Lue keskustelun säännöt.
Mikä siinä on, että laihdutus ei koskaan onnistu? Ylipainoa monta kymmentä kiloa. Myydäänkö jossakin itsekuria
Kommentit (100)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Psyykkaa itsesi kuolemanpelolla. Jos en laihdu xx kiloa vuodessa, kuolen pian. Pidät sen mielessä niin että siitä tulee korvamato.Itse asiassa niin saattaa käydäkin, koska monet vakavat äkkisairaudet iskevät todella ylipainoisiin.
Joku motivaatiohan se pitäisi olla.. Mutta jos mulle luvattaisiin miljoona, että olen ensi kesänä normaalipainossa, niin varmasti onnistuisin!
Nyt vaan polvi vihoittelee ja Sokeriarvot koholla, niin ei motivoi ei.. Ihan sairasta, mutta ei motivoi mua
Ap
Tässä yksi ehdotus, mene mukaan urheiluseuran toimintaan. En tiedä miltä paikkakunnalta olet, mutta jos yhtään isommalta, niin etsi sellainen seura, jolla on matalan kynnyksen toimintaa. Tai lähde mukaan johonkin muuhun vapaaehtoistoimintaan, jossa ollaan jollain tavoin liikkeellä, esim. vanhusten apuna.
Vapaaehtoistyö antaa syyn lähteä kotoa, sosiaalisia kontakteja, tukee tutkitusti hyvinvointia ja toivottavasti myös lisää liikuntaa.
Ainakin meidän seura Friskis&Svettis ry etsii aina uusia toimijoita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älkää vastatko tälle trollille. Aloittaa joka päivä uuden ketjun ja nauraa vain teille hyväuskoisille neuvojille. Säälittävää.
Ongelma on että yrität laihduttaa. Silloin elimistö pistää liekin pienelle kun luulee nälänhädän koittaneen. Syö ruokaa jonka sulatukseen menee paljon energiaa, mutta syö sitä PALJON ettei ole nälkä. Älä yritä olla ihan ilman herkkuja, retkahdat helpommin jos yrität.
Muulla kuin sokerilla makeutettujen juomien juominen on huono idea - kehosi laskee paljonko energiaa sen pitäisi saada makeuteen perustuen, ja kun näin ei olekaan, se saa sinut syömään ylimääräistä korvatakseen (kuvittelemansa) vajeen. Juo vetta. Juo PALJON vettä. Jos makeanhimo iskee, syö voileipä. Suurin osa makeanhimosta on itse asiassa nälkää, sitä vain ei tunnista sellaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Psyykkaa itsesi kuolemanpelolla. Jos en laihdu xx kiloa vuodessa, kuolen pian. Pidät sen mielessä niin että siitä tulee korvamato.Itse asiassa niin saattaa käydäkin, koska monet vakavat äkkisairaudet iskevät todella ylipainoisiin.
Kaikki ei pelkää kuolemaa, jotkut jopa odottaa sitä. Voihan syöminenkin olla itsetuhoista.
No ei varmaan. Mutta moni ottaa tosissaan jos lääkäri sanoo, että elät muutaman vuoden enää jos et muuta elintapojasi. Ystäväni joka oli kova tupakoija lopetti kerralla, kun lääkäri sanoi, että sairastut vielä vakavasti jos et lopeta. Verenpaine huiteli hirveissä lukemissa. Pystyi lopettamaan vaikka poltti askin päivässä.
Jotkut epäilevät, että ylipainoiset napostelevat eivätkä vain tiedä mitä syövät.
Varsinkin ne, jotka kehottavat lopettamaan laihdutuksen perustavat ajatuksensa siihen, että lihava syö todellisuudessa epäterveellisesti.
Toki lihava voi laihtua, jos alkaa syömään terveellisemmin. Mutta entä jos lihava jo valmiiksi arvostaa itseään ja syö terveellisesti? Mitä silloin voi tehdä?
Itse laitan kaikki ylös ruokapäiväkirjaan. En napostele, ja lasken kaiken tarkasti.
Miksi lihavaa ihmistä ei uskota? En edes kehtaa kertoa kenellekään mitä olen syönyt. Vaikka söisin valmiita vlcd-annoksia, joku varmasti valittaisi että pitäisi syödä enemmän proteiinia. Eli kuulen vähättelyä, että teen vain jotain väärin koska en laihdu edes 1000kcal/päivä määrällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotenkin koko laihdutuskeskustelu on absurdi.
Kun jo valmiiksi syö alle 1000kcal päivässä, niin vaikea samaistua näihin ”rupea arvostamaan itseäsi ja syömään terveellisemmin” juttuihin.
Kun jo valmiiksi tuntee huonoa omaatuntoa jos erehtyy syömään yhden keksin, niin nuo ”lihavat napostelevat jarkuvasti sipsejä” jutut eivät kerro mitenkään minun elämästäni.
Kuten alapeukuista huomaa, lihava voi saada hyväksyntää ja arvostusta ainoastaan kertomalla olevansa sika joka syö liikaa ja epäterveellisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisiko joku selittää, miksi en laihdu vaikka joisin koko päivän pelkkää vettä ja kahvia? Eiku hups olinpa tyhmä läski. Enhän saisi juoda kahvin kanssa maitoa. Pitihän se tietää, että maidossa on hiilareita jotka on pahoja. Anteeksi, että tyhmä läski kyseli hölmöjä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Psyykkaa itsesi kuolemanpelolla. Jos en laihdu xx kiloa vuodessa, kuolen pian. Pidät sen mielessä niin että siitä tulee korvamato.Itse asiassa niin saattaa käydäkin, koska monet vakavat äkkisairaudet iskevät todella ylipainoisiin.
Kaikki ei pelkää kuolemaa, jotkut jopa odottaa sitä. Voihan syöminenkin olla itsetuhoista.
No ei varmaan. Mutta moni ottaa tosissaan jos lääkäri sanoo, että elät muutaman vuoden enää jos et muuta elintapojasi. Ystäväni joka oli kova tupakoija lopetti kerralla, kun lääkäri sanoi, että sairastut vielä vakavasti jos et lopeta. Verenpaine huiteli hirveissä lukemissa. Pystyi lopettamaan vaikka poltti askin päivässä.
Minä taas menin ojasta allikkoon : lopetin tupakoinnin, niin paino nousi tämän 37kg. Tupakka oli se, joka piti mut normaalipainoisena. Kaduttaa joka ikinen päivä, että lopetin :(
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuta narratiivia. Ala hokea itsellesi, että olet ihminen, joka syö terveellistä ja ravitsevaa ruokaa. Osta yksinkertaisia aineksia, tee suurin osa itse. Muista rasva ja proteiini jokaiselle aterialle.
Aloita vaikka kasvisten lisäämisestä, ota käyttöön lautasmalli (puolet kasviksia joka aterialla) ja syö vain itse päättäminäsi kellonaikoina. Esim. klo 8-9 aamupala, klo 12-13 lounas, (15 välipala,) 17-18 päivällinen. Säädä tuota oman päivärytmisi mukaisesti. Milloin tarvitset eniten energiaa? Itse tarvitsen sitä aamu- ja iltapäivisin, joten aamupala ja lounas ovat isoimmat ateriat päivässä. Illalla sorrun helposti mielitekoihin, joten on helpompi rajata iltapala kokonaan pois (jos on kurniva nälkä, syön jotain pientä, esim. hedelmän). Muina aikoina teet sitten muita juttuja.
Aloita uusi harrastus, sellainen jossa on käsille tekemistä: sukkia neuloessa on vaikeaa syödä samalla, kun kädet ovat koko ajan kiinni puikoissa.
Ala käydä aamulenkillä. Vaikka 30min per aamu alkuun (mieti 15min yhteen suuntaan ja 15min takaisin, ei ole paha homma). Vaikka sataisi, olisi kylmä jne. jne., menet vaan. Tuhannet koiranulkoiluttajat sen tietävät: aamulenkki piristää ja siihen jää nopeasti koukkuun. Kuuntele musiikkia, kirjoja tai podcasteja samalla, jos tuntuu tylsältä. Älä anna itsellesi lupaa joustaa tästä päätöksestä.
Pystyt kyllä! Et ole epäonnistuja. Sinä olet se, joka päättää sinun elämästäsi. Tämä on yksi asia, mitä ihminen voi muuten niin sekavassa maailmassa hallita. Annat itsellesi nyt luvan vaan muuttaa elämääsi.
Kiitos. Onhan tässä vuosia yritetty, kuitenkin se ruoka päättää mun elämästä, en minä
Ei päätä. Ruoka ei itsekseen hyppää suuhusi. Nyt olet toistellut itsellesi tuota, että olen huono, sorrun aina, ruoka määrää. Stoppi sille! SINÄ määräät. SINULLA on kaikki avaimet. Jos päätät onnistua, onnistut, koska jokainen päätös tuon ensimmäisen jälkeen tulee tukemaan tätä onnistumisen prosessia. Aina kun mietit, mitä söisit, ajattelet saman tien millainen ruoka ja millainen määrä tukisi onnistumisen prosessia, jonka keskellä olet. Kaikilla on himoja ja mielitekoja, mutta niitä ei tarvitse kuunnella!
Jos ongelma on isot annoskoot terveellistä ruokaa, tee kuten minä: kun laitat vaikka wokin tai jotain muuta, päätät että teet kerralla 3 annosta (annoskokojen kanssa kalorien laskeminen saattaa helpottaa aluksi). Sitten jaat valmiin ruoan kolmeen osaan ja olet huomenna iloinen, kun saat taas yhden annoksen herkullista wokkia. Ei santsausta! Valmistat ruoan, asetat sen lautaselle, syöt, huomaat olevasi kylläinen. Siihen ruokailu päättyy, yhteen annokseen.
Juu, olen päättänyt tänä vuonna kymmeniä kertoja. Ei se päätös pysy. Mietin it se murhaa tämän lihavuuden vuoksi ja jatkuvien epäonnistuneiden yritysten vuoksi
ApEt ole päättänyt sitten kunnolla. Sanoja tulee seurata teot! Niillä teet itsestäsi onnistujan. Päätä onnistua, tee suunnitelma ja toimi sen mukaisesti. Se on ainoa tapa muuttua. Tarvitset uudet rutiinit syömisen kanssa vanhojen tilalle, samoin myös muuta ryhtiä päivääsi, jottei jää liikaa aikaa pyöriä ruoka-ajatuksissa.
Usein ei suositella vaakaa, mutta minä suosittelen. Omasta kokemuksesta tiedän, että vaa'alla muutos näkyy ensin ja sitten vasta sen hahmottaa muualla. Jokainen -100g on eteenpäin. Jokainen niistä on yksi onnistuminen. Tärkeintä on, että suunta on oikea.
Lopeta itsesi ajatteleminen epäonnistujana. Aseta itsellesi vaikka pariksi viikoksi joku konkreettinen, suht helposti saavutettava tavoite. Esim. otan vain yhden annoksen ruokaa, en santsaa kahteen viikkoon. Tai käyn kahden viikon ajan aamulenkillä. Kahden viikon jälkeen uudesta rutiinista on helpompi pitää kiinni.
No kyllä olen päättänyt ihan kunnolla, kehtaatkin epäillä! Joka kerta päätän, että nyt onnistun!! Positiivisin mielin ja voiton tahtoa täynnä.
Viikko kaksi, niin kalorit paukkuu taas kolmessa tuhannessa per päivä
ApKiinnostaisi tietää mitä kaikkea tuohon kolmeen tuhanteen kaloriin päivässä kuuluu? Paljonko juot esim. maitoa päivässä? Millaista leipää? Karkkia ja makeita leivonnaisia? Itse olen ollut 14 v. eläkkeellä enkä ole lihonut vaan laihtunut muutaman kilon mikä ei olisi edes tarpeellista. Suomessa suositellaan nk. välipaloja jatkuvasti. En ymmärrä miksi aikuinen ihminen tarvisisi välipalaa monta kertaa päivässä. Se salaatti samalla lautasella kuin ruoka on myös varsin omituinen asetelma. Aikoinaan ulkomaille lähtiessäni olin aika tuhti. Totuin toisenlaisiin ruokailutapoihin ja paino putosi vuodessa parikymmentä kiloa ja siihen jäi muutaman kilon kesällä aina huomaamatta laihduin. Pituus 176, paino 70. Eläkkeellä ei ole juuri muutosta mihinkään päin. Syön päivässä kilon verran salaatteja, vihanneksia ja hedelmiä. Kerran päivässä klo 13 tuhti lounas ja senjälkeen klo 17 yksi espresso ilman mitään syötävää. Illalla klo 20 pala juustoa, oliiveita kaura- tai hapankorppua. Aamulla talvella kaurapuuroa ja maitokahvi. Jos aamupäivällä 10-11 aikoihin huikoo yksi siivu leipää päällä oikeaa voita ei päällysteitä. Jäätelöitä, sokerijugurtteja, mehuja ja kakkuja en syö kuin jouluna tai pääsiäisenä vähän. Ei ole mielitekoja. Mineraalipitoista vettä juon 2-3 litraa päivässä. Suomessa käydessäni melkein läkähdyn kun ruokaa on jättijumbomaisesti tarjolla, annokset valtavia ja jatkuvasti pitäisi juoda kahviakin ja on sitä ja tätä "palaa", jotka ovat jättiläismäisiä kuten aamupala. Laihdutuskuureja en ole ikinä pitänyt, vain se ruokaremontti joka tapahtui itsestään siirryttyäni Suomesta ulkomaille. Suomessa puhutaan edelleenkin, että "syö vatsa täyteen". Täyteen? Siin venytä mahaasi koko ajan, että viikon päästä mahtuu vielä enemmän että vatsa tulee täyteen. Mättöä ja hotkimista on se syöminen siellä joten en ihmettele, ettei laihdu. Ahneuttako se on että pitää syödä niin jumalattomasti että napa kiiltää? Sitte pötkölleen kun ei mitään jaksa.
Juon vain vettä ja kahvia, johon tulee 0,5dl kauramaitoa.
Olen kyllä edistynyt keväästä, silloin saatoin syödä lautasellisen keittoa ja 2 ruisleipää, ja santsasin saman määrän kahdesti.
Nyt en pysty syömään kuin yhden kerran tuon määrän, niin maha täynnä.
Harmi vain, kun painoon sillä ei ole ollut mitään vaikutusta :(
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on itsepetos. Laittakaa parin viikon ajan oikeasti ylös ihan kaikki mitä syötte ja juotte. Sinä aikana ette vielä laihduta, vaan se on se miten normaalisti syötte. Katsokaa sitä listaa sitten. Siellä on takuuvarmasti vähän muutakin kuin kaalisoppaa.
Te ette pysty laihduttamaan jos ette edes myönnä mistä ne liiat kalorit tulee.
Mun ongelma ei ole itsepetos. 3000 kcal tulee normi päivänä. Laihduttaessa kalorit 1700-1800 kcal päivässä mutta tosi rankkaa, ei itsekuria noudattaa pitkään tuollaista rääkkiä
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan älytöntä lässytystä.
Syöt tuhat kaloria, elimistö oppii tulemaan toimeen tuhannella kalorilla. Syöt 1200 kaloria, lihot!
Syöt 500 kcal, elimistö tulee silläkin toimeen, laihdut pari viikkoa (lihaksia ja nesteitä) sen jälkeen laihdut hyyyyviiin hitaasti, ja olet vain helve*in nälkäinen, kituva, ärtyisä, heikko, sairas. Sitten repsahdat ahmimaan kuin et olisi ruokaa koskaan nähnytkään.
Lopettakaa se kalorien laskeminen. Syökää sitä puhdasta, luonnollista, tuoretta ruokaa.
Kitumalla saa vain tuhoa aikaiseksi.
Nuorena pysyin hoikkana vaikka söin mitä. Lasten saannin jälkeenkin paino putosi itsestään normaaliin. Mutta sitten tuli perheeseen murhetta ja lapset sairastivat 4 vuotta niin että sai nukuttua vain hyvin vähän. Siis herätyksiä oli 4-20 /yö. Ja paino rupesi nousemaan ja nousikin hitaasti mutta varmasti noin 14 vuotta. Yritin vaikka mitä mutta aina vaan lihoin.
