Taistelukoirat lapsiperheessä
Haluaisin kuulla näiltä taistelukoiran omistajilta, joilla siis lapsia asuu tälläisten hirviöiden kanssa; ettekö pelkää, että koiranne tekee lapsillenne jotain? Minäkin olen varuillani, sillä taaperomme saattaa salaman nopeasti hiipiä koiramme luo hännästä nyppimään. Meillä siis pikkukoira, mutta tästä huolimatta. Eihän koskaan voi omasta koirasta vannoa, etteikö mitään tekisi, oli sitten kuinka koulutettu tahansa. Jos meillä olisi tälläinen taistelukoira plus pienet lapset, joutuisin varmaan istumaan sohvallakin suurinpiirtein haulikko kädessä. Varsinkin kun joka toinen päivä kuulee raatelu-uutisia.
Kommentit (56)
[quote author="Vierailija" time="08.08.2014 klo 21:29"]
En tiedä mitä toi aiempi tarkoitti noilla taistelukoiraroduillaan, mutta vois ajatella, että tarkoittaa rotikkaa, doopperia..
[/quote]
OK kolme doobermannia. 2 lasta. Koirat nukkuvat lasten kanssa ja ovat lapsieni parhaita kavereita. Myös muut lapset ovat tervetulleita meille.
Dobermann on valtavan ihmisrakas ja rakastaa varsinkin perhettään yli kaiken. Omat koirani ovat kilttejä eivätkä ole edes murisseet kellekään ihmiselle.
Koira on omistajansa kuva.
16. Selventää termiä taistelukoirarotu
Rotu joka on kehitetty aikanaan koiratappeluihin tai tappeluihin muiden eläinten kanssa. Näissä suosittiin aggression omaavia mutta ihmisiin suopeasti suhtautuvia yksilöitä, jotta esim paikkaaminen onnistui ilman ihmisuhreja. Rotuja mm staffordshirenbullterrieri,amerikanstaffordshirenterrieri, pittbull, englanninbulldoggi, vanhaenglanninbulldoggi, bullterrieri.
[quote author="Vierailija" time="08.08.2014 klo 21:35"][quote author="Vierailija" time="08.08.2014 klo 21:31"][quote author="Vierailija" time="08.08.2014 klo 21:22"]Monessa maassahan nämä tietyt rodut ovat kiellettyjä. Miksei meillä? Mihin niitä tarvitaan? Jos haluaa hyväluonteisen ja ison koiran, miksei se labbis aja asiaansa?
[/quote]Ne ei ole yhtä komeita koiria
[/quote]
hyi helv, syke nousee ku näen kadulla noita taistelijoita ja näiden omistajia kohtaan tunnen lähinnä halveksuntaa.
[/quote]
Ei kamalan paljoa vähempää voisi kiinnostaa. Itsellä ollut näitä rotuja 25 vuotta ja sinä aikana tällaiset yökkijät ovat tulleet. 90-luvun alussa kukaan ei tuntenut näitä rotuja eikä niiden historiaa, mutta kiitos keltaisen lehdistön propagandan kaltaisiasi yökkijöitä on ilmaantunut. Mutta hei, ihan vapaasti. Ei jaksa kiinnostaa enempää
[quote author="Vierailija" time="08.08.2014 klo 21:29"]
Näin alan ammattilaisena, eläinlääkäriasemalla työskennellessäni , olen käytännössä todennut että "taistelukoirarodut" ovat helpoimpia käsiteltäviä. Ei kuonokoppaa, turhia kiljumisia, joskus röntgenissä voi mennä painiksi, mutta sillloinkaan ei ole aggressioita, vaan periaatteesta pistää hanttiin. Suukkoja pitää väistellä jos ei halua kieltä kitalakeensa.( tai hampaansa halki) "Vaarallisimmat" eli todellakin kuonokopalla käsiteltävät rodut, vaikka ovatkin omistajan mukaan kilttejä ( "se vaan juttelee","kotona antaa tehdä mitä tahansa"= ei tehdä mitään väkisin esim leikata kynsiä, putsata korvia)rottweiler, kääpiöpinseri, chow chow, yl lähes kaikki kääpiökoirat, osa sakemanneista ym. Onneksi ajan mittaan olen oppinut lukemaan koiria, en kuuntelemaan ihmistä. Hyökkäyksiä olen saanut väistettyä , hoffi, mopsi ja belgi groendahl, nöffi osui ja upposi. Puri työkaveriani vielä pahemmin.
Tärkeintä koiran omistamisessa on kuitenkin omistajan suhde koiraan. YLEENSÄ tuleva omistaja ottaa selvää etukäteen asioista ja asennoituu koiran kasvattamiseen kunnolliseksi koirakansalaiseksi. Sitten on näitä kun ottavat koiran koska muillakin on tai oman egon/ meikkilaukun jatkeeksi. Sitten ollaan pulassa. Helsingin eläinsairaalassa käytösklinikan yleisin asiakas on nuori tyttö russelin kanssa.
Surullinen juttu pienen lapsen turhasta vammautumisesta. Peiliin saa katsoa sekä koiran omistaja että lapsen vanhempi. Onneksi emme saaneet lukea vielä murheellisemmasta tapauksesta.
Pienen lapsen äiti, kotona 2x saksanpaimenkoira.
[/quote]
Allekirjoitan tämän täysin. Olen eläinlääkäri ja nämä pienet asustekoirat ovat kaikkein kamalimpia. Niitä ei ole koulutettu mitenkään ja purema saattaa aiheuttaa muutaman päivän sairasloman, mitä ei tietenkään voi velottaa asiakkaalta.
Nämä ns taistelukoirat ovat rauhallisia ja niillä on korkea kipukynnys, joten tutkiminen ja hoito on helppoa.
Minulla käy yksi dogo, jonka nivelpiikitys voidaan tehdä ilman rauhoitusta. Koira vain seisoo paikallaan ja ilman kuonokoppaa. Pikkukoiraa en edes haaveilisi hoitavani näin.
Meillä on englanninbulldoggi, ja jotenkin en ole ajatellut sen olevan taistelukoira (toisin kuin esimerkiksi vanhat enkut). Muistan että englanninbulldoggia oikein kehuttiin sopivuudella lapsiperheisiin, kun etsin aikanaan tietoa meille sopivasta rodusta. Toki kriittinen täytyy aina olla, enkkujen terveyttäkin kaunistellaan aika kovin esimerkiksi rotuyhdistyksen sivuilla.. Koiramme on luonteeltaan rauhallinen ja lempeä, mutta siitä huolimatta en jättäisi sitä yksin lapsen kanssa. Niinkuin en mitään muutakaan koiraa saatika eläintä.
Voisko joku nyt oikein listata tähän ne taistelukoirarodut?
[quote author="Vierailija" time="08.08.2014 klo 21:10"]
Ei ihan mene läpi nämä "taistelukoirarodut ovat ihan yhtä hyväluonteisia kuin muutkin" lätinät. Taistelukoirarotuja on verrattain vähän kuitenkin, silti ne ovat negatiivisissa otsikoissa verrattain paljon. En ole lukenut montaa juttu lapsen päälle hyökänneestä kultaisestanoutajasta tai labradorista. Vaikka niitä taatusti on paaaaaljon enemmän kuin noita taistelukoiria. Mistähän johtuu?
[/quote]Vaan kuitenkin niitä 'hyökkäyksiä' ihmisiä kohti tekevät enimmäkseen juurikin mainitsemasi kultaiset noutajat/labradorit. Sekä ne 'niin ihanat ja lutuiset' pienet chihuahuat. Ihan jälkiä saavat aikaiseksi lapselle nuo pienetkin koirat - niistä vain ei niin herkästi iltapäivälehdistölle ilmoiteta. Liekkö syynä se, että tuollaisen 'rotan kokoisen' koiran puremaksi joutuminen on sittenkin enemmän noloa tms., otsikko ei olisi ihan niin myyvä.
Että kaikki nämä tietämättömät ihmiset, jotka vaativat milloin mitäkin rotua poistettavaksi, voisivat kaivaa ne aivonsa sieltä suolen perukoilta, ottaa selville faktaa koirien käytöksestä ja kasvatuksesta. Se isoin vika kun on lähes poikkeuksetta siellä hihnan toisessa päässä.
Minulla on kolme pitbullia, rekisteröityja kaikki tsekeistä tuotuja (7v uros, 3v narttu sekä 2v uros). Minulla on kolme lasta, nyt 2kk ikäien poika, 4vuotias tytär sekä 8 vuotias poika. Meillä ei ole ikinä ollut mitään ongelmia lasten ja koirien välisessä suhteessa. Koirat tietävät, että lapset ovat ylempiarvoisia ja tyytyvät osaansa. Se on tehty niille selväksi jo pentuna. Lapsille on tehty selväksi, että koirien on annettava olla rauhassa. Meillä on koirille oma tila, jonne lapset eivät mene silloin kuin koirat ovat omassa rauhassa lepäämässä.
Koululaisemme on voinut tulla hyvillä mielin kotiin koulun jälkeen. Koirat ovat omassa huoneessa portin takana (kyllä, portissa on lukko ettei lapsemme kaverit saisi vaikka päähänsä päästää koiria, ei siksi että ne purisivat vaan siksi etteivät innostuessaan kaataisia lapsia).
Meille on tervetulleita kaikki, varmasti myös luvattomat vieraat. Koirat varmasti keittäisivät kahvit poissaollessamme. Meille ei ole tervetulleita ihmiset, jotka eivät ymmärrä (ei koirien toimesta, vaan VIHAISEN EMÄNNÄN).
Koska vain voi sattua mitä vain, sitä ei voi koskaan tietää. Mutta niin kauan kun rajat on selvät kaikille voi turvallisin mielin ellellä ilman paniikkia. Koiramme ei siedä vieraita koiria, eivät silloin kun ne tulevat iholle. Niiden ei tarvitsekaan sietää. Tiedostamme sen ja koiramme ei ulkoile vapaana muutakuin isolla aidatulla tontillamme. Tapahtumiin voimme mennä huolett, vaikka koiria olisikin paikalla. Koiramme siellä ovat huomaamattomia ja ihmiset tulevat usein moikkaamaan niitä ja yllättyvät. Koiramme vetää myös tapahtumissa lapsia pulkassa, voi sitä molemmin puolista riemua. Lapset, jotka pelkäävät tulla kyytiin, voivat ottaa äidin tai isän mukaan kyytiin (ihmetys vanhemmilta on suuri kun hekin pääsevät kyytiin).
Valitettavasti näitäkin koiria menee vääriin käsiin, niinkuin ihan kaikkia rotuja joskus. Mikä on surullista, sillä juuri sellaisten ihmisten käissä ongelmia syntyy oli rotu mikä tahansa. Yhä useampi ottaa pennun egon jatkeeksi keltaisesta pörssistä ottamatta selvää. Myyjä ei tarkista ostajan tautoja, vaan myy vain ensimmäiselle halukkaalle. Soppa on valmis.
Avarakatseisuutta ja avoimuutta Suomeen! Ei kaikki ole pahasta, meille saa tulla tutustumaan.
Pelli kirjoitti:
Minulla on kolme pitbullia, rekisteröityja kaikki tsekeistä tuotuja (7v uros, 3v narttu sekä 2v uros).
Valitettavasti näitäkin koiria menee vääriin käsiin, niinkuin ihan kaikkia rotuja joskus. Mikä on surullista, sillä juuri sellaisten ihmisten käissä ongelmia syntyy oli rotu mikä tahansa. Yhä useampi ottaa pennun egon jatkeeksi keltaisesta pörssistä ottamatta selvää. Myyjä ei tarkista ostajan tautoja, vaan myy vain ensimmäiselle halukkaalle. Soppa on valmis.
Avarakatseisuutta ja avoimuutta Suomeen! Ei kaikki ole pahasta, meille saa tulla tutustumaan.
Kiitos tasta. 3 pitbullia myos meilla, kaksi niista kadulta loydetty ja rankkurin eutanasiajonosta haettu; yksi pentuna adoptoitu (hylatty aitikoira loydettiin, olikin raskaana). Tulevat keskenaan loistavasti toimeen seka myos muiden koirakavereiden kanssa; kaydaan yhdessa patikointiretkilla ja koirat vapaana. Olen niin kyllastynyt sensaatiojournalismiin pitbullien osalta. Viralliset tilastot ainakin taalla Yhdysvalloissa todentavat, etta kultaiset noutajat purevat ihmisia useammin kuin pitbullit. (Mutta eihan siita etusivunjuttua saa.)
Valitettavasti aito-amerikkalaisesta maalaiskoirasta tuli pariksi vuosikymmeneksi mediassa se gangsta-getto -koira. (Ikava sanoa, mutta rotu/luokka-vihapuhe ja epaluulot ja stereotypiat on menneet ihan kasi kadessa tan pitbull-propagandan kanssa.) Ja sitten ne, joita moinen gansta-meininki innostaa, ottavat vastuuttomasti koiran kukkoillakseen...
ONNEKSI kelkka on kaantymassa taalla USAssa, ihan selvasti. Joka paiva nakyy TV:ssa ja somessa juttuja siita, miten pittis pelasti lapsen tai toimii terapiakoirana tai... Kuten totesit, aina voi elainten kanssa tapahtua. Ja toki ison koiran purema saattaa olla vahingollisempi kuin pienen.
Ehka taman pittiskeskustelun tuloksena tulee lopulta olemaan se, etta ihmiset heraavat vihdoin siihen, etta HE OVAT VASTUUSSA omista elaimistaan. Ja etta olemme kohdelleet elaimia ihan liian kauan esineina, jotenkin oman egon jatkona. Niilla on oma luonne, ja jos haluamme elaa niiden kanssa, meidan on ymmarrettava niiden luonne, koulutettava (ja esim. ulkoilutettava) niita rodulle/yksilolle sopivasti, SEKA pidettava niiden puolia eika saattaa niita tilanteisiin, joissa ihmisille tai niille tai muille elaimille saattaisi kayda huonosti.
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin kuulla näiltä taistelukoiran omistajilta, joilla siis lapsia asuu tälläisten hirviöiden kanssa; ettekö pelkää, että koiranne tekee lapsillenne jotain? Minäkin olen varuillani, sillä taaperomme saattaa salaman nopeasti hiipiä koiramme luo hännästä nyppimään. Meillä siis pikkukoira, mutta tästä huolimatta. Eihän koskaan voi omasta koirasta vannoa, etteikö mitään tekisi, oli sitten kuinka koulutettu tahansa. Jos meillä olisi tälläinen taistelukoira plus pienet lapset, joutuisin varmaan istumaan sohvallakin suurinpiirtein haulikko kädessä. Varsinkin kun joka toinen päivä kuulee raatelu-uutisia.
Ainoa asia mistä olisin oikeasti huolissaan, jos sinulla olisi halluspitolupa aseeseen esim. haulikkoon! Ilmoittaisin välittömästi poliisille, että olet kykenemätön pitämään ampuma-aseita hallussasi.
Olet varmasti perehtynyt koirien kasvatukseen ja sinulla on itselläsikin kokemusta "taistelu" koirista?
Eniten pitbullit ovat ihmisten kuolemia aiheuttaneet USA:Ssa. Vaikka niillä olisi korkea kynnys purra, sen kerran kun ne purevat on jälki vähän toista kuin noutajalla tai colliella. Enemmän niistä toki on vaaraa lähiympäristön muille koirille. Pitbulleja harvoin hankkivat ns. tolkun ihmiset joka lisää niiden vaarallisuutta ennestään. Itse en päästäisi lastani yksin leikkimään perheeseen jossa on pitbull yai vastaavanrotuinen koira.
Tää ap taitaa tarkoittaa boxeria taistelukoirana...
Meidän Dogo rakastaa täydestä sydämestä lapsiamme 3v ja 5v. Lapset temmeltää päällä ja halivat. Koira on aina lasten lähettyvillä jos lapset touhuavat muuta.
Suojelee perhettään, on suuri sydäminen perheenjäsen. Hyvin koulutettu on paras koira.
Pikkukoiria sis kärpäsen tappajakoiria saa varoa kun tulevat nilkkoihin kiinni.
Koira on samanlainen kuin omistajakin,jos välittää säännöistä ei mikään koira ole vaarallinen(ehkä jokin chihu).
Meillä lapsen lapset saa nousta koiraa vasten seisomaan,koira pysyy varmasti paikoillaan eikä yritä mitään. Ainoa asia on lasten vahtiminen.
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="08.08.2014 klo 21:24"]Minua on purrut sekarotuinen koira? Ei koskaan ns. taistelukoira. Miten muilla?
Minua on purrut kääpiöpinseri ja maltankoira.
Lähtikö puoli naamaa irti? Amstaffin kanssa lähtee.
https://www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikkeli/iso-koira-hyokkasi-kotipihan…
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/01/27/ihmisen-vaarallisin-ystava-kas…
"Eli otsassa oli toi suurin vekki, mikä meni kalloluuhun asti. Ja sit oli samoin toi silmä-, silmäluoma."
Markus Toropainen, tytön isä:
"Korvan takana."
Marianne Larva:
"Joka tikattiin. Ja korvan, korvan takana oli niinkun tossa, valtimon kohdalla oli kolme erilaista haavaa. Ja sitten oli tuolla niinkun päälaella oli kolme kappaletta."
"Ja sitten se lähti siitä, et oli käsivarsissa, kummassakin, ja kainaloissa. Vatsa säästy ja rintakehä säästy, säästy ilman vammoja. Ja sitten oli niinkun takaalta selkä, ristiselkä näky niin että selkäranka oli näkyvissä. Jalat lähti niin, että oli niinkun… Toiseen jalkaa tuli kolme ihosiirrettä. Että siellä oli kanssa niinkun menny noitten… Että ihan niinkun syvät, syvät haavat. Niin kuin oli myös… niin no pää, päässä oli, et ne meni kaikki kalloluuhun asti. Ja täältä meni niinkun lihaskalvojen läpi, läpi nämä. Ja lonkan yläpuolella siinä oli kans tosi, tosi iso… iso tuo."
Kahdeksan vuotiaan tytön raadellut koira oli rodultaan Dogo Canario eli kanariandoggi. Suomessa on tähän mennessä rekisteröity noin 160 kanariandoggia. Rotu on Espanjassa kehitetty isokokoinen koira, jonka alkuperäinen rooli on aivan muu kuin lemmikkieläin.
Vierailija kirjoitti:
Ei ihan mene läpi nämä "taistelukoirarodut ovat ihan yhtä hyväluonteisia kuin muutkin" lätinät. Taistelukoirarotuja on verrattain vähän kuitenkin, silti ne ovat negatiivisissa otsikoissa verrattain paljon. En ole lukenut montaa juttu lapsen päälle hyökänneestä kultaisestanoutajasta tai labradorista. Vaikka niitä taatusti on paaaaaljon enemmän kuin noita taistelukoiria. Mistähän johtuu?
Johtuu siitä että puruvoima on isompi, eli aiheuttavat helposti enemmän vahinkoa kuin tavan kultainennoutaja. Mulla kanssa yksi "taistelukoira" eikä ole tehnyt kenellekään ikinä mitään, vaikka on jo seniori. Sen sijaan mua on purrut puudeli ja jack russelinterrieri (verille asti), mutta enpä lähtenyt niistä lehdistölle huutelemaan.
[quote author="Vierailija" time="08.08.2014 klo 21:31"][quote author="Vierailija" time="08.08.2014 klo 21:22"]Monessa maassahan nämä tietyt rodut ovat kiellettyjä. Miksei meillä? Mihin niitä tarvitaan? Jos haluaa hyväluonteisen ja ison koiran, miksei se labbis aja asiaansa?
[/quote]Ne ei ole yhtä komeita koiria
[/quote]
hyi helv, syke nousee ku näen kadulla noita taistelijoita ja näiden omistajia kohtaan tunnen lähinnä halveksuntaa.