Lue keskustelun säännöt.
Mitä ajattelette lihavuudesta?
31.07.2021 |
Yhteiskunnallisesti tai yksilöiden kohdalla. Oletteko huomanneet, että turhautuminen kehopositiivisuutta kohtaan alkaa jo vaikuttaa henkilökohtaisiin suhteisiin? Uskotteko, että reilusti ylipainoisilla voi olla joitakin yhtäläisyyksiä ajatusmaailmassa ja luonteessa, vai tupsahtaako lihavuus ihan itsestään? Välillä minusta tuntuu että huoli läheisen terveydestä ja yhteiskunnan kantokyvystä leimataan tuomitsemiseksi, eikä tälläisistä asiosta saa keskustella nykyään. Olenko väärässä?
Kommentit (102)
Vierailija kirjoitti:
Ajattelen, että jokaisen, joka haluaa keskustella aiheesta, kannattaisi ensin suorittaa vähintään ravitsemuustieteen perusopinnot sekä aineopintojen puolelta kurssit, jotka liittyvät lihavuuteen. Maallikkojen länkytystä aiheesta en jaksa lukea.
Nämä viralliset suositukset nyt tuputtavat väärää tietoa ja ohjeita. Esimerkkinä margariini.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on jokaisen oma asia. Sitä en ymmärrä, että moneen perheen lapset ovat lihavia, koska se johtuu useimmiten vääränlaisesta ruuasta. Ja syödään liikaa herkkuja. Eli opetetaan lapsesta asti elämään epäterveellisesti ☹️
Minä olen ylipainoinen useita kymmeniä kiloja. Jos söisin koko ajan, kun on nälkä, niin painaisin pian varmasti yli 150 kg. Nyt painan "vain" 130 kg, koska pyrin elämään joka päivä tietyn verran nälässä. Muunmuassa kahdeksan tunnin työpäivän aikana en syö kuin yhden mikroaterian ja joskus ehkä päälle banaanin. Moni laiha vetää tuplaten ruokaa työpäivän aikana.
Minulla on ensimmäiset maininnat painonnoususta jo neuvolan 3-vuotiskortissa ja vanhemmat ei todellakaan minua koskaan vartavasten pyrkineet ylensyöttämään. Esimerkiksi molemmat mummoni olivat mustavalkokuvissa pulskia ja pyöreäposkisia, vaikka ne kuvat on otettu joskus 50-luvulla ja silloin ei todellakaan mätetty ruokaa ylenpalttisesti ja tehtiin raskasta työtä. Joillakin sitä painoa vain kertyy, ja uskon todellakin perineeni näiden mummojeni geenejä tuonkin lihomisherkkyyden osalta.
No mutta sittenhän syöt pakosti työpäivän jälkeen paljon kaloreita ja liikut vähän. Olen minäkin herkkä lihomaan, mutta pidän syömiseni kurissa ja liikun niin paino pysyy normaalina. Olen ollut ylipainoinenkin sekä aikuisena että lapsena muutamia vuosia ja kyllä silloin söin paljon enemmän kuin liikuin. Ei kannata valehdella itselleen kun keho kuitenkin peruspiirteissään toimii niin, että lihoo jos syö liikaa kaloreita suhteessa kulutukseen.
Tuosta tekstistä jo näkee, että sinä et oikeasti ole herkkä lihomaan. "Olen ollut ylipainoinenkin sekä aikuisena että lapsena muutamia vuosia...".
Että ihan ylipainoinen (sekin ylipaino varmaan max 10 kg) ja peräti muutamia vuosia. Helposti lihovana (siis oikeasti helposti lihovana) ihminen ei pysty kontroloimaan painoa edes liikunnalla ilman, että joutuisi joka päivä näkemään nälkää. Kukaan ei pysty sitä nälkää sietämään vuosikausia.Eivät hoikat/normaalipainoiset näe nälkää. Syöminen ei vain yksinkertaisesti ole heille prioriteetti elämässä. He syövät elääkseen, eivät syödäkseen. Toisin, kuin ylipainoiset.
Heidän ei tarvitse syödä liikaa, koska heillä kylläisyyden tunne tulee normaalista ruokamäärästä. Vai luuletko heidän lopettavan aterioinnin aina nälkäisenä?
Jos syö itsensä jatkuvasti ähkyyn niin vatsalaukku venyy ja tarvitsee enemmän ruokaa tullakseen täyteen. Paastoamalla se kutistuisi. Vaihtoehtona olisi syödä täyttävää, mutta hiilihydraatintonta ruokaa eli kasviksia. Itse kasaan kasviksista puolet lautasesta. Tulee hyvin kuituja ja suoli tykkää. Salaattia, kurkkua, tomaattia, porkkanaraastetta. Nami nami.
Nälän ja kylläisyyden tunteisiin vaikuttaa vatsalaukun lisäksi niin moni muukin asia, esimerkiksi suolistohormonit ja mikrobiomi. Lihavuusasiat eivät ole niin kovin yksinkertaisia kuin av-asiantuntijat uskovat.
Ihan samat ongelmat ja hormoonit kuin ennenkin, nyt vaan lihavuus räjähtänyt käsiin.
Joka viikko uus tutkija selittelee lihavuutta jollain uudella jutulla , mutta aina lopussa se totuus.
Se muutos 90-luvultä nykyisyyteen on ihan valtava.Ja tuossa ajassa ei geenit muutu vielä.Ja itseasassa lääkkeetkin tehty paremmiksi vaan, pienemmillä sivuvaikutuksilla.
Vierailija kirjoitti:
Se on jokaisen oma asia. Sitä en ymmärrä, että moneen perheen lapset ovat lihavia, koska se johtuu useimmiten vääränlaisesta ruuasta. Ja syödään liikaa herkkuja. Eli opetetaan lapsesta asti elämään epäterveellisesti ☹️
Tuo niin totta. Useinhan lihavat ihan ihmisenä mukavia. Mutta eivät usein tajua sitä miten helposti lapsetkin oppii huonot tavat. Kun ei itsekään harrasta edes hyötyliikuntaa. Niin vaikea sitä on vaatia lapsiltakaan. Lyhyetkin matkat autolla kuskataan niinku itsekin tehdään. Muutos pitäis tapahtua koko perheen asenteissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on jokaisen oma asia. Sitä en ymmärrä, että moneen perheen lapset ovat lihavia, koska se johtuu useimmiten vääränlaisesta ruuasta. Ja syödään liikaa herkkuja. Eli opetetaan lapsesta asti elämään epäterveellisesti ☹️
Minä olen ylipainoinen useita kymmeniä kiloja. Jos söisin koko ajan, kun on nälkä, niin painaisin pian varmasti yli 150 kg. Nyt painan "vain" 130 kg, koska pyrin elämään joka päivä tietyn verran nälässä. Muunmuassa kahdeksan tunnin työpäivän aikana en syö kuin yhden mikroaterian ja joskus ehkä päälle banaanin. Moni laiha vetää tuplaten ruokaa työpäivän aikana.
Minulla on ensimmäiset maininnat painonnoususta jo neuvolan 3-vuotiskortissa ja vanhemmat ei todellakaan minua koskaan vartavasten pyrkineet ylensyöttämään. Esimerkiksi molemmat mummoni olivat mustavalkokuvissa pulskia ja pyöreäposkisia, vaikka ne kuvat on otettu joskus 50-luvulla ja silloin ei todellakaan mätetty ruokaa ylenpalttisesti ja tehtiin raskasta työtä. Joillakin sitä painoa vain kertyy, ja uskon todellakin perineeni näiden mummojeni geenejä tuonkin lihomisherkkyyden osalta.
No mutta sittenhän syöt pakosti työpäivän jälkeen paljon kaloreita ja liikut vähän. Olen minäkin herkkä lihomaan, mutta pidän syömiseni kurissa ja liikun niin paino pysyy normaalina. Olen ollut ylipainoinenkin sekä aikuisena että lapsena muutamia vuosia ja kyllä silloin söin paljon enemmän kuin liikuin. Ei kannata valehdella itselleen kun keho kuitenkin peruspiirteissään toimii niin, että lihoo jos syö liikaa kaloreita suhteessa kulutukseen.
Tuosta tekstistä jo näkee, että sinä et oikeasti ole herkkä lihomaan. "Olen ollut ylipainoinenkin sekä aikuisena että lapsena muutamia vuosia...".
Että ihan ylipainoinen (sekin ylipaino varmaan max 10 kg) ja peräti muutamia vuosia. Helposti lihovana (siis oikeasti helposti lihovana) ihminen ei pysty kontroloimaan painoa edes liikunnalla ilman, että joutuisi joka päivä näkemään nälkää. Kukaan ei pysty sitä nälkää sietämään vuosikausia.Eivät hoikat/normaalipainoiset näe nälkää. Syöminen ei vain yksinkertaisesti ole heille prioriteetti elämässä. He syövät elääkseen, eivät syödäkseen. Toisin, kuin ylipainoiset.
Heidän ei tarvitse syödä liikaa, koska heillä kylläisyyden tunne tulee normaalista ruokamäärästä. Vai luuletko heidän lopettavan aterioinnin aina nälkäisenä?
Jos syö itsensä jatkuvasti ähkyyn niin vatsalaukku venyy ja tarvitsee enemmän ruokaa tullakseen täyteen. Paastoamalla se kutistuisi. Vaihtoehtona olisi syödä täyttävää, mutta hiilihydraatintonta ruokaa eli kasviksia. Itse kasaan kasviksista puolet lautasesta. Tulee hyvin kuituja ja suoli tykkää. Salaattia, kurkkua, tomaattia, porkkanaraastetta. Nami nami.
Nälän ja kylläisyyden tunteisiin vaikuttaa vatsalaukun lisäksi niin moni muukin asia, esimerkiksi suolistohormonit ja mikrobiomi. Lihavuusasiat eivät ole niin kovin yksinkertaisia kuin av-asiantuntijat uskovat.
Ihan samat ongelmat ja hormoonit kuin ennenkin, nyt vaan lihavuus räjähtänyt käsiin.
Joka viikko uus tutkija selittelee lihavuutta jollain uudella jutulla , mutta aina lopussa se totuus.
Se muutos 90-luvultä nykyisyyteen on ihan valtava.Ja tuossa ajassa ei geenit muutu vielä.Ja itseasassa lääkkeetkin tehty paremmiksi vaan, pienemmillä sivuvaikutuksilla.
Kyllä ne syyt on ihan selvät. Pikaruokaketjut tulivat Suomeen. Ihmiset jopa korvaavat kokonaisia aterioita käymällä hesessä tai mäkkärissä. Nämä roskaruoat on niin pitkälle prosessoitua ettei niissä ole mitään oikeita ravinteita jäljellä. Pelkkää ruoan kopiota. Tätä kun jatkaa vuosia niin suolisto ja suolistobakteerit menee pilalle. Samasta syystä johtuu nykyaikana yleistyneet suolistosairaudet.
Suosittelen kaikille ruoan kokkaamista itse. Omalla kohdalla se on mennyt jo niin pitkälle että kasvan ruokaa itse. Perunaa, porkkanaa, yrttejä. Uskon kyllä että kaupasta ostettu kotimainen raaka-aine on riittävän puhdasta, mutta kun kasvattaa itse niin voi olla varma ettei ole mitään torjunta-aineita yms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on jokaisen oma asia. Sitä en ymmärrä, että moneen perheen lapset ovat lihavia, koska se johtuu useimmiten vääränlaisesta ruuasta. Ja syödään liikaa herkkuja. Eli opetetaan lapsesta asti elämään epäterveellisesti ☹️
Minä olen ylipainoinen useita kymmeniä kiloja. Jos söisin koko ajan, kun on nälkä, niin painaisin pian varmasti yli 150 kg. Nyt painan "vain" 130 kg, koska pyrin elämään joka päivä tietyn verran nälässä. Muunmuassa kahdeksan tunnin työpäivän aikana en syö kuin yhden mikroaterian ja joskus ehkä päälle banaanin. Moni laiha vetää tuplaten ruokaa työpäivän aikana.
Minulla on ensimmäiset maininnat painonnoususta jo neuvolan 3-vuotiskortissa ja vanhemmat ei todellakaan minua koskaan vartavasten pyrkineet ylensyöttämään. Esimerkiksi molemmat mummoni olivat mustavalkokuvissa pulskia ja pyöreäposkisia, vaikka ne kuvat on otettu joskus 50-luvulla ja silloin ei todellakaan mätetty ruokaa ylenpalttisesti ja tehtiin raskasta työtä. Joillakin sitä painoa vain kertyy, ja uskon todellakin perineeni näiden mummojeni geenejä tuonkin lihomisherkkyyden osalta.
No mutta sittenhän syöt pakosti työpäivän jälkeen paljon kaloreita ja liikut vähän. Olen minäkin herkkä lihomaan, mutta pidän syömiseni kurissa ja liikun niin paino pysyy normaalina. Olen ollut ylipainoinenkin sekä aikuisena että lapsena muutamia vuosia ja kyllä silloin söin paljon enemmän kuin liikuin. Ei kannata valehdella itselleen kun keho kuitenkin peruspiirteissään toimii niin, että lihoo jos syö liikaa kaloreita suhteessa kulutukseen.
Tuosta tekstistä jo näkee, että sinä et oikeasti ole herkkä lihomaan. "Olen ollut ylipainoinenkin sekä aikuisena että lapsena muutamia vuosia...".
Että ihan ylipainoinen (sekin ylipaino varmaan max 10 kg) ja peräti muutamia vuosia. Helposti lihovana (siis oikeasti helposti lihovana) ihminen ei pysty kontroloimaan painoa edes liikunnalla ilman, että joutuisi joka päivä näkemään nälkää. Kukaan ei pysty sitä nälkää sietämään vuosikausia.Eivät hoikat/normaalipainoiset näe nälkää. Syöminen ei vain yksinkertaisesti ole heille prioriteetti elämässä. He syövät elääkseen, eivät syödäkseen. Toisin, kuin ylipainoiset.
Heidän ei tarvitse syödä liikaa, koska heillä kylläisyyden tunne tulee normaalista ruokamäärästä. Vai luuletko heidän lopettavan aterioinnin aina nälkäisenä?
Jos syö itsensä jatkuvasti ähkyyn niin vatsalaukku venyy ja tarvitsee enemmän ruokaa tullakseen täyteen. Paastoamalla se kutistuisi. Vaihtoehtona olisi syödä täyttävää, mutta hiilihydraatintonta ruokaa eli kasviksia. Itse kasaan kasviksista puolet lautasesta. Tulee hyvin kuituja ja suoli tykkää. Salaattia, kurkkua, tomaattia, porkkanaraastetta. Nami nami.
Nälän ja kylläisyyden tunteisiin vaikuttaa vatsalaukun lisäksi niin moni muukin asia, esimerkiksi suolistohormonit ja mikrobiomi. Lihavuusasiat eivät ole niin kovin yksinkertaisia kuin av-asiantuntijat uskovat.
Ihan samat ongelmat ja hormoonit kuin ennenkin, nyt vaan lihavuus räjähtänyt käsiin.
Joka viikko uus tutkija selittelee lihavuutta jollain uudella jutulla , mutta aina lopussa se totuus.
Se muutos 90-luvultä nykyisyyteen on ihan valtava.Ja tuossa ajassa ei geenit muutu vielä.Ja itseasassa lääkkeetkin tehty paremmiksi vaan, pienemmillä sivuvaikutuksilla.
No nimenomaan, geenit ja hormonit eivät ole ehtineet muuttua mutta niin moni niihin vaikuttava tekijä on muuttunut, esim. ympäristön ja ravinnon kemikaalit ja bakteerikanta, yöunen väheneminen, stressi, lääkkeiden käyttö, jne, jne.
Yhdenkään lihavuuskommentoijan mutu-tieto ei mielestäni riitä kumoamaan esim. Pietilän, Mustajärven tai Borgin "selittelyjä".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisi mukava nähdä tälläisiä jokapäiväisiä huoliketjuja myös tupakoitsijoista, alkoholin suurkuluttajista ja huumeiden käyttäjistä ja tietysti myös autolla hurjastelijoista. Edellä mainitut kuitenkin pilaavat oman elämänsä lisäksi myös monen sivullisen ihmisen elämän.
Vierailija kirjoitti:
Olisi mukava nähdä tälläisiä jokapäiväisiä huoliketjuja myös tupakoitsijoista, alkoholin suurkuluttajista ja huumeiden käyttäjistä ja tietysti myös autolla hurjastelijoista. Edellä mainitut kuitenkin pilaavat oman elämänsä lisäksi myös monen sivullisen ihmisen elämän.
Puhumattakaan liiallisesta suolankäytöstä tai punaisen lihan syömisestä yli suositusten!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi mukava nähdä tälläisiä jokapäiväisiä huoliketjuja myös tupakoitsijoista, alkoholin suurkuluttajista ja huumeiden käyttäjistä ja tietysti myös autolla hurjastelijoista. Edellä mainitut kuitenkin pilaavat oman elämänsä lisäksi myös monen sivullisen ihmisen elämän.
Puhumattakaan liiallisesta suolankäytöstä tai punaisen lihan syömisestä yli suositusten!
Hehheh
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajattelen, että jokaisen, joka haluaa keskustella aiheesta, kannattaisi ensin suorittaa vähintään ravitsemuustieteen perusopinnot sekä aineopintojen puolelta kurssit, jotka liittyvät lihavuuteen. Maallikkojen länkytystä aiheesta en jaksa lukea.
Nämä viralliset suositukset nyt tuputtavat väärää tietoa ja ohjeita. Esimerkkinä margariini.
Samoin siemenöljyjen hehkutus ja rasvattomien ja vähärasvaisten "tuotteiden" suosittelu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on jokaisen oma asia. Sitä en ymmärrä, että moneen perheen lapset ovat lihavia, koska se johtuu useimmiten vääränlaisesta ruuasta. Ja syödään liikaa herkkuja. Eli opetetaan lapsesta asti elämään epäterveellisesti ☹️
Minä olen ylipainoinen useita kymmeniä kiloja. Jos söisin koko ajan, kun on nälkä, niin painaisin pian varmasti yli 150 kg. Nyt painan "vain" 130 kg, koska pyrin elämään joka päivä tietyn verran nälässä. Muunmuassa kahdeksan tunnin työpäivän aikana en syö kuin yhden mikroaterian ja joskus ehkä päälle banaanin. Moni laiha vetää tuplaten ruokaa työpäivän aikana.
Minulla on ensimmäiset maininnat painonnoususta jo neuvolan 3-vuotiskortissa ja vanhemmat ei todellakaan minua koskaan vartavasten pyrkineet ylensyöttämään. Esimerkiksi molemmat mummoni olivat mustavalkokuvissa pulskia ja pyöreäposkisia, vaikka ne kuvat on otettu joskus 50-luvulla ja silloin ei todellakaan mätetty ruokaa ylenpalttisesti ja tehtiin raskasta työtä. Joillakin sitä painoa vain kertyy, ja uskon todellakin perineeni näiden mummojeni geenejä tuonkin lihomisherkkyyden osalta.
No mutta sittenhän syöt pakosti työpäivän jälkeen paljon kaloreita ja liikut vähän. Olen minäkin herkkä lihomaan, mutta pidän syömiseni kurissa ja liikun niin paino pysyy normaalina. Olen ollut ylipainoinenkin sekä aikuisena että lapsena muutamia vuosia ja kyllä silloin söin paljon enemmän kuin liikuin. Ei kannata valehdella itselleen kun keho kuitenkin peruspiirteissään toimii niin, että lihoo jos syö liikaa kaloreita suhteessa kulutukseen.
Tuosta tekstistä jo näkee, että sinä et oikeasti ole herkkä lihomaan. "Olen ollut ylipainoinenkin sekä aikuisena että lapsena muutamia vuosia...".
Että ihan ylipainoinen (sekin ylipaino varmaan max 10 kg) ja peräti muutamia vuosia. Helposti lihovana (siis oikeasti helposti lihovana) ihminen ei pysty kontroloimaan painoa edes liikunnalla ilman, että joutuisi joka päivä näkemään nälkää. Kukaan ei pysty sitä nälkää sietämään vuosikausia.Eivät hoikat/normaalipainoiset näe nälkää. Syöminen ei vain yksinkertaisesti ole heille prioriteetti elämässä. He syövät elääkseen, eivät syödäkseen. Toisin, kuin ylipainoiset.
Heidän ei tarvitse syödä liikaa, koska heillä kylläisyyden tunne tulee normaalista ruokamäärästä. Vai luuletko heidän lopettavan aterioinnin aina nälkäisenä?
Jos syö itsensä jatkuvasti ähkyyn niin vatsalaukku venyy ja tarvitsee enemmän ruokaa tullakseen täyteen. Paastoamalla se kutistuisi. Vaihtoehtona olisi syödä täyttävää, mutta hiilihydraatintonta ruokaa eli kasviksia. Itse kasaan kasviksista puolet lautasesta. Tulee hyvin kuituja ja suoli tykkää. Salaattia, kurkkua, tomaattia, porkkanaraastetta. Nami nami.
Nälän ja kylläisyyden tunteisiin vaikuttaa vatsalaukun lisäksi niin moni muukin asia, esimerkiksi suolistohormonit ja mikrobiomi. Lihavuusasiat eivät ole niin kovin yksinkertaisia kuin av-asiantuntijat uskovat.
Vatsalaukulla ei ole mitään tekemistä kylläisyyden kanssa. Kylläisyys riippuu ruuan sisällöstä.
Vatsa täysi ei tarkoita kylläisyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on jokaisen oma asia. Sitä en ymmärrä, että moneen perheen lapset ovat lihavia, koska se johtuu useimmiten vääränlaisesta ruuasta. Ja syödään liikaa herkkuja. Eli opetetaan lapsesta asti elämään epäterveellisesti ☹️
Minä olen ylipainoinen useita kymmeniä kiloja. Jos söisin koko ajan, kun on nälkä, niin painaisin pian varmasti yli 150 kg. Nyt painan "vain" 130 kg, koska pyrin elämään joka päivä tietyn verran nälässä. Muunmuassa kahdeksan tunnin työpäivän aikana en syö kuin yhden mikroaterian ja joskus ehkä päälle banaanin. Moni laiha vetää tuplaten ruokaa työpäivän aikana.
Minulla on ensimmäiset maininnat painonnoususta jo neuvolan 3-vuotiskortissa ja vanhemmat ei todellakaan minua koskaan vartavasten pyrkineet ylensyöttämään. Esimerkiksi molemmat mummoni olivat mustavalkokuvissa pulskia ja pyöreäposkisia, vaikka ne kuvat on otettu joskus 50-luvulla ja silloin ei todellakaan mätetty ruokaa ylenpalttisesti ja tehtiin raskasta työtä. Joillakin sitä painoa vain kertyy, ja uskon todellakin perineeni näiden mummojeni geenejä tuonkin lihomisherkkyyden osalta.
No mutta sittenhän syöt pakosti työpäivän jälkeen paljon kaloreita ja liikut vähän. Olen minäkin herkkä lihomaan, mutta pidän syömiseni kurissa ja liikun niin paino pysyy normaalina. Olen ollut ylipainoinenkin sekä aikuisena että lapsena muutamia vuosia ja kyllä silloin söin paljon enemmän kuin liikuin. Ei kannata valehdella itselleen kun keho kuitenkin peruspiirteissään toimii niin, että lihoo jos syö liikaa kaloreita suhteessa kulutukseen.
Tuosta tekstistä jo näkee, että sinä et oikeasti ole herkkä lihomaan. "Olen ollut ylipainoinenkin sekä aikuisena että lapsena muutamia vuosia...".
Että ihan ylipainoinen (sekin ylipaino varmaan max 10 kg) ja peräti muutamia vuosia. Helposti lihovana (siis oikeasti helposti lihovana) ihminen ei pysty kontroloimaan painoa edes liikunnalla ilman, että joutuisi joka päivä näkemään nälkää. Kukaan ei pysty sitä nälkää sietämään vuosikausia.Eivät hoikat/normaalipainoiset näe nälkää. Syöminen ei vain yksinkertaisesti ole heille prioriteetti elämässä. He syövät elääkseen, eivät syödäkseen. Toisin, kuin ylipainoiset.
Heidän ei tarvitse syödä liikaa, koska heillä kylläisyyden tunne tulee normaalista ruokamäärästä. Vai luuletko heidän lopettavan aterioinnin aina nälkäisenä?
Jos syö itsensä jatkuvasti ähkyyn niin vatsalaukku venyy ja tarvitsee enemmän ruokaa tullakseen täyteen. Paastoamalla se kutistuisi. Vaihtoehtona olisi syödä täyttävää, mutta hiilihydraatintonta ruokaa eli kasviksia. Itse kasaan kasviksista puolet lautasesta. Tulee hyvin kuituja ja suoli tykkää. Salaattia, kurkkua, tomaattia, porkkanaraastetta. Nami nami.
Kasvikset eivät ole hiilihydraatittomia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
voisin jotenkin hyväksyä ne, jotka haluavat olla lihavia ja kasvattavat tarkoituksella läskiä. kai se on joku pervouden muoto. olkoon se heidän oikeutensa olla omia itsejään.
niitä taas en voi sietää, jotka syövät itsensä läskipalloksi ja sitten ruikuttavat siitä muille. keskustelupalstat, lehdet, some, tv, ruokkapöytäkeskustelut ym ovat täynnä läskien valitusta. siis oikeasti, miksi valitatte läskeistänne. ihan itse olette ne kasvattaneet. ei todella ole kenenkään muun vika. pitäkää turpanne kiinni. jos ei halua läskiä, niin ei pidä kasvattaa sitä. ihan oma vika
Yritän itse pysyä herkkujen kanssa kohtuullisuudessa, liikkua paljon ja välttää ylipainoa ja samaa yritän opettaa lapsille myös. En pakota lapsia syömään, enempää kuin napa vetää ja oppivat niin itse tunnistamaan kun ovat kylläisiä. Joskus jää ruokaa lautaselle, mutta sille ei voi mitään ja yrittää pienentää annoskokoja seuraavalla kerralla. Näillä mennään. Toisten ylipainoon en puutu millään tavalla enää koskaan. Joskus yritin nätisti vihjata asiasta sairaalloisesta painosta kärsivälle ja se otettiin vastaan vain moukkamaisena ilkeilynä. Päätös mihin tahansa muutokseen lähtee itsestä, jos on lähteäkseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun lähipiirissä on lihavia, myös itse olen.
Kukaan meistä ei ole täysin terveitä, mikä on vaikuttanu painon kerääntymiseen.
On pari epävakaata persoonallisuushäiriöistä eli ei osaa pitää itsestään tai asioista kunnolla huolta, on masennusta, alkoholismia, ahdistusta, kroonista kipua ja väsymystä, PCOS jne.
Ennen kuin haukkuu lihavia (jota tällä palstalla tehdään tosi rumasti), niin koittakaa ymmärtää, että ei kukaan, tai harva, vaan päättää olla lihava ja se johtuu vaan laiskuudesta.
Itelle se syy oli jaksaminen nollassa ja surkea olo, onneksi paino alkanut vähän laskea.
Lihavuus on tapa hakea huomiota toisilta kun on paha olla eikä kukaan välitä
Läski on aina rumaa, näin on ollut nykyaikana aina.
Laiska ja saamaton heppu, näitähän riitti jo keskiajalla ylimyksissä jotka kaikki olivat läskejä.
Olisi outoa jos kaikki ihmiset olisivat samanmallisia.Onhan ihmisissä myös viisaita ja tyhmiä,kilttejä ja ilkeitä jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on jokaisen oma asia. Sitä en ymmärrä, että moneen perheen lapset ovat lihavia, koska se johtuu useimmiten vääränlaisesta ruuasta. Ja syödään liikaa herkkuja. Eli opetetaan lapsesta asti elämään epäterveellisesti ☹️
Minä olen ylipainoinen useita kymmeniä kiloja. Jos söisin koko ajan, kun on nälkä, niin painaisin pian varmasti yli 150 kg. Nyt painan "vain" 130 kg, koska pyrin elämään joka päivä tietyn verran nälässä. Muunmuassa kahdeksan tunnin työpäivän aikana en syö kuin yhden mikroaterian ja joskus ehkä päälle banaanin. Moni laiha vetää tuplaten ruokaa työpäivän aikana.
Minulla on ensimmäiset maininnat painonnoususta jo neuvolan 3-vuotiskortissa ja vanhemmat ei todellakaan minua koskaan vartavasten pyrkineet ylensyöttämään. Esimerkiksi molemmat mummoni olivat mustavalkokuvissa pulskia ja pyöreäposkisia, vaikka ne kuvat on otettu joskus 50-luvulla ja silloin ei todellakaan mätetty ruokaa ylenpalttisesti ja tehtiin raskasta työtä. Joillakin sitä painoa vain kertyy, ja uskon todellakin perineeni näiden mummojeni geenejä tuonkin lihomisherkkyyden osalta.
No mutta sittenhän syöt pakosti työpäivän jälkeen paljon kaloreita ja liikut vähän. Olen minäkin herkkä lihomaan, mutta pidän syömiseni kurissa ja liikun niin paino pysyy normaalina. Olen ollut ylipainoinenkin sekä aikuisena että lapsena muutamia vuosia ja kyllä silloin söin paljon enemmän kuin liikuin. Ei kannata valehdella itselleen kun keho kuitenkin peruspiirteissään toimii niin, että lihoo jos syö liikaa kaloreita suhteessa kulutukseen.
Tuosta tekstistä jo näkee, että sinä et oikeasti ole herkkä lihomaan. "Olen ollut ylipainoinenkin sekä aikuisena että lapsena muutamia vuosia...".
Että ihan ylipainoinen (sekin ylipaino varmaan max 10 kg) ja peräti muutamia vuosia. Helposti lihovana (siis oikeasti helposti lihovana) ihminen ei pysty kontroloimaan painoa edes liikunnalla ilman, että joutuisi joka päivä näkemään nälkää. Kukaan ei pysty sitä nälkää sietämään vuosikausia.Eivät hoikat/normaalipainoiset näe nälkää. Syöminen ei vain yksinkertaisesti ole heille prioriteetti elämässä. He syövät elääkseen, eivät syödäkseen. Toisin, kuin ylipainoiset.
Heidän ei tarvitse syödä liikaa, koska heillä kylläisyyden tunne tulee normaalista ruokamäärästä. Vai luuletko heidän lopettavan aterioinnin aina nälkäisenä?
Jos syö itsensä jatkuvasti ähkyyn niin vatsalaukku venyy ja tarvitsee enemmän ruokaa tullakseen täyteen. Paastoamalla se kutistuisi. Vaihtoehtona olisi syödä täyttävää, mutta hiilihydraatintonta ruokaa eli kasviksia. Itse kasaan kasviksista puolet lautasesta. Tulee hyvin kuituja ja suoli tykkää. Salaattia, kurkkua, tomaattia, porkkanaraastetta. Nami nami.
Nälän ja kylläisyyden tunteisiin vaikuttaa vatsalaukun lisäksi niin moni muukin asia, esimerkiksi suolistohormonit ja mikrobiomi. Lihavuusasiat eivät ole niin kovin yksinkertaisia kuin av-asiantuntijat uskovat.
Vatsalaukulla ei ole mitään tekemistä kylläisyyden kanssa. Kylläisyys riippuu ruuan sisällöstä.
Vatsa täysi ei tarkoita kylläisyyttä.
Näinhän se on. Aika moni luulee, että kun vatsa on täysi, niin on kylläinen. Sitten tässä harhassa vedetään kasviksia vatsa täyteen ja hehkutetaan vähiä kaloreita. Nälkä on kuitenkin taas hetken päästä. Pienemmällä annoksella kaloripitoista ruokaa kylläisyys pysyy seuraavaan ruokailuun. Eikä tarvitse ahtaa vatsaa täyteen. Ja kasviksetkin mahtuu mukaan kohtuudella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä vuonna 2058 kirjoitti:
Saa nähdä milloin lihavuus kohdataan ilman, että pääpointti on pelkkä henkilön syyllistäminen kuten nykyään on tapana. Milloin asiaa ruvetaan hoitamaan kohtaamalla yksilöllisyys tässä asiassa, koska ei kukaan mätä itseä lihavaksi vain huvin vuoksi. Ei kukaan syö itseään koko ajan ähkyyn ja mussuta vielä siihen päällekin vain lisää ruokaa, että pakko saada lihoa, kun se on niin mukavaa. Ihmisten lihominen on täysin yksillöllinen asia siinä missä sormenjälki. Toki omalla ruokavaliolla voi hallita painoa, mutta kuka lihomisherkkä jaksaa koko ikänsä vain olla nälässä päivästä toiseen, jotta paino ei nousisi? Ei kukaan sanon minä.
Ei masentuneellekaan nykypäivänä vain todeta, että mene ulos aurinkoon kävelemään ja piristy, äläkä ole noin henkisesti heikko. Joskus aikoinaan koko asiaa ei pidetty minkäänlaisena sairautena ja ei siihen hoitoja tarjottu. Piti vain elää samanlaista elämää kuin muutkin ja herätä joka aamu töihin jne, tai vaihtoehtoisesti tehdä ratkaisuja oman käden kautta.
Tosin veikkaan, että ylipaino tullaan kohtaamaan inhimillisesti vasta vuosikymmenien päästä, koska tuo syyllistämisen kulttuuri on niin vahva nykyään. Uskon, että tulevasuudessa on kehitetty lääkkeitä, joilla voidaan hallita mm. näläntunnetta, koska henkilön oma elimistö ei siihen normaalisti kykene oikealla tavalla. Ihan kuin masentuneellekin määrätään nykyään lääkkeitä, niin uskon, että ylipainon kohdalla asia menee samaan suuntaan. Syyllistämisen sijasta ruvetaan kohtaamaan yksilö ja ruvetaan ymmärtämään, ettei kaikkien elimistö ole samanlainen.
Olemaan nälässä päivästä toiseen? Ei normaalipainoisen ihmisen tarvitse olla nälässä. Käsitys nälästä on vaan vääristynyt kun ihmiset eivät nykyään edes ymmärrä, että pieni näläntunne ennen ateriaa on ihan tavallinen asia.
Ehkä et vain pysty ymmärtämään, että jokainen kokee nälän ja kylläisyyden eri tavoin. Näihin tunteisiin vaikuttaa useampi tekijä, mm. suoliston hormonit, mahdollisesti jopa bakteerit. Pieni heitto jossain tekijässä ja todellakin, joudut olemaan nälkäinen jos haluat pysyä normaalipainoisena.
Höpö höpö. Tämä on juurikin tätä mukamas-tieteellistä selittelyä, jolla perustellaan länsimainen läskistyminen. Aivan kuin yht'äkkiä puolella kansasta hormonit tai suoliston bakteerit olisi vinksallaan. Syyt lihomiseen ovat ihan kaikilla kuitenkin siinä, että kroppa saa liikaa energiaa kulutukseen nähden, jos ja kun arkielämä on muuttunut hyvin vähän energiaa kuluttavaksi. Samaan syssyyn kaikenlainen ravitsemuksellisesti tyhjänpäiväisen syötävän helppo saaminen.
Ihmiskunnan historiassa lihaviksi ovat "päässeet" vain ne, joiden fyysinen aktiivisuus on voinut olla vähäistä samanaikaisesti ylettömän energiansaannin kanssa. Eli ne yhteisön hyväosaiset, joita on palveltu ja joiden ei ole tarvinnut tehdä ruumiillista työtä. Nyt näitä energian saanti vs. kulutus poskellaan olevia tyyppejä on kaikissa kansanosissa, vaikkakin enemmän vähemmän kouluttautuneissa.
Hormoneilla ja suoliston mikrobeilla voi yksilötasolla olla pienenpieni merkitys, mutta kansakunnan tasolla ei.
Nälän ja kylläisyyden tunteisiin vaikuttaa vatsalaukun lisäksi niin moni muukin asia, esimerkiksi suolistohormonit ja mikrobiomi. Lihavuusasiat eivät ole niin kovin yksinkertaisia kuin av-asiantuntijat uskovat.