Onkohan ihan huono ajatus mainita työnhaussa vapaaehtoinen lapsettomuus?
Tavallaan tuntuisi hassulta mainostaa sitä siinä (kun perhesuhteet eivät edes lain mukaan saisi millään tavoin vaikuttaa valintoihin), mutta jos sen laittaisi siististi ja todella lyhyesti cv:hen kohtaan perhesuhteet?
Kommentit (23)
Jos on nuori niin voi olla hyvä juttu
En laittaisi cv:hen, mutta työhaastattelussa voi asiasta mainita, jos tulee sopiva tilaisuus. Multa aikoinaan kysyttiin, missä näen itseni viiden vuoden päästä, ja siinä yhteydessä oli luontevaa mainita, että mun kohdallani lapset on jo hankittu. Sain paikan.
Pikemminkin haastattelussa voit heittää muun markkinointipuheen seassa että perheenlisäys ei ole suunnitelmissa eikä äitiyslomia tulossa.
ei kannata, todella typerää. eihän perhesuunnitelmista sais ees kysyä työhaastattelussa.
Kannattaiskohan mainita myös siitä, jos kohtu on poistettu, mies on tuhkamuna tai impotentti?
Haloo. Mautonta.
Eipä se tarkoita mitään, vain sinun tämänhetkistä ajatusmaailmaa, joka voi muuttua jo ensi kuussa.
Nämähän ovat asioita jotka saattavat muuttua (vaikkei siltä juuri nyt tuntuisikaan), joten en alkaisi sitä erityisemmin mainostamaan. Muutenkin tuntuu jotenkin älyttömältä, että lapsettomuus on työnhaussa valttikortti. Mutta tähän kai on tultu.
[quote author="Vierailija" time="10.08.2014 klo 09:32"]
Pikemminkin haastattelussa voit heittää muun markkinointipuheen seassa että perheenlisäys ei ole suunnitelmissa eikä äitiyslomia tulossa.
[/quote]
Joo, näin mä sen kanssa ennemmin ajattelen. Mutta kunhan puntaroin.
aloittaja
Olisi tyhmää. Kun vakuuttelee sellaista, mitä ei ole edes kysytty, herää epäilys, onko asia itse asiassa juuri päinvastoin...Lisäksi haluttomuus äitiyteen patologisoidaan kulttuurissa.
En kyllä laittaisi kirjallisesti hakupapereihin. Vuoden vitsi olet, kun sitten jonain päivänä paukahdat paksuksi. Asiaa ei yleensä tuoda esille, jos on lapseton. Asian korostaminen tuolla tavoin luo vaikutelman, että asia on sinulle niin olennainen, että todennäköisesti olet kohta raskaana.
Jos olisin työnantajan edustaja ja haastattelisin sinua, niin tuskin edes ottaisin kauhean vakavasti puheet vapaaehtoisesta lapsettomuudesta. Varsinkin, jos olet nuori. Ajattelisin, että mieli voi muuttua, vahinkoja sattua jne. Minultakin kysyttiin aikoinaan haastattelussa tuo "missä näet itsesi viiden vuoden kuluttua", johon vastasin kaikkea ympäripyöreää. En viitannut millään lailla lapsiasiaan ja silti sain vakituisen paikan.
Noloa. Paitsi jos nyt oikein kerjäät sitä työtä. Voit sitten lisätä ettet palkkaakaan tarvitse niin kovin paljon kun ei ole elätettäviä.
ainoastaan koti-äitiys on mainitsemisen arvoinen asia. se on 24/7 työtä.
kotiäidin tulisikin päästä suoraan toimitusjohtajan paikalle, koska lapset.
vain äiti on arvokas.
Tulipa palstan tasoon kuuluvia vastauksia sitten oikein urakalla. Muuhun ette pysty. On muuten eräs älykkyyden merkki, että voi ja uskaltaa pohdiskella jopa typerämpiäkin ideoita mielessään, tai lopulta sellaiseksi osoittautuvia. Se on mm. luovuutta. Sellainen voi avata eteen joskus uusia hyviäkin väyliä, mitkä ovat ensin äänekkään massan taholta haukuttu. En missään väittänyt, että ideani olisi välttämättä hyvä. Tuo ihmisen ja hänen henkilökohtaisten valintojensa teilaaminen sitten, kuten täällä heti jotkut tulivat ketjuun tekemään... mistähän se onkaan osoitus. Niin.
Kiitos teille joillekin fiksuille fiksuista vastauksista silti. :)
aloittaja
En laittaisi.
Minulle on jäänyt jostain artikkelista mieleen, että vapaaehtoinen lapsettomuus saatetaan, etenkin naisessa, tulkita työhaastattelussa väärin naisen "tunteettomuudeksi". Asia voi keski-ikäiselle haastattelijalle olla vieras ja epäilytät häntä "epäluonnollisena" ja hänen on siksi vaikea kohdata sinut.
Korostan, että nämä eivät ole omia ajatuksiani, mutta ymmärrän, että joku tosiaan voisi näin ajatella, etenkin, jos hänen maailmassaan lapset ovat itsestäänselvyys ja ehkä jopa vanhoillisesti näkee äidin vastuun lapsesta isompana kuin isän.
Mulla oli aika iso juttu pieniin firmoihin maininta "lapseni ovat jo lähes aikuisia". Se oli hakemuksessa ja sain paikan. Minulle on vastaantullut työnantajia, jotka haluavat perheellisiä, osalle ihan sama. Vaikea laji, kun työnantajan ajatusmaailmaa ei voi tietää. Jos voit, tee salapoliisityötä ja koeta selvittää, millaisia ihmisiä siellä on ennestään.
Kannattaa myös mainita, ettet kestä kritiikkiä ja av:n provoilua. Tartut juuri tyhmimpiin juttuihin ja teet niistä maailman isoimman jutun.
En laittaisi, velat ajatellaan usein traumatisoituneiksi: taustalla ankea lapsuus, huonot vanhemmat ja siitä johtuen halu olla lapseton.
[quote author="Vierailija" time="10.08.2014 klo 09:41"]
kotiäidin tulisikin päästä suoraan toimitusjohtajan paikalle, koska lapset.
[/quote]
Jäikö sulla peruskoulu kesken vai oletko vieraskielinen?
No on tyhmää.