Nepotismi: Miksi kukaan ei myönnä, vaan kuvittelee kaiken olevan omaa ansiotaan?
Esimerkkejä löytyy elävästä elämästä vaikka kuinka. Näyttelijäsukujen vesoille avautuu kummasti ovet teatterikorkeaan ja elokuviin, vaikka lahjakkaita tulijoita olisi muutenkin. Julkisuuden henkilö tulee valituksi kosmetiikkafirman mannekiiniksi ja oma sisko sattuu olemaan pomona kyseisessä firmassa. Pikkukaupungeissa virat menevät kummasti kalakaverien lapsille, vaikka tyrkyllä olisi koulutetumpia ja sopivampia hakijoitakin. Oikea sukunimi avaa ovia alalla, jossa vanhempasi ovat kuuluisia jne.
Yhteistä nepotismitapauksille on se, että aina asia kiistetään jyrkästi. Kukaan ei koskaan myönnä, että nepotismi vaikuttaisi, vaan kaikki on ihan itse kovalla työllä ansaittua. Vakuutellaan, miten valittiin varmasti se kaikkein pätevin, joka nyt vain sattui olemaan sukua. Valintaprosesseja ei kuitenkaan sen tarkemmin avata, sanotaan vaan, että valittiin pätevin. Selitellään, että on jäävätty sukulainen päätöksen tekevästä porukasta, mutta eipä se oikeasti paljon vaikuta. Kuka kehtaa sanoa ei, kun se työkaverin sukulainen on valittavien joukossa? Itselle vielä vakuutellaan, miten nämä nepotismin myötä tulleet saavutukset, esim. työpaikat, ovat täysin omaa ansiota eikä sukulaisilla ole mitään tekemistä työllistymisen kanssa.
Miksi nepotismi on yhä tabu ja miksi nepotismia siedetään?
Kommentit (25)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua on viimeaikoina pistänyt silmään, kun moni ökysummia tienaava mainostaa, että on kyllä rahansa ansainnut, kun on niin kovasti tehnyt töitäkin. Tosiasiassa moni pienituloisessa paskaduunissa raatava on paiskinut vähintäänkin yhtä paljon töitä ja ansaitsisivat tuolla logiikalla ihan yhtä ison summan palkkaa tilipäivänä.
Työnmäärä ei tietenkään kerro yhtään mitään. Menestyminen vaatii älykkyyttä ja välillä ihan puhdasta tuuria (on oikeassa paikassa oikeaan aikaan).
Voithan sinä kaivaa vaikka ison kuopan pelkällä lapiolla. Fiksu käyttää tuohon hommaan kaivinkonetta.
Menestyminen vaatii myös häikäilemättömyyttä sekä valmiuden hyväksikäyttää muita ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua on viimeaikoina pistänyt silmään, kun moni ökysummia tienaava mainostaa, että on kyllä rahansa ansainnut, kun on niin kovasti tehnyt töitäkin. Tosiasiassa moni pienituloisessa paskaduunissa raatava on paiskinut vähintäänkin yhtä paljon töitä ja ansaitsisivat tuolla logiikalla ihan yhtä ison summan palkkaa tilipäivänä.
Työnmäärä ei tietenkään kerro yhtään mitään. Menestyminen vaatii älykkyyttä ja välillä ihan puhdasta tuuria (on oikeassa paikassa oikeaan aikaan).
Voithan sinä kaivaa vaikka ison kuopan pelkällä lapiolla. Fiksu käyttää tuohon hommaan kaivinkonetta.
Näinpä. Kaikilla ei ole resursseja siihen kaivinkoneeseen, kuten näillä kultalusikka suussa syntyneillä ja onnenkantamoisia osakseen saaneilla. Siksipä juuri närästää, kun annetaan ymmärtää, että vain se kovan työn ansiosta on päässyt kiinni ökytuloihin.
Täst ei saa puhua, koska suhteista hyötyville tulee hirmu paha mieli.
Ja tätä eniten harjottavan puolueen jäsenet puhuu vielä markkinatalouden puolesta.
Kasvoin lastensuojelulaitoksessa. Kun lopetin ammattikoulun niin reaktio oli "aha ok".
Näin se homma toimii.