mitä sanoa pienten lasten äidille...

...joka ei osaa puhua mistään muusta kuin lapsistaan?

kyseessä siis vanha ystäväni jo ala-aste ajoilta, en haluaisi laittaa välejä poikki, mutta hänellä on temperamenttiä enkä tiedä miten sanoa asiasta niin ettei loukkaannu. ihan ymmärrettävää että kun on pieniä lapsia niin elämä pyörii niiden ympärillä, mutta tiedän myös vastaavia ihmisiä jotka kykenevät ja jopa haluavat puhua muista aiheista (esim. päivän uutiset, kulttuuri, politiikka, kukkien kasvatus tai elokuvat). emme asuu enää lähekkäin ystäväni kanssa joten viestittelemme s-postitse, tekstareilla ja chätissä lähinnä, mutta niitä keskusteluja leimaa alusta loppuun lapset. yritän kysellä jotain että "no mitäs sinä olet tehnyt itseksesi viime aikoina" mutta siihenkin vastaukseen hän sekoittaa lapset, tai vastaa yhdellä sanalla ja jatkaa sitten taas.

luulisi että viesti menee perille kun kommentoin kaikkeen "ok" tai "kiva" (en oikeasti lapsettomana osaa sanoa esim. lastentarha-juttuihin mitään muuta) mutta ei todellakaan. tämä tilanne tuntuu ajavan meitä erilleen tai ainakin minua hänestä. meillä oli jossain vaiheessa enemmän etäisyyttä jolloin tämä ei ollut ongelma mutta nyt hänellä on enempi aikaa ja tuntuu että on ehkä tylsistynyt ja siksi "kaataa" kaiken niskaani. mielellään itsekin olisin yhteyksissä mutta tämä ei tunnu toimivan.