Olen kuitenkin syönyt kohtuullisen järkevästi mutta liikaa. Ja hyötyliikuntaakin on ollut kohtuullisesti. Nyt aloitin keväällä keveämmän ruokailun. Eli syön yhden tai kaksi kertaa päivässä kasvisvoittoisen salaatin. Lisäksi minun naapuri sairastui ja pyysi jos voisin auttaa hänen koiransa kanssa. Nyt olen monta kuukautta käynyt joka päivä yhden tai kaksi pitkää lenkkiä koiran kanssa kävelemässä. Paino on tippunut hitaasti mutta tippuu kuitenkin. Minulle sopi hyvin tämä että koiran on pakko päästä lenkille oli keli mikä hyvänsä ja väsytti minua tai ei. Omaa koiraa en voi hommata mutta tässä tilanteessa minä saan nauttia koirasta lenkkikaverina jolloin saan liikuntaa ja laihdun. Naapuri pärjää koiransa kanssa muuten kunhan vaan käyn pitkät lenkit. Eli kaikki voittavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hiilihydraatit lihottaa. Itse olen laihtunut jo montakymmentä kiloa kun olen jättänyt leivät, makaronit ja muut viljatuotteet pois. Niissä on yleensä hirmuisesti hiilareita mitkä lihottaa ainakin itseäni. Kaloreita en laske vaan menee makkaraa ja muuta ja silti laihtuminen jatkuu eikä tarvitse olla yhtään nälissään.
Vierailija kirjoitti:
Sama ongelma. Aloitan ja aloitan mutta aina se laihdutus jää.
Syöminen vaan parasta mitä ihminen voi tehdä.
N26 ja 110kg
Sunkaan ei edes tarvitsis laihduttaa kunhan vaan lopettaisit ylenpalttisen mässäämisen. Olisit aikaa nopee ihan kohtuu painossa kunhan ees nostaisit ittes sieltä sohvalta.
Kirjoita muistiin joka ikinen suuhun laittamasi ruoka, niin tiedät oikeasti mitä syöt ja kuinka paljon. Tämän jälkeen alat karsimaan niistä turhimmat.
Jos ei edes tiedä mitä suuhun laittaa, niin miten pystyy laihduttamaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama ongelma. Aloitan ja aloitan mutta aina se laihdutus jää.
Syöminen vaan parasta mitä ihminen voi tehdä.
N26 ja 110kgSunkaan ei edes tarvitsis laihduttaa kunhan vaan lopettaisit ylenpalttisen mässäämisen. Olisit aikaa nopee ihan kohtuu painossa kunhan ees nostaisit ittes sieltä sohvalta.
Voi kuule, yrittänyt kymmeniä kertoja, niin se ruoka vaan aina voittaa.
-sama-
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama ongelma. Aloitan ja aloitan mutta aina se laihdutus jää.
Syöminen vaan parasta mitä ihminen voi tehdä.
N26 ja 110kgSunkaan ei edes tarvitsis laihduttaa kunhan vaan lopettaisit ylenpalttisen mässäämisen. Olisit aikaa nopee ihan kohtuu painossa kunhan ees nostaisit ittes sieltä sohvalta.
Voi kuule, yrittänyt kymmeniä kertoja, niin se ruoka vaan aina voittaa.
-sama-
Sitte on tosiaan turha marista jos on itse antanut periksi niinkin abstraktille käsitteelle kuin voittoisalle ruualle 😁
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama ongelma. Aloitan ja aloitan mutta aina se laihdutus jää.
Syöminen vaan parasta mitä ihminen voi tehdä.
N26 ja 110kgSunkaan ei edes tarvitsis laihduttaa kunhan vaan lopettaisit ylenpalttisen mässäämisen. Olisit aikaa nopee ihan kohtuu painossa kunhan ees nostaisit ittes sieltä sohvalta.
Voi kuule, yrittänyt kymmeniä kertoja, niin se ruoka vaan aina voittaa.
-sama-Sitte on tosiaan turha marista jos on itse antanut periksi niinkin abstraktille käsitteelle kuin voittoisalle ruualle 😁
Ei kukaan marise, totesin vaan, että ruoka voittaa aina.
Oletpa hyökkäävä besserwisser!