Aviomieheni vaatii yhtäkkiä avioehtoa, mitä tekisitte?
Ollaan siis naimisissa, kaksi pientä lasta. Nyt mies haluaisi avioehdon. Pikkulapsiaika on ollut rankkaa, mutta itse en haluaisi erota. Pelkään, että jos avioehtoon suostun, niin mies hakee eroa ja lasten takia en sitä haluaisi, kun meillä ei väkivaltaa, ryyppäämistä tms ole, ainoastaan "tavallisen raskasta" pikkulapsiaikaa. Itse uskon, että arki helpottaa lasten kasvaessa.
Kommentit (71)
Minä ehdotin miehelle itse avioehtoa, kun otti maatilan kokonaan omiin nimiinsä.
avioehto koskee ainoastaan maatilaa rakennuksineen ja koneineen.
rahallisesti "menetin" noin vajaa miljoonan.
eli minulle jää osuus yhteisestä talostamme, jos tulisi ero.
en tiedä suostuisinko kuitenkaan itse tuossa tilanteessa allekirjoittamaan yhtäkään paperia.
tietysti avioehdon pystyy rajaamaan vaikka juuri kuten meillä.
esim.jos miehesi on vaikka saanut perinnön niin siihen.
toivottavasti tilanne selviää!
[quote author="Vierailija" time="07.08.2014 klo 09:44"][quote author="Vierailija" time="07.08.2014 klo 09:40"]En allekirjoittaisi avioehtoa, ottaisin nopeasti avioeron.
[/quote]
kunnon narttu.
[/quote]
Mieshän se se tässä paska on. Alkanut kaduttaa ja nyt haluaa eron ja ryövötä vaimon.
Et kirjouta, jatka liittoa, jos haluat, mutta
[quote author="Vierailija" time="07.08.2014 klo 14:08"]
Minulle avioehto on naimisiinmennessä itsestäänselvyys, koskien siis tietysti sitä omaisuutta, joka on hankittu avioliiton ulkopuolella. Jos kuitenkin olisin jo mennyt naimisiin ja puoliso vaatisi avioehtoa yhtäkkiä ilman että vaivautuisi syytä kertomaan, en suostuisi vaan ottaisin eron.
Omaisuuden jakamisesta sovitaan yhdessä ja ennen lasten tekoa.
[/quote]
Tässä se olennainen olikin: NAIMISIIN MENNESSÄ. Itse olisin tehnyt tosi erilaisia päätöksiä. Mies on yhteisestä sopimuksesta tehnyt uraa, minä huolehtinut perheestä. Ollaan reissattu maasta toiseen. Onhan se jännää... Joo, olet yksin vieraassa maassa ilman minkäänlaista tukiverkkoa. Et voi edes oikein saorastua, kun ei ole apua missään.
Meillä mies aökoi vaatia avioehtoa 15 avioliittovuoden jälkeen. Eikä mitään pikku vaatimista tai pyytelyä: uhkailua, kiristystä, huutoa, raivoa. En suostunut. Olisi pyytänyt aikanaan. Olin silloin naimisiinmennessä urani suhteen reippaassa nousukiidossa ja pärjännyt ainakin yhtä hyvin kuin mies. En olisi työtäni jättänyt enkä alkanut kotiorjaksi. Muka yhteisen hyvän ja perheen vuoksi. Ja vatut!
Kiva kun puhelin omia aikojaan lähettelee.
Siis et alkekirjoita! Suojaa nyt hyvä ihminen itsesi. Ja lainkin mukaan teet ihan oikein, avioehtoa voi esittää, mutta sinun ei ole sitä pakko hyväksyä. Sinulla on laillinen oikeus omaisuuteen, sillä oletuksella teidät on vihitty.
Erohan se teille tulee, muutoin ei esittäisi mies ehtoa
mutta paremmin pärjäät, kun et ihan puilla paljailla ole. Tsemppiä!
[quote author="Vierailija" time="07.08.2014 klo 14:20"]Miksei avioehtoa saisi tehdä? Mun mielestä se on ihan molempien parhaaksi. Ootteko te noin rahanahneita puolison hyväksikäyttäjiä? OMG.
[/quote]
Hausra nyt.MIES TÄSSÄ NYT AHNE ON. PITÄÄ ASIAT AJATELLA ENNEN VIHKIMISTÄ. MUTTA UUSI ON LÖYTYNYT JA HÄN NYT TAJUAA, ETTÄ VAIMOLLE JÄÄ PUOLET. AHNE JA INHOTTAVA UKKO!
[quote author="Vierailija" time="07.08.2014 klo 15:25"]
Nauraisin paskaisesti.
[/quote]
Just näin. Voisi myös tuumata, että jopas, ukkoseni, vitsin murjaisit. Alappas vitsiniekka lämmitellä jo soosia, että saa lapset syödäksensä.
[quote author="Vierailija" time="07.08.2014 klo 14:39"][quote author="Vierailija" time="07.08.2014 klo 14:20"]
Miksei avioehtoa saisi tehdä? Mun mielestä se on ihan molempien parhaaksi. Ootteko te noin rahanahneita puolison hyväksikäyttäjiä? OMG.
[/quote]Samaa mieltä! Pidän avioehtoa ