Olen 22v nainen ja en halua parisuhdetta enää ikinä.
Oon huomannut mielenkiintosen ilmiön. Ihmisiä suututtaa, kun nuori nainen ei halua parisuhdetta, ei ole innostunut "etsimään ketään" tai halua johonkin helvetin sinkkuristeilyille tai netti/sokkotreffeille.
Oon 22v, ihan mukiinmenevän näköinen, nätti hymy, hyvä iho, kauniit pitkät hiukset, 164cm/55kg, ja silti lähes poikkeuksetta kertoessa sinkkuudestani saan sellasia "kyllä säkin vielä jonkun löydtä" juttuja. Noissa vakuutteluissa ja poikaystävän tuputtamisissa on se maku, että mun oletetaan olevan jotenkin niin ruma tai huono, etten sen takia ole löytänyt miestä. Mä en halua parisuhteeseen. En halua asua, olla tai jakaa elämääni miehen kanssa. Olen ollut sinkku nyt 2 vuotta, ja sitä ennen seurustelin kolmen herran kanssa 15 vuotiaasta. Noi kaikki "suhteet" oli ihan painajaisia. Ei kyllä johdu iästä, koska katsellassani kavereiden seurusteluja niin kaikilla on joitakin vaikeuksia suhteessa. Mustasukkaisuutta, mies valittaa ulkonäöstä/katsoo tolkuttoman paljon pornoa/flirttailee muille naisille, jätkien pitää saada käydä poikienilloissa ja ulkomaanmatkoilla koska muuten tyttöystävä on liian "kontrolloiva" mutta toisin päin tää ei onnistu, jätkät ei osaa siivota jälkiään tai elää normaalia elämää ilman addiktioita tai sekoilua. Ja tottakai toi jokaviikonloppuinen baariralli. Silti musta tuntuu, että erityisesti noi huonoissa suhteissa elävät muikkelit tyrkyttävät sitä miehen etsimistä eniten. Musta tuntuu, että mun ikäpolvi on ihan totaallisen sekaisin.
Miten voisin kohteliaasti selittää olevani vapaaehtoisesti miehetön (see what I did there ;D) kun seuraavan kerran joudun kuuntelemaan lätinää, että nyt etitään Lauralle mies?
Kommentit (133)
[quote author="Vierailija" time="14.08.2014 klo 00:56"]
Oho, eli ette todellakaan ole mitään metsässä asuvia höperöitä. Miten päädyit vauvapalstalle? Ja ooppa nyt rehellinen, oliko vaikeata olla niin kauan yhdessä ilman seksiö vai antoiko usko voimaa?
[/quote]
Heh.
Tein sähkön hintaveirtalua tuossa 30min sitten ja täällä oli samankokoisesta asunnosta keskustelua ja kappas päädyin lukemaan tätä juttua.
Voin myöntää ettei ollut helppoa pidättäytyä kummaltakaan. Jouduimme painimaan asian kanssa välillä ja keskustelimme myös asiasta usein. Varsinkin jos olimme myöhään illalla toisen luona kylässä ja olimme väsyneitä niin hommat meinas lähteä välillä lapasesta, mutta jotenkin aina selvisimme tilanteista. :D Uskosta oli tosi paljon hyötyä varsinkin kun rukoilimme asiaa aina aika-ajoin. Mutta ei se siltikään ollut helppoa. Nyt jälkeen päin on vain kiitollinen että selvittiin. Heheh. Mutta ollaa molemmat 100% sitä mieltä että ehdottomasti kannatti. :)
[quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 20:42"]Sanot vain, ettei sua miehet tai suhteet kiinnosta ja näytät loukkaantuneelta, jos he eivät ymmärrä. Ongelmasi takana on se, että itse annat kuitenkin päinvastaisia signaaleja, siksi tuttusi eivät usko. Koska kirjoituksestasi sai sen mielikuvan, että hyvä ja kunnollinen mies kelpaisi.
Aika hassua, että sulla on ollut vain huonoja miehiä, mutta piireissä, joissa naiset on muikkeliineja ei oikein voi muuta odottaakaan.
[/quote]
Mikä on muikkeliini?
Hui kun olette nuoria.
Olkaa vaan ilman miestä ja pitäkää hauskaa. Eläkää nuoruuttanne nyt. Älkää "tuhlatko" sitä kotileikkeihin. (Jotka nyt on sitä mieltä ettei ikinä miestä ja suhdetta).
Joskus voi ehkä mieli muuttua, ei voi ikinä tietää.
Sitten voi jos se mieli muuttuukin niin alkaa miettiin miestä, yhteistä kotia ja perhettä.
Takana on sitten jo hyvin eletty rilluttelu nuoruus ja aika.
Tarviihan sitä tietty myöhemminkin päästä joskus tuulettuun mutta nyt tähän ketjuun näin.
Toi 17v tyttö oli kyllä hellyyttävä.
No ok jos ei halua miestä ollenkaan.
Mutta jos ongelma on siinä - kuten joillakin ketjuun kirjoittaneilla - että löytää vain paskoja 'miehiä' jotka kohtelevat huonosti niin kannattaa katsoa peiliin. Miksi valitsee aina sen huonosti kohtelevan, syy saattaa löytyä mm. lapsuuden ongelmista ja niitä kusipäitä kyllä riittää kunnes selvittää ongelmansa itsensä kanssa ja eheytyy vastaanottavaiseksi mukaville ja hyvin kohteleville ihmisille.
[quote author="Vierailija" time="14.08.2014 klo 01:54"]No ok jos ei halua miestä ollenkaan.
Mutta jos ongelma on siinä - kuten joillakin ketjuun kirjoittaneilla - että löytää vain paskoja 'miehiä' jotka kohtelevat huonosti niin kannattaa katsoa peiliin. Miksi valitsee aina sen huonosti kohtelevan, syy saattaa löytyä mm. lapsuuden ongelmista ja niitä kusipäitä kyllä riittää kunnes selvittää ongelmansa itsensä kanssa ja eheytyy vastaanottavaiseksi mukaville ja hyvin kohteleville ihmisille.
[/quote]
Mä olen tiedostanut kauan että joku itsessä mättää. Mutta en osaa korjata sitä enkä tarkentaa. Mua ainakin kiusattiin joskus, mut jostainhan nekin sai syyn siihen..
[quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 20:23"][quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 19:55"]Miksi noin nuorena PITÄISI kenelläkään olla mitään vakavaa parisuhdetta? Jotkut ovat onnistuneet ja se on hieno asia, mutta ei se ole mikään välttämättömyys. Joku saattaa kateellisena vouhottaa sitä "etsi mies, etsi mies" -juttua, koska itsellä parisuhteen vuoksi on elämä rajoittunutta. Ei muuten kukaan tuollaista väkisin tyrkyttämistä pidä. Nuorena on hyvä elää, nähdä maailmaa ja elää itselleen! :) kyllä se oikea tulee joskus, jos on tullakseen.
[/quote]
Itsestäni ainakin tuntuu, että vaikkei pitäisi olla mitään elämänmittaista rakkautta, niin silti pitkään sinkkuna ollutta naista katsotaan kieroon. Pitäisi siis olla ainakin sellaisia vuoden-parin "oikeita seurustelusuhteita". Sitten kolmekymppisenä vakiintuminen ja lasten hankinta.
Olen itse samoilla linjoilla kuin ap, tosin olen viitisen vuotta vanhempi. Neljä vuotta olen ollut nyt sinkkuna. En koe erityistä kaipuuta kumppanuuteen ja aiempien seurustelusuhteiden koin aina jotenkin hidastavan mua elämässä. Tämä toki johtui siitä, ettei parisuhde ollut näissä tapauksissa todellakaan mikään voimavara, vaan kuormitti henkisesti todella paljon. Säännöllistä seksiä kaipaan välillä (tosin eipä sekään ole parisuhteessa mikään selviö), mutta omin käsin ja satunnaisen miesseuran voimin on selvitty hyvin tähän asti :)
Tsemppiä ap ja muut samassa tilanteessa olevat - osoitetaan yhdessä, että 2010-luvulla nainen voi valita myös vapaaehtoisen parisuhteettomuuden :)
[/quote]
Keille jaoit persettäsi?
Aivan kuin pariutuminen olisi elämän tarkoitus ja ennen kuin löydät "toisen puoliskosi" olisit jollain tavalla vajaa.
Eihän nyt kaikki halua samoja asioita niin kuin varmaan kaikki tietää. Ihme painostusta ja syyllistämistä jos on tyytyväinen yksineläjä.
Aivan kuin pariutuminen olisi elämän tarkoitus ja ennen kuin löydät "toisen puoliskosi" olisit jollain tavalla vajaa.
Eihän nyt kaikki halua samoja asioita niin kuin varmaan kaikki tietää. Ihme painostusta ja syyllistämistä jos on tyytyväinen yksineläjä.
Aivan kuin pariutuminen olisi elämän tarkoitus ja ennen kuin löydät "toisen puoliskosi" olisit jollain tavalla vajaa.
Eihän nyt kaikki halua samoja asioita niin kuin varmaan kaikki tietää. Ihme painostusta ja syyllistämistä jos on tyytyväinen yksineläjä.
Jotenkin tuntuu että nykyään teiniängsti jää päälle muutamille yli 20 vuotiaille.
[quote author="Vierailija" time="14.08.2014 klo 04:14"][quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 20:23"][quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 19:55"]Miksi noin nuorena PITÄISI kenelläkään olla mitään vakavaa parisuhdetta? Jotkut ovat onnistuneet ja se on hieno asia, mutta ei se ole mikään välttämättömyys. Joku saattaa kateellisena vouhottaa sitä "etsi mies, etsi mies" -juttua, koska itsellä parisuhteen vuoksi on elämä rajoittunutta. Ei muuten kukaan tuollaista väkisin tyrkyttämistä pidä. Nuorena on hyvä elää, nähdä maailmaa ja elää itselleen! :) kyllä se oikea tulee joskus, jos on tullakseen.
[/quote]
Itsestäni ainakin tuntuu, että vaikkei pitäisi olla mitään elämänmittaista rakkautta, niin silti pitkään sinkkuna ollutta naista katsotaan kieroon. Pitäisi siis olla ainakin sellaisia vuoden-parin "oikeita seurustelusuhteita". Sitten kolmekymppisenä vakiintuminen ja lasten hankinta.
Olen itse samoilla linjoilla kuin ap, tosin olen viitisen vuotta vanhempi. Neljä vuotta olen ollut nyt sinkkuna. En koe erityistä kaipuuta kumppanuuteen ja aiempien seurustelusuhteiden koin aina jotenkin hidastavan mua elämässä. Tämä toki johtui siitä, ettei parisuhde ollut näissä tapauksissa todellakaan mikään voimavara, vaan kuormitti henkisesti todella paljon. Säännöllistä seksiä kaipaan välillä (tosin eipä sekään ole parisuhteessa mikään selviö), mutta omin käsin ja satunnaisen miesseuran voimin on selvitty hyvin tähän asti :)
Tsemppiä ap ja muut samassa tilanteessa olevat - osoitetaan yhdessä, että 2010-luvulla nainen voi valita myös vapaaehtoisen parisuhteettomuuden :)
[/quote]
Keille jaoit persettäsi?
[/quote]
Hahaa! :D Onpa mielikuvitukseton provo. Kaipaatko lukumäärää vai nimilistaa?
Mä niin ymmärrän ap:ta. Oon ite 24v ja kaikki mun suhteet oli huonoja. Liekö sitten epäkypsiä miehiä tai mitä mut mä en tota paskaa aio katella. Jos tulee kunnon mies vastaan niin ok mut muuten jatkan sinkkuna hamaan tulevaisuuteen.