

Se vasta noloksi vetääkin, kun yrittää vietellä miehen ja hän torjuu. :(

Sitten hän toteaa, ettei vika ole minussa, mutta täytyyhän sen olla!

[/quote]

No jos luet noita aiempia kirjoituksia voit huomata ettei vika välttämättä ole sinussa. Mitä jos miehellä on joku henkilökohtainen kriisi menossa? Tai sitten ihan oikeasti vain pitää miettiä parisuhteen tilaa?

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 11:46"][quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 08:24"]Mutta se on kyllä jo noloa kun sanoin etten siivoa ellen saa :(

Ap

[/quote]

No epätoivoisena saattaa sanoa noloja asioita. :)

Ainakaan et uhannut pettää. Se on törkeää.

[/quote] jos uhksisin pettämisellä, mies ottaisi eron.

Ap

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 11:55"]

No epätoivoisena saattaa sanoa noloja asioita. :)

Ainakaan et uhannut pettää. Se on törkeää.

[/quote] jos uhksisin pettämisellä, mies ottaisi eron.

Ap

[/quote]

No mutta sillähän se ongelma periaatteessa ratkeaisi...

No siinä tapauksessa, että saman tien saisin mahtavan seksikumppanin säännölliseen käyttöön.

No joo. Ei ratkaisi ongelma siten.

Ap

Vielä vastaus ap:n kysymykseen.

Luulen, että seksin kerjääminen on nöyryyttävämpää naiselle, koska yleisesti ajatellaan ja tutkimukset sitä tukevat, että nainen on se joka yleensä pihtaa. Syynä on naisten erilainen psyykkinen rakenne ja tavoitteet parisuhteelle (suhde vakiinnutettu ja lapset saatu + yhteinen asuntolaina, niin ei enää niin väliä). 

Jos nainen puutteessa, niin syyttäköön itseään, kun ei jostain naisesta johtuvasta syystä enää miellytä miestä.

On tämä hemmetin noloa ja ärsyttävää. Argh.

Lopetin vonkaamisen ja annan miehen olla.

-Halukas N48-