Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi huono itsetunto on niin huono asia?
10.08.2014 |
Ihmiset tuntuvat suorastaan inhoavan ihmisiä, joilla on huono itsetunto. Miksi?
Minusta tuntuu, että se tekee minusta paremman ihminen; olen innokas miellyttämään, enkä koskaan halua loukata ketään ja yritän parhaani ollakseni hyvä ja mukava ihminen.
Miksi inhoatte huonoitsetuntoisia?
Kommentit (51)
Minulla on huono itsetunto, mutten todellakaan kerjää kehuja tai tee huonosta itsetunnostani mitään numeroa. En kyllä ollut aikaisemmin juurikaan miettinyt tuota ap:n pointtia, se on tullut selväksi itselleni että huonoitsetuntoista on helpompi käyttää hyväksi...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eiköhän se huonoitsetuntoinen ole se, joka inhoaa itseään niin valtavasti. Muita voi ärsyttää just tuo mistä 2 puhuu eli "en kuitenkaan osaa" tai muu itsensä alentaminen ja surkuttelu niin, että kanssaihmisiä vaivaannuttaa.
Huono itsetunto on kamalimmillaan sitä, että joka aamu herätessään alkaa murehtia omaa huonouttaan. Jos huonossa itsetunnossa jotain hyvää on, se voisi periaatteessa ollakin tuo ap:n mainitsema muiden huomioiminen. Mutta jos toisia huomioi siksi, että ajattelee olevansa huonompi kuin muut ja jotenkin paikkaavansa tilannetta miellyttämisellä, niin metsään menee!
En itse asiassa voi sietää kehuja, en usko niihin kuitenkaan, enkä osaa reagoida niihin. En siis koskaan kerjää kehuja.
ap
[quote author="Vierailija" time="10.08.2014 klo 00:55"]
En itse asiassa voi sietää kehuja, en usko niihin kuitenkaan, enkä osaa reagoida niihin. En siis koskaan kerjää kehuja.
ap
[/quote]
Juuri tämä asenne ärsyttää! Sanon ystävälleni ihan vilpittömän kehun vaikka hyvistä leipomuksista tai kivoista korvakoruista ja yhtäkkiä tunnelma muuttuu vaivaantuneeksi, kun kehun saaja ei osaa ottaa sitä vastaan ja minua kaduttaa, että edes yritin olla mukava.
[quote author="Vierailija" time="10.08.2014 klo 01:01"]
[quote author="Vierailija" time="10.08.2014 klo 00:55"]
En itse asiassa voi sietää kehuja, en usko niihin kuitenkaan, enkä osaa reagoida niihin. En siis koskaan kerjää kehuja.
ap
[/quote]
Juuri tämä asenne ärsyttää! Sanon ystävälleni ihan vilpittömän kehun vaikka hyvistä leipomuksista tai kivoista korvakoruista ja yhtäkkiä tunnelma muuttuu vaivaantuneeksi, kun kehun saaja ei osaa ottaa sitä vastaan ja minua kaduttaa, että edes yritin olla mukava.
[/quote]
No kyllä minä tuollaisiin ulkoisiin kehuihin osaan reagoida, tarkoitin nyt vähän henkilökohtaisempia juttuja.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ärsyttävää kun ihmiset velloo itsesäälissään ja jauhaa juttuja "kun mä nyt olen sellainen...". Todella vastenmielistä, miksi eivät pidä huonoa itsetuntoaan OMANA asianaan, pitääkö siitä muille ilmoittaa?
[quote author="Vierailija" time="10.08.2014 klo 01:05"][quote author="Vierailija" time="10.08.2014 klo 01:01"]
[quote author="Vierailija" time="10.08.2014 klo 00:55"]
En itse asiassa voi sietää kehuja, en usko niihin kuitenkaan, enkä osaa reagoida niihin. En siis koskaan kerjää kehuja.
ap
[/quote]
Juuri tämä asenne ärsyttää! Sanon ystävälleni ihan vilpittömän kehun vaikka hyvistä leipomuksista tai kivoista korvakoruista ja yhtäkkiä tunnelma muuttuu vaivaantuneeksi, kun kehun saaja ei osaa ottaa sitä vastaan ja minua kaduttaa, että edes yritin olla mukava.
[/quote]
No kyllä minä tuollaisiin ulkoisiin kehuihin osaan reagoida, tarkoitin nyt vähän henkilökohtaisempia juttuja.
ap
[/quote]
No mistä sinunkin kohdalla tietää, mitä saa kehua ja mitä ei?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsekin vedin ennen tuota marttyyrinroolia, mutta sitten törmäsin ihmiseen, jolla oli vielä minuakin huonompi itsetunto. Hän herutti säälikehuja aivan joka ainoassa mahdollisessa tilanteessa. Kaikki oli paskaa ja hän itsekin omien sanojensa mukaan oli arvoton, tyhmä, ruma jne. Siinä kohtaa kun näin oman heikkouteni hänessä minua alkoi hävettää oma kitinäni ja päätin, että se on loppu nyt. Lakkasin toitottamasta huonouttani (itse) joka ainoassa tilanteessa. Muut osaavat varmasti tehdä ihan itse päätelmänsä, eikä minun tarvitse heille kertoa missä olen huono ja kuinka olen ihmisenäkin täysi paska. Helpotti olo kummasti. Toki edelleen silloin tällöin vellon itsesäälissä, mutta ainakin sosiaalinen elämä parani, kun lopetin itseni mollaamisen ja haukkumisen. Kannattaa olla armollinen itselleen.
Miksi tässä ketjussa oletetaan, että huonoitsetuntoiset olisivat jotain marttyyreitä ja kitisijöitä? Itsetunto voi olla todella huono, ilman että tekee itsestään minkäänlaista numeroa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi tässä ketjussa oletetaan, että huonoitsetuntoiset olisivat jotain marttyyreitä ja kitisijöitä? Itsetunto voi olla todella huono, ilman että tekee itsestään minkäänlaista numeroa.
Miksi tässä ketjussa oletetaan, että huonoitsetuntoiset olisivat jotain marttyyreitä ja kitisijöitä? Itsetunto voi olla todella huono, ilman että tekee itsestään minkäänlaista numeroa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No sinähän juuri toitotan useaan otteeseen ja teet siitä numeron. Buahhah, mene itseesi, opettele olemaan ja elämään, itsehän koko ajan vertaat itseäsi muihin, siitähän se huono itsetunto tulee. Get alife, real life man!
[quote author="Vierailija" time="10.08.2014 klo 01:16"]
[quote author="Vierailija" time="10.08.2014 klo 01:05"][quote author="Vierailija" time="10.08.2014 klo 01:01"]
[quote author="Vierailija" time="10.08.2014 klo 00:55"]
En itse asiassa voi sietää kehuja, en usko niihin kuitenkaan, enkä osaa reagoida niihin. En siis koskaan kerjää kehuja.
ap
[/quote]
Juuri tämä asenne ärsyttää! Sanon ystävälleni ihan vilpittömän kehun vaikka hyvistä leipomuksista tai kivoista korvakoruista ja yhtäkkiä tunnelma muuttuu vaivaantuneeksi, kun kehun saaja ei osaa ottaa sitä vastaan ja minua kaduttaa, että edes yritin olla mukava.
[/quote]
No kyllä minä tuollaisiin ulkoisiin kehuihin osaan reagoida, tarkoitin nyt vähän henkilökohtaisempia juttuja.
ap
[/quote]
No mistä sinunkin kohdalla tietää, mitä saa kehua ja mitä ei?
[/quote]
Ei tarvitse kehua ollenkaan. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.08.2014 klo 01:24"]
Miksi tässä ketjussa oletetaan, että huonoitsetuntoiset olisivat jotain marttyyreitä ja kitisijöitä? Itsetunto voi olla todella huono, ilman että tekee itsestään minkäänlaista numeroa.
[/quote]
Sanoisin kyllä myös, että huonoitsetuntoiset päinvastoin mielellään jäävät syrjään, eivätkä vedä huomiota puoleensa.
Huomiohuorat taas on ihan oma rotunsa.
No muiden ihmisten kannalta ajateltuna kehujen kalastelu mitä jotkut pitävät, eivät siis kaikki, on vaivaannuttavaa.
kyselyt miltä näyttää, eihän tämä nyt voi sopia ja en mä nyt osaa ja mitä vielä..
Ja itse henkilön kannalta ajateltuna, joilla siis ongelma on iso, niin sehän vaikuttaa jo elämiseenkin paljon.
jos suurin syy huonoon itsetuntoon on vaikka raskausarvet, niin ei niitä mennä esittelemään rannalle.
ja jos mennään, niin äiti ei pysty keskittymään lapsiinsa,vaan siihen ettei vain kukaan näe mahaa,
vaikka haluaisikin.
huono itsetunto voi nyös huomattavasti vaikeuttaa uuden kumppanin löytämistä.
joko ei koe olevansa tarpeeksi hyvä jokkekin uudelle, vaikka olisi liiankin kanssa.
sitten päätyy sellaiseen sihteeseen, missä jo ennestään huono itsetunto poljetaan lopullisesti maanrakoon.
tai sitten omaa niin huonon jo valmiiksi, että alkaa jopa pelätä kontaktin ottamista uusiin ihmisiiin.
jos taas epäilee omaa älykkyyttään tai suorituskykyään vaikka työelämässä, pn vaikea kehittyä eteenpäin tai ihan vaikka vaihtaa alaa.
kun pelkää ettei pärjääkkään tai olekkaan tarpeeksi älykäs vaikka alalle josta on aina haaveillut.
kyllä minun mielestäni on paljon terveempää pystyä sanomaan omat mielipiteensä, eikä se silti tarkoita etteikö sitä voisi ilmaista ystävällisesti.
minäkin mielummin kierrän kuin haen hankaluuksia, mutta kynnysmattona en siltikään ole.
haluan itsekkin olla läheisilleni avuksi kun se vain on mahdollista ja enkä ole ollut töykeä vaikkapa tuntemattomille.
se on ihan normaalia, mutta se että mielistelee ja miettii kaiken aikaa mitä mieltä toiset ovat itsestä ei ole.
se vie itseltä hirveästi henkisiä voimavaroja.
terveisin _nykyään_ hyvän itsetunnon omaava
On aika normaalia että itsetunto on välillä huono. Huolestuttavimpia on ihmiset joilla on aina muka hyvä itsetunto ja jotka haukkuu koko ajan muita huono itsetuntoisiksi
[quote author="Vierailija" time="10.08.2014 klo 01:37"]
No muiden ihmisten kannalta ajateltuna kehujen kalastelu mitä jotkut pitävät, eivät siis kaikki, on vaivaannuttavaa.
kyselyt miltä näyttää, eihän tämä nyt voi sopia ja en mä nyt osaa ja mitä vielä..
Ja itse henkilön kannalta ajateltuna, joilla siis ongelma on iso, niin sehän vaikuttaa jo elämiseenkin paljon.
jos suurin syy huonoon itsetuntoon on vaikka raskausarvet, niin ei niitä mennä esittelemään rannalle.
ja jos mennään, niin äiti ei pysty keskittymään lapsiinsa,vaan siihen ettei vain kukaan näe mahaa,
vaikka haluaisikin.
huono itsetunto voi nyös huomattavasti vaikeuttaa uuden kumppanin löytämistä.
joko ei koe olevansa tarpeeksi hyvä jokkekin uudelle, vaikka olisi liiankin kanssa.
sitten päätyy sellaiseen sihteeseen, missä jo ennestään huono itsetunto poljetaan lopullisesti maanrakoon.
tai sitten omaa niin huonon jo valmiiksi, että alkaa jopa pelätä kontaktin ottamista uusiin ihmisiiin.
jos taas epäilee omaa älykkyyttään tai suorituskykyään vaikka työelämässä, pn vaikea kehittyä eteenpäin tai ihan vaikka vaihtaa alaa.
kun pelkää ettei pärjääkkään tai olekkaan tarpeeksi älykäs vaikka alalle josta on aina haaveillut.
kyllä minun mielestäni on paljon terveempää pystyä sanomaan omat mielipiteensä, eikä se silti tarkoita etteikö sitä voisi ilmaista ystävällisesti.
minäkin mielummin kierrän kuin haen hankaluuksia, mutta kynnysmattona en siltikään ole.
haluan itsekkin olla läheisilleni avuksi kun se vain on mahdollista ja enkä ole ollut töykeä vaikkapa tuntemattomille.
se on ihan normaalia, mutta se että mielistelee ja miettii kaiken aikaa mitä mieltä toiset ovat itsestä ei ole.
se vie itseltä hirveästi henkisiä voimavaroja.
terveisin _nykyään_ hyvän itsetunnon omaava
[/quote]
Ehkä se sitten vähän vaihtelee eri ihmisillä, että mitä se aiheuttaa.
Minä esimerkiksi en ole koskaan edes yrittänyt löytää miestä, olen aina ajatellut, etten kuitenkaan kenellekään kelpaisi.
Ja työelämässäkin on vähän noin, teen mielelläni samaa työtä, koska tiedän, että osaan sen, enkä joudu stressaamaan siitä. Tosin olen muutenkin ihan tyytyväinen työhöni.
Mutta en koskaan kerjää kehuja, enkä tykkää vetää huomiota puoleeni.
Enkä tosiaan ikimaailmassa menisi rannalle! Tai voisin mennä, mutten ottaisi vaatteita pois!
ap
[quote author="Vierailija" time="10.08.2014 klo 01:43"]
[quote author="Vierailija" time="10.08.2014 klo 01:37"]
No muiden ihmisten kannalta ajateltuna kehujen kalastelu mitä jotkut pitävät, eivät siis kaikki, on vaivaannuttavaa.
kyselyt miltä näyttää, eihän tämä nyt voi sopia ja en mä nyt osaa ja mitä vielä..
Ja itse henkilön kannalta ajateltuna, joilla siis ongelma on iso, niin sehän vaikuttaa jo elämiseenkin paljon.
jos suurin syy huonoon itsetuntoon on vaikka raskausarvet, niin ei niitä mennä esittelemään rannalle.
ja jos mennään, niin äiti ei pysty keskittymään lapsiinsa,vaan siihen ettei vain kukaan näe mahaa,
vaikka haluaisikin.
huono itsetunto voi nyös huomattavasti vaikeuttaa uuden kumppanin löytämistä.
joko ei koe olevansa tarpeeksi hyvä jokkekin uudelle, vaikka olisi liiankin kanssa.
sitten päätyy sellaiseen sihteeseen, missä jo ennestään huono itsetunto poljetaan lopullisesti maanrakoon.
tai sitten omaa niin huonon jo valmiiksi, että alkaa jopa pelätä kontaktin ottamista uusiin ihmisiiin.
jos taas epäilee omaa älykkyyttään tai suorituskykyään vaikka työelämässä, pn vaikea kehittyä eteenpäin tai ihan vaikka vaihtaa alaa.
kun pelkää ettei pärjääkkään tai olekkaan tarpeeksi älykäs vaikka alalle josta on aina haaveillut.
kyllä minun mielestäni on paljon terveempää pystyä sanomaan omat mielipiteensä, eikä se silti tarkoita etteikö sitä voisi ilmaista ystävällisesti.
minäkin mielummin kierrän kuin haen hankaluuksia, mutta kynnysmattona en siltikään ole.
haluan itsekkin olla läheisilleni avuksi kun se vain on mahdollista ja enkä ole ollut töykeä vaikkapa tuntemattomille.
se on ihan normaalia, mutta se että mielistelee ja miettii kaiken aikaa mitä mieltä toiset ovat itsestä ei ole.
se vie itseltä hirveästi henkisiä voimavaroja.
terveisin _nykyään_ hyvän itsetunnon omaava
[/quote]
Ehkä se sitten vähän vaihtelee eri ihmisillä, että mitä se aiheuttaa.
Minä esimerkiksi en ole koskaan edes yrittänyt löytää miestä, olen aina ajatellut, etten kuitenkaan kenellekään kelpaisi.
Ja työelämässäkin on vähän noin, teen mielelläni samaa työtä, koska tiedän, että osaan sen, enkä joudu stressaamaan siitä. Tosin olen muutenkin ihan tyytyväinen työhöni.
Mutta en koskaan kerjää kehuja, enkä tykkää vetää huomiota puoleeni.
Enkä tosiaan ikimaailmassa menisi rannalle! Tai voisin mennä, mutten ottaisi vaatteita pois!
ap
[/quote]
Raskasta se on ja itse siitä eniten kärsii.
siitä vain täytyy päästä eroon ja hyväksyä itsensä sellaisena kuin on tai tehdä ne muutokset joita voi tehdä.
se on kuitenkin aika rajoittavaa, niinkuin omasta tekstistäsi varmasti huomaatkin.
vaikka aloituksesi antoikin ymmärtää, että se olisi positiivinen asia, niin rohkenen olla erimieltä.
Itse tein sen mitä pystysin ja nyt olen sinut itseni kanssa.
tämän paremmaksi en enää muutu vaikka mitä tekisin, joten saa kelvata niin itselle kuin muillekkin
tai olla kelpaamatta.
uimarannalle on mitä ihanampia asusteita,uimapukuja ja tankineita.
itseruskettavat auttavat ainakin hieman arpien peittämiseen ja hymy kasvoilla kaunistaa jokaista.
ranta on täynnä erilaisia ihmisiä, kaikkea xs xxxl:n, on rasvatonta ja täyteläisempää, karvatonta ja karvaista, piukkaa ja hyllyvää, silkkistä ja aknea ja kaikille yhteistä on että ovat menneet sinne viettämään hauskaa päivää.
Elämä on kuitenkin aika lyhyt ja joskus me kaikki ryppyisiä vanhuksia keppiemme kanssa.
mitä meillä silloin on muuta kuin muistot elämästä?
haluatko itse muistosi olevan sitä että olet neljän seinän sisällä, ja jätät ehkä elämäsi parhaimman päivän väliin, koska et kehtaa tai uskalla?
Puolisonkin löytäminen on helpompaa kun on sinut itsensä kanssa.
Se että arvostaa itseään on vain ja ainoastaan hyvä asia.
Siten saa arvostusta myös muilta.
Terve itsetunto on paras valttikortti puolisomarkkinoilla, näytti sitten miltä tahansa!
se on hyvä että työ on mieleinen, Siitä siis kannattaakin pitää kiinni.
ja jos joskus alkaa tympiä, kannattaa uusi työ tai kenties opiskelu ottaa haasteena itselle
"minä pystyn tähän"-asenteella!
jokainen on jossain hyvä, se vain täytyy löytää ja mennä sen mukaan.
vielä on kesää jäljellä, älä tuhlaa kauniita päiviä miettimällä mitä sanoa tai tehdä.
menet ja teet, huomaat kuinka se kerran kirpaisee ja sitten olo onkin yllättävän kevyt.
hyvät yöt ja tsemppiä, kyllä se siitä, asennetta kehiin!
T.17
Huono itsetunto on usein ihmisillä, joita muut tölvivät, joten he ovat vain omaksuneet ympäristön suhtautumistavan itseensä. Eräänlaista realismia siis.
Alue: Aihe vapaa
Minä en pidä monessa huonoitsetuntoisessa heille ominaisesta piirteestä kerjätä kehuja ja huomiota. En osallistu, kun en kuitenkaan osaa./ Muut on aina niin nättinä, mä oon vaan tämmönen, enkä ees osais laittautua, vaikka yrittäisin. / Oishan se pitäny arvata, ettei mulla koskaan mikään onnistu, oon kai ansainnu tän kaiken paskan, mikä sataa niskaan.
Tuossa hieman esimerkkejä viimeaikaisista kanssakäymisistäni huonoitsetuntoisten kanssa kasvokkain ja netissä. Ja kun asenne on vuosikausien tuntemisen ja miljoonien tsemppaus- ja rohkaisuyritysten jälkeen edelleen tuollainen, alkaa se pikkuhiljaa käymään hermoille. En todellakaan väitä, että kaikki huonoitsetuntoiset olisivat samanlaisia marttyyreja, mutta tuo piirre saattuu yhdistämään kaikkia minun tuntemiani huonoitsetuntoisia.