Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Voi elämä, oli sitten maailman karseimmat "treffit"
09.08.2014 |
Olemme jutelleet erään miehen kanssa jo jonkun aikaa ja hänen juttunsa vaikuttivat mukavilta ja fiksuilta. Ikää hänellä on 22-vuotta ja kertoi ettei koskaan ole seurustellut. Ihmettelin tätä kovasti, on ihan mukava ulkonäöltäänkin (ei mikään komistus, mutta ei nyt rumakaan, normaali) ja juttunsa ovat tosi asiallisia ja hänen kanssaan on mukava jutella.
No en kyllä ihmettele enää. :D
Ideana oli siis, että mies tuli päiväksi minun luokseni, josta sitten illalla menee jonkun sukulaisensa luokse. Hyvä idea minusta, odotin kovasti että pääsen tutustumaan tähän ihmiseen!
Mutta mitä ihmettä, jo ensivaikutelma miehestä oli puhumaton huumorintajuton mörökölli. Ensimmäiset tunnit yritin kovasti saada jotain juttua aikaan hänen kanssaan, mutta sitten oli oikeasti pakko luovuttaa.
Mies ei näemmä ymmärtänyt minkäänlaista huumoria. Vastaus kaikkeen oli vaivaantunut "niin" tai "joo". :D
Ei kyennyt oma-aloitteiseen kommunikaatioon mitenkään, joka ikinen keskustelu meni niin, että minä yritin epätoivoisesti pitää juttua yllä. En jaksa tälläistä, joten suurimman osan ajasta olimme painostavassa hiljaisuudessa. Vastaili joo kysymyksiin, mutta ei luoja, miten tuollaisen kanssa keskustellaan?
Läksimme sitten kauppaan, jos haluaisimme vaikka grillata tms. Koska mies oli vieraani, koitin kysellä kovasti, että mistä hän pitää ja mitä haluaisi syödä: "Emmä nyt oikeen tiedä..." mutta mikään ehdottamani ei saanut aikaan innostunutta reaktiota, lähinnä "joo" tyylisen monotonisen ynähdyksen.
Minä sain kantaa painavat kauppakassit, mies laahusti vierelläni. :D Kaiken huippu oli se, kun ruoka oli valmista huikkasin miehelle että voi ottaa kaapista itselleen lautasta ja ruokailuvälineitä. Seisoi vaivaantuneena olohuoneen nurkassa ja odotti että minä käytännössä vein ruuan hänen nenänsä eteen.
Lopussa tuli ilmi, että mies asuu äitinsä luona.
Minä olen häntä vain vuoden vanhempi, mutta tuli silti sellainen olo että olisin viettänyt päiväni teinipojan kanssa. Välillä tuntui että voi jestas, ihan kuin olisin teinin äiti. :D
Laittoi äsken vielä viestin, että milloin nähdään uudestaan kun oli niin kivaa. Ei jestas, ei kyllä treffien merkeissä koskaan. Ystävänäkin tuo oli varsin rasittava tapaus.
Kommentit (51)
[quote author="Vierailija" time="09.08.2014 klo 20:07"]
Suomessa pitäisi olla pakollinen "opettele puhumaan" -kurssi kaikille. En ole koskaan ymmärtänyt miten on mahdollista, ettei maailman luonnollisin tilanne (ihmisen kohtaaminen kasvokkain) ole luonnollista? Osataan kyllä keskustella sivistyneesti tällaisen kiiltävän ruudun ääressä, mutta mennään ihan jäihin kun toinen ihminen on kosketusetäisyydellä. Eikä tämä ole mikään pelkkä treffi-juttu vaan kohtaan tällaisia ihmisiä töissäni ihan päivittäin kun opetan yliopistolla ihan aikuisia ja fiksuja ihmisiä.
[/quote]
Oletkos ikinä kuullut ujoista ihmisistä? Varmaan olet jos ihan yliopistolla opetat. Voisit varmaan järjestää kurssin miten eroon ujoudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
av-horo on taas kuvitellut harhaisessa päässään liikoja ja karkoittanut TAAS yhden miehen elämästään.
sinkkuelämää sarja ja harlekiini-kirjat ei ole oppaita , kuinka nappaat miehen.
yksinäinen elämä edessä sulla.
[quote author="Vierailija" time="09.08.2014 klo 22:14"]
av-horo on taas kuvitellut harhaisessa päässään liikoja ja karkoittanut TAAS yhden miehen elämästään.
sinkkuelämää sarja ja harlekiini-kirjat ei ole oppaita , kuinka nappaat miehen.
yksinäinen elämä edessä sulla.
[/quote]
No hyvänen aika... että jos ei kelpuuta flegmaattista tuppisuuta, niin on liian vaativa?
[quote author="Vierailija" time="09.08.2014 klo 22:34"]
[quote author="Vierailija" time="09.08.2014 klo 22:14"]
av-horo on taas kuvitellut harhaisessa päässään liikoja ja karkoittanut TAAS yhden miehen elämästään.
sinkkuelämää sarja ja harlekiini-kirjat ei ole oppaita , kuinka nappaat miehen.
yksinäinen elämä edessä sulla.
[/quote]
No hyvänen aika... että jos ei kelpuuta flegmaattista tuppisuuta, niin on liian vaativa?
[/quote]
toki voit edetä parisuhteessa näinkin.
http://yle.fi/uutiset/torkea_perhevakivalta_kohdistuu_miehiin_naisia_useammin/5487134
http://yle.fi/uutiset/torkea_perhevakivalta_kohdistuu_miehiin_naisia_useammin/5487134
jälkimmäinen av-mamman unelma?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykymiehet ei osaa kyllä pieniä huomaavia eleitä. Niin monet kerrat, kun olen ollut liikenteessä treffiseuran tms. muun miehen kanssa, olen joutunut maksamaan ja kantamaan painavat ruokaostokset samalla, kun mies lompsii monta metriä edelläni. Enkä nyt sano, että miehen tehtävä olisi automaattisesti kantaa ostoksia ym. mutta olisihan se huomaavaista, jos tarjoutuisi avuksi. Minä pakkaan ja kannan kavereidenkin ostoksia ja tarjoudun maksamaan puolet, jos ollaan ostettu jotain ruokaa yhteiseksi. Kuuluu mielestäni käytöstapoihin.
22v mies, mua alkoi kyllä hymyilyttään;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.08.2014 klo 22:37"]
[quote author="Vierailija" time="09.08.2014 klo 22:34"]
[quote author="Vierailija" time="09.08.2014 klo 22:14"]
av-horo on taas kuvitellut harhaisessa päässään liikoja ja karkoittanut TAAS yhden miehen elämästään.
sinkkuelämää sarja ja harlekiini-kirjat ei ole oppaita , kuinka nappaat miehen.
yksinäinen elämä edessä sulla.
[/quote]
No hyvänen aika... että jos ei kelpuuta flegmaattista tuppisuuta, niin on liian vaativa?
[/quote]
toki voit edetä parisuhteessa näinkin.
http://yle.fi/uutiset/torkea_perhevakivalta_kohdistuu_miehiin_naisia_useammin/5487134
http://yle.fi/uutiset/torkea_perhevakivalta_kohdistuu_miehiin_naisia_useammin/5487134
jälkimmäinen av-mamman unelma?
[/quote]
No siehän se viisas olet. :D
[quote author="Vierailija" time="09.08.2014 klo 22:34"]
[quote author="Vierailija" time="09.08.2014 klo 22:14"]
av-horo on taas kuvitellut harhaisessa päässään liikoja ja karkoittanut TAAS yhden miehen elämästään.
sinkkuelämää sarja ja harlekiini-kirjat ei ole oppaita , kuinka nappaat miehen.
yksinäinen elämä edessä sulla.
[/quote]
No hyvänen aika... että jos ei kelpuuta flegmaattista tuppisuuta, niin on liian vaativa?
[/quote]
No jos mies on rentoutuneena ollut mukavaa juttuseuraa niin minustakin ap teki vähän liian nopeita johtopäätöksiä. Itseäni huvittaisi ainakin ap:nä nähdä millainen mies on kun ei jännitä. Ja voi kai miehellekin lykätä kauppakassin kouraan ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olen joutunut maksamaan ja kantamaan painavat ruokaostokset samalla, kun mies lompsii monta metriä edelläni.
Mun kanssa näin käy vain kerran. Ostosten kantamisessa auttaminen on niin perusjuttu, että se pitää osata, ei selityksiä. Jos ei ymmärrä sen vertaa, opetelkoon ymmärtämään.
Hmm. Aika kiusallista joo, mutta jos tyyppi kuitenkin sähköpostitse on vaikuttanut mukavalta ja osaa jopa kommunikoida, niin veikkaisin tässä nyt jännityksen tehneen tepposet. Jos alunperin olit kiinnostunut, kokeilisin vielä ehkä kerran tai pari ennen kuin luovuttaisin. Tunnen poikapoloa kohtaan sympatiaa, koska osaan itse mennä livenä ihan lukkoon, vaikka tutummassa seurassa olen jopa hyväkin keskustelija.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.08.2014 klo 20:21"]
[quote author="Vierailija" time="09.08.2014 klo 20:07"]
Suomessa pitäisi olla pakollinen "opettele puhumaan" -kurssi kaikille. En ole koskaan ymmärtänyt miten on mahdollista, ettei maailman luonnollisin tilanne (ihmisen kohtaaminen kasvokkain) ole luonnollista? Osataan kyllä keskustella sivistyneesti tällaisen kiiltävän ruudun ääressä, mutta mennään ihan jäihin kun toinen ihminen on kosketusetäisyydellä. Eikä tämä ole mikään pelkkä treffi-juttu vaan kohtaan tällaisia ihmisiä töissäni ihan päivittäin kun opetan yliopistolla ihan aikuisia ja fiksuja ihmisiä.
[/quote]
Oletkos ikinä kuullut ujoista ihmisistä? Varmaan olet jos ihan yliopistolla opetat. Voisit varmaan järjestää kurssin miten eroon ujoudesta.
[/quote]
Jaa, jotta ujo. Ujoutta on se, ettei uskalla ehkä olla ihan oma itsensä. Ujoutta on se, ettei pysty kertomaan avoimesti tunteistaan. Ujoutta on se, että unohtelee asioita liialta jännittämiseltään. Ujoutta ei ole se, että vastaa "niin" jokaiseen kysymykseen. Se on ihan vain kyvyttömyyttä kohdata toinen ihminen. Itse olen varmasti maailman ujoimpia ihmisiä, jopa siinä määrin, etten koskaan uskalla esimerkiksi lähestyä vastakkaista sukupuolta enkä koskaan olisi edes päässyt tässä kirjoituksessa mainituille treffeille. Jos nyt sitten jostain kumman syystä olisin kuitenkin tilanteeseen päätynyt, olisin osannut keskustella. En varmasti tunteista enkä puhua mitään kovin flirttailevaa tai edes hauskaa, mutta varmasti olisin onnistunut paremmin kuin "niin".
Eli ei. Kyse ei ole ujoudesta. Sen kyllä tunnistan itsessäni varsin mainiosti. Kyse on vain täydellisestä puutteesta ihan perustaidoissa, jota eläminen ihmisten keskellä edellyttää. En ole täällä syyttämässä miestä tyhmyydestä tai saamattomuudesta enkä mistään muustakaan negatiivisesta. Kukaan ei vain ole koskaan opettanut häntä puhumaan. Miten ihmeessä se on mahdollista kun mies huitelee jo kahdenkympin toisen puolen on ihmetyksen aihe. Jos ujoudeksi lasketaan kykenemättömyys inhimilliseen kanssakäymiseen, se vie pohjan niin ujoudelta kuin sosiaalisten taitojen puutteeltakin. Ehkä siis parempi puhua asioista niiden oikeilla nimillä eikä tulla jauhamaan tänne jotain ujous-paskaa. Ujo ei olisi ollut paikalla.
Mullakin on tällanen kokemus joku kymmenen vuotta takaperin. Juttu luisti loistavasti hieman vanhemman miehen kanssa netissä, olin noin 19-v, hän päälle parikymppinen. Tutustuimme toisiimme netissä pitkään ja ihastuksen oireita alkoi ilmaantua miehen puolelta. Mies halusi tavata ja minäkin olin ihan kiinnostunut. Mutta ensitreffit olivat järkytys. Se niin mukava tyyppi netissä oli livenä täysin puhekyvytön tuppisuu. Hieman tuntuivat korneilta ne lirkutukset netissä kun todellisuus oli ihan jotain muuta. Tapaamisen jälkeen paluu nettiin oli kyllä erityisen epämiellyttävä, etenkin kun olimme tunteneet toisemme jo pitkään ennen tapaamista.
Neuvoni muille nettitreffaajille on että älkää asettako liian suuria odotuksia pitkittämällä tapaamisen alkukohtaa. Mitä kauemmin tutustut johonkin ihmiseen netin kautta, ehkä jopa ihastut häneen hänen nettikäytöksensä vuoksi, sitä vaikeampi häntä on kohdata livenä. Ja etenkin tajuta että nettikäytös ei kerro vielä mitään ihmisestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.08.2014 klo 23:05"]
Mullakin on tällanen kokemus joku kymmenen vuotta takaperin. Juttu luisti loistavasti hieman vanhemman miehen kanssa netissä, olin noin 19-v, hän päälle parikymppinen. Tutustuimme toisiimme netissä pitkään ja ihastuksen oireita alkoi ilmaantua miehen puolelta. Mies halusi tavata ja minäkin olin ihan kiinnostunut. Mutta ensitreffit olivat järkytys. Se niin mukava tyyppi netissä oli livenä täysin puhekyvytön tuppisuu. Hieman tuntuivat korneilta ne lirkutukset netissä kun todellisuus oli ihan jotain muuta. Tapaamisen jälkeen paluu nettiin oli kyllä erityisen epämiellyttävä, etenkin kun olimme tunteneet toisemme jo pitkään ennen tapaamista.
Neuvoni muille nettitreffaajille on että älkää asettako liian suuria odotuksia pitkittämällä tapaamisen alkukohtaa. Mitä kauemmin tutustut johonkin ihmiseen netin kautta, ehkä jopa ihastut häneen hänen nettikäytöksensä vuoksi, sitä vaikeampi häntä on kohdata livenä. Ja etenkin tajuta että nettikäytös ei kerro vielä mitään ihmisestä.
[/quote]
Mutta kumpi on sitten se "aito" ihminen? Se, joka kirjoittaa hyvin ja on mielenkiintoinen, vai se, joka jännittää ensitapaamista niin että menee täysin lukkoon? Jos ihminen onkin ensitapaamisella tuppisuu, lakkaako se mielenkiintoinen sähköpostittelija olemasta olemassa?
Kunhan pohdiskelen tässä.
Hmm oli mun nykyisenkin kanssa aluks jäykkää, mutta mentiin lähimpään kuppilaan hakemaan rohkaisua ja johan alkoi juttu luistamaan:) Suosittelen alkoholia siivittämään eka tapaamista, varsinkin jos on netissä tutustunut. Viinilasi kotona tai tuoppi terassilla auttaa kummasti.
Mammanpoika. Nuori.
Mutta ei välttämättä ton ikäiset ole vielä seurustellut koskaan. Vaikka olisi vähän reippaampikin tapaus.
Niin ketä tahansa voi jännittää enemmän tai vähemmän mennä toisen kotiin ensitapaamisella. Väärä paikka.
Joku pikku baari vois olla hyvä. Rentoa oloa, muutamat juomat ja pientä naposteltavaa.
Kaippa se juttu siitä vois helpommin alkaa sujuun...
[quote author="Vierailija" time="10.08.2014 klo 22:19"]
Suomalaiset miehet ovat kyllä ihmeellisiä tuppisuita. Ja puhun nyt vielä siitä miten juttu luistaa ihan netissäkin. Jotkut kun eivät oikein saa sanottua mitään fiksua netissäkään, lähinnä tulee näitä yhden sanan vastauksia ja omituisia töksäytyksiä. En minä ainakaan lämpene, jos ei edes kirjoittelemalla tunnu että nyt juttu luistaa hyvin..
[/quote]
Paha vastailla pitkästi ja kiinnostavasti kun naiset ei vastaa ollenkaan ei edes treffipalstoilla eikä edes lyhyesti
Terveisin: Ostoksien kantamisessa auttava ja ovet naiselle avaava 22-vuotias mies
Meinaatko ap tosiaan, että se oli sitten siinä? Eikö edes mahdollisuus, että häntä ujostutti saa sinua muuttamaan mieltäsi?
Alue: Aihe vapaa
Olipa huono tarina. Piipatipaapati.