Mua ällöttää ja hirvittää kulutushysteria ja ihmisten ahneus!!

Kun ei mikään enää riitä! Itse olen elänyt pahimmalla mahdollisella tavalla 90-luvun laman ja arvostan suuresti pieniäkin asioita. Mutta maailma muuttuu ja ihmiset sen mukana. Toivon vain että ihmiset ymmärtäisivät että elämässä on muutakin kuin se raha ja haluaminen.

Kymmentäkään senttiä ei liikene johonkin keräykseen, koska " ei se kuitenkaan mene perille" jne. Omasta pidetään kynsin hampain kiinni!



Saippuapalaa ei voi antaa tavarakeräykseen, koska " ei ole varaa" .



Ihmisillä ei ole varaa antaa, kuin omaan pohjattomaan ahneuden kuiluunsa



ap

Ja olen huomannut jos autan jotain, heti kysytään että mitä maksaa? Ei, en minä rahan takia vaan auttamisen takia!



t:3

jos haluaa auttaa. Oma elämäni pyörii vahvasti auttamisen ympärillä ja saan siitä hyvän mielen. Mua on aina vaivannut, lapsesta asti, muiden ahdinko. Paras lääke siihen on ryhtyä toimeen!



Joo, mutta siis oletetaan, että kukaan ei tee mitään nykyään ilman vastapalvelusta. Tai sitten olet vähän simppeli!

Miksi pitää selitellä miksi auttaa? Yritän ymmärtää muita ja toivon että minuakin ymmärrettäisiin.



t:3

suvaitsevainen ihminen ja haluan muuttaa muidenkin asenteita siihen suuntaan. Kukaan ei tosiaankaan meinaa ymmärtää, että auttaa hyvää hyvyyttään, ei palkkion toivossa. Tai siis palkka on se hyvä mieli!



Toinen asia tähän liittyen on se, että avuliasta ihmistä pidetään jotenkin ärsyttävänä, " muita parempana" . Tai jotain sinne päin, en osaa selittää.



ap

t:3

Minä olen uskovainen, mutta en juurikaan puhu uskosta, enkä pahemmin käy kirkossa. Haluan, että uskoni näkyy teoissani. Minä pidän tekopyhänä sellaista, joka vain puhuu ja jopa tuomitsee muita.

Mutta monen mielestä minä lienen tekopyhä, kun yritän parantaa maailmaa.



ap

Itse myös uskon, omalla tavallani. En tuputa, en käy kirkossa (jouluna) tai muutenkaan se ei näy ulospäin. Monet yllättyvät kun kuulevat että uskon.



Kiva että joku muukin ajattelee näin.



t:3

että vastapalvelus pitäis tietenkin olla. Tai että vaikka vanhoista lastenvaatteista pitäis ottaa maksu, jne jne jne.



Suomalaiset, oikeasti, on ihan sairaan saitaa kansaa, ei niinkään kerskakuluttajia. Yks erityisen vastenmielinen ilmenemismuoto on se että epäillään toisista että he yrittävät saada jotain taloudellisesti irti itsestä ja vahditaan sitten kuin haukat, kun tosiaan, eihän kukaan muuten mitään tee ellei siitä ole etua.





Kerskakulutusta mun mielestä on nimeomaan jossain Venäjällä, ylipäänsä jossain missä ihmiset on eläneet penniä venyttäen ja sitten yhtäkkiä onkin rahaa niin paljon ettei tiedä mihin sen kaiken laittas.

Mutta suurin osa ihmisistä miettii varmaan nytkin, että mistä huomiseksi ruokaa ja ensi talveksi polttopuita ym. lämmikettä, ettei palellu kuoliaaksi. Tai sitten ovat niin sekaisin viinasta ja muusta, etteivät ajattele yhtään mitään.

Eli kerskakulutusta on vain tietyillä ihmisillä Moskovan ja Pietarin alueella.



Kolmonen: Minä en tykkää siitä, että uskoa tuputetaan tai lainataan Raamatunsäkeitä, joiden nojalla tuomitaan muita tyyliin, kun Raamatussa lukee näin, olet sinä syntinen. Ei ole meidän ihmisten tehtävä tuomita, vaan aivan päinvastoin. Meidän kuuluu auttaa ja tukea toisiamme.



Kyllä minäkin yllätän välillä, jos keskustelussa paljastuu uskoni. En siitä itse puhu, jos joku nyt sitten ei satu kysymään. Ei vain ole oleellista puhua siitä.



ap

mauttomana, ja statussymbolitkin on aika hillittyjä moneen muuhun paikkaan verrattuna. Mutta se epäluuloisuus ja saituus!

Tulis taas kunnon lama-aika ja oikei kova työttömyys niin ihmiset vähän nöyrtyis. ahneella on paskanen loppu...

eivät tässä maailmanajassa nöyrry. jos kova lama ja työttömyys tulee, eivät ne suurimmat paskat silti nöyrry. Työläinen nöyrtyy entisestään.