Miten käyttäydyt, jos pidät jotain ihmistä seksuaalisesti puoleensavetävänä
Olen tullut siihen tulokseen, että minussa on jotain perustavaa laatua olevaa vikaa. Tapaan aniharvoin ihmisiä, jotka viehättävät minua seksuaalisesti ja joiden kanssa vietän enemmän aikaa. Mutta silloin kun sitä tapahtuu (eli ehkä noin 5v välein), minusta tuntuu, että muutun naisääliöksi. Tekisi mieli tehdä suoria, irstaita ehdotuksia ja käydä fyysisesti käsiksi. Valvon yöt ja mietin vain tätä "kohdetta", seksiä tekee mieli ihan koko ajan.
Elämä on osoittanut, että näiden tunteiden vallassa ei kuitenkaan kannata toimia, koska miehet pelästyvät suorasukaisuuttani. Joskus nuorempana tuli joku raahattuakin sitten punkkaan, mutta joka ikinen näistä kiiman kohteista katosi viimeistään 2-4 panon jälkeen jonnekin horisonttiin.
Seurustelusuhteissani olen ollut huomattavasti laimeampi, eikä seksi koskaan ole niin kiinnostavaa ollutkaan. Ja sitten suhteetkin ovat loppuneet. Mutta mitä pienempi kiinnostus minulla on ollut mieheen, sitä varmemmin hän on katsonut minun olevan tyttöystävämatskua, näin sanoakseni. Jos mies on oikeasti kiinnostanut (varsinkin seksuaalisesti) koko hommasta ei ole tullut mitään. Miehet ovat joko pelästyneet kuoliaaksi tai sitten olleet semi-imarreltuja, mutta kuitenkin kadonneet aika nopsaan.
Nykyään olen naimisissa miehen kanssa, jota en halua seksuaalisesti.
Kommentit (50)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En mitenkään. Jos mies tuntee samoin, on aivan varmaa, että hän tekee aloitteen.
Ja niin on tehnytkin.
En kai minä nyt naisena ala keneltäkään mieheltä suoraan munaa vonkaamaan.
Kyllä ne kemiat ovat aina molemmin puolisia.
Ja jos eivät ole, niin homma jää aina sikseen-
Miksi ihmeessä et alkaisi? Mikä siinä on niin epäsopivaa? Mulla olisi jäänyt suurin osa seksikokemuksista väliin, jos en olisi mennyt tekemään aloitetta. Olisi elämä ollut pirun tylsää.
Aika monelle pirun tylsä elämä tarkoittaa jotakin aivan muuta kuin seksisek... eikun anteeksi kokeilut useiden tyyppien kanssa ;) Se ei ole läheskään kaikille tavoite, vaan aivan muut jutut on oleellisempia, tavoiteltavampia ja tärkeitä. Kuten omien arvojen mukaan eläminen ja omanarvontunnon säilyminen.
Yksi ainoa sama seksikumppani kohta 24v (eikä johdu tarjokkaiden puutteesta)
Okei no joo, ei munkaan mielestä niitä kumppaneita tarvitse olla pilvin pimein, eikä määrä laatua korvaa. Ehkä tylsyydellä tarkoitan sitä, että ei olisi koskaan tullut koettua intohimoista seksiä, jos ei olisi koskaan mennyt ehdottamaan seksiä yhdellekään miehelle.
Mutta ehkä se tosiaan rikkoo omanarvontuntoa, sopivaisuussääntöjä ja on vinksahtanutta.
Jos nainen on todella päällekäyvä seksiehdotuksineen, tulee siitä itselleni jotenkin outo fiilis.
En osaa tarkemmin selittää, siinä vaan joku klikkaa päässä että tällainen käytös ei ole normaalia.
M35
Naiset, joilla on haluja väärässä hetkessä ja väärällä tavalla ovat norminrikkojia ja siten tuomittuja yhteisön ulkopuolella olemiseen. E-pillerit voisivat auttaa, sillä ne taittavat seksuaalista halukkuutta.
Aiemmin tuollaisia naisia lähetettiin Seilin saarelle.
Ikävää mutta itsellekin käynyt. Jos pidän jotain erityisen kiinnostavana, usein ei ole mitenkään erityisen kiinnostunut tai valmis romanttisiin puuhiin heti. Tai pitkäänkin tunnettua sitten yhden yön tai lyhyen suhteen jälkeen katoaa. Ehkä haluavat itse jahdata naista.
Mitenkö käyttäydyn? Menee täysin pasmat sekaisin. Törmäilen, kompuroin, sekoan sanoissa jos mitään sanoja onnistun saamaan ulos. Syke nousee, varmaan punastelen. Juoksen karkuun/piiloon jos voin.
Ei liene yllättävää, että seurustelusuhteisiin olen päässyt vain sellaisten kanssa, joiden kanssa ei mene pasmat sekaisin.
Vierailija kirjoitti:
Naiset, joilla on haluja väärässä hetkessä ja väärällä tavalla ovat norminrikkojia ja siten tuomittuja yhteisön ulkopuolella olemiseen. E-pillerit voisivat auttaa, sillä ne taittavat seksuaalista halukkuutta.
Mutta eihän tunteilleen mitään voi. Joskus voi ihastua. Jos ne tunteet peittää parhaansa mukaan, vaikka niitä olisi väärässä paikassa, eihän naista silloin voi tuomita.
Vierailija kirjoitti:
Minun mieheni tapaili minua ennen hyvin seksuaalisesti aktiivisia naisia, mutta he eivät tuntuneet "oikeilta". Kun hän tapasi minut, hän ei erityisemmin halunnut minua ja piti meidän seksiä pikemminkin estyneenä ja kummallisena kuin hyvänä. Mutta koska se ei ollut erityisen hienoa, hän päätti, että olen hänen elämänsä nainen.
Vaimo/hu@ra ajattelu. Nainen on hyvä kun ei nauti eikä ole nautittava.
Vierailija kirjoitti:
Aiemmin tuollaisia naisia lähetettiin Seilin saarelle.
Ja nykyään sinne halusi joku rokottamattomia
Harmi, että normaaleille halutaan pahaa, kun itse ollaan vajaita.
Aika monelle pirun tylsä elämä tarkoittaa jotakin aivan muuta kuin seksisek... eikun anteeksi kokeilut useiden tyyppien kanssa ;) Se ei ole läheskään kaikille tavoite, vaan aivan muut jutut on oleellisempia, tavoiteltavampia ja tärkeitä. Kuten omien arvojen mukaan eläminen ja omanarvontunnon säilyminen.
Yksi ainoa sama seksikumppani kohta 24v (eikä johdu tarjokkaiden puutteesta)