Lue keskustelun säännöt.
Jos et olisi löytänyt puolisoa, olisitko hankkinut lapsen yksin hoidoilla?
31.07.2021 |
Tuli toisesta ketjusta mieleen. Jos et olisi löytänyt puolisoa, olisitko hankkinut lapsen yksin hoidoilla? Minusta on hienoa että tällainen mahdollisuus on, mutta itse en olisi tarttunut siihen. En haluaisi tietoisesti totaali YK:ksi (jos jää leskeksi niin se on eri asia), tukiverkostoa olisi liian vähän kun jää pois toisen vanhemman sukulaiset ja kokisin hankalaksi sen kun pitäisi selittää lapselle, missä hänen isä on.
Kommentit (21)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En olisi uskaltanut. Vähintään olisi tarvinnut vanhempien tukea ja apua.
Joo ehdottomasti mutta tuskin kolmea kuten nyt on. Hoidoilla ja luovutetuilla sukusoluilla ovat nämäkin rakkaat pirpanat tehty.
Oikeastaan en. Ex-mies oli tässä lapsiasiassa paljon aloitteellisempi ja ehdottomampi, itse olisin saattanut jättää lapset hankkimatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisin ja kävinkin hoidoissa, mutta ei tärpännyt. En jatkanut hoitoja, koska tapasin nykyisen mieheni. Sain sitten luomusti lapsen. Tutkimusten mukaan lapsi ei jää kaipaamaan sellaista, jota ei ole ollut eli isä. Lapsen alkuperästä tulee myös puhua aivan alusta asti. Tosiaan ei voi luottaa 100 % muihin ihmisiin sen oman lapsen hoidossa. Tukiverkkoja on hyvä olla, mutta niiden ylläpitokin käy työstä.
Todella vaikea kysymys. Kun tiedän mitä kaikkea lapsi on mulle antanut, tuntuisi mahdottomalta että en olisi häntä saanutkaan tai uskaltanut yrittää. Mutta oma perheeni ei ole kummoinen tukiverkko. Ilman mieheni perhettä ja tietysti miestäni olisin ollut todella yksin, samoin lapsi. Toki ehkä sitten olisin myös tullut itsenäisemmäksi, enkä olisi odottanutkaan kauheasti apua tai tukea mistään. Toinen kysymys on raha ja toimeentulo ja työ. Olen alalla jossa tulot on hyvät mutta epävarmat ja sopimukset määräaikaisia, uupuminen yleistä. Olisinko voinut tai jaksanut tehdä tätä työtä lapsen kanssa yksin? Olisiko työttömyys ja köyhyys ollut liian todennäköisiä uhkia?
Jos neuvoa kysytään, sanoisin tämän pohjalta, että lapsi on suurta rikkautta ja antaa aivan valtavasti. Lapsi vaatii kuitenkin verkostoja ja resursseja. Kannattaa miettiä tarkkaan onko itsellä niitä, koska lapsi ansaitsee syntyä hyvinvoivaan ympäristöön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En todellakaan, kyllä nää lapset ovat olleet vahvasti puolison halusta ja kyvystä puhuttaa minua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisin, mutta en hoidoilla, vaan olisin etsinyt miehen joka haluaa siittää lapsen ilman sitoumuksia. Sellaisia löytyy yllättävän paljon. Ja kun asian hoitaa täysin anonyymisti, ei tule kummallekkaan myöskään jälkiseuraamuksia. Mutta löysin kumppanin ja sain hänen kanssa sitten tyttären.
En. Oma äiti kasvatti minut yksin ja ainoana lapsena minulla on vielä huonommat tukiverkostot kuin äidilläni oli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En todellakaan. En halua lähtökohtaisesti tehdä isättömiä (tai äidittömiä) lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisin, mutta en hoidoilla, vaan olisin etsinyt miehen joka haluaa siittää lapsen ilman sitoumuksia. Sellaisia löytyy yllättävän paljon. Ja kun asian hoitaa täysin anonyymisti, ei tule kummallekkaan myöskään jälkiseuraamuksia. Mutta löysin kumppanin ja sain hänen kanssa sitten tyttären.
Nojoo.. Rahallisesti halpa vaihtoehto, mutta et sitten tule ollenkaan ajatelleeksi sitä lasta...
Klinikan kautta hankitulla lapsella on OIKEUS saada lahjoittajan tiedot 18 vuotta täytettyään, mitä tällaisen anonyymi random tyypin kanssa ei tapahdu.
Mulla olisi todennäköisesti ollut mahdollisuus hankkiutua yhteen jonkun miespuolisen kaverin kanssa ns kumppanuusvanhemmiksi. Sitä olisin varmaan harkinnut.
En todellakaan. Enkä tee vaikka mieskin on. En tekisi vaikka maksettaisi.
Hankin lapsen jo ennenkuin edes olin ajatellut hankkia miestä. Äippä 20v.
Et voi koskaan 100% luottaa siihen että se toinen vanhempi tai hänen sukulaisensa pysyvät teidän (= sinun ja lapsen) elämässänne. Et pysty luottamaan edes omiin sukulaisiisi että lapsella on elämässään isovanhempi. Noin laskelmoivan ja muiden varaan ajattelevan pelkurin kannattaa jättääkin lapsensa tekemättä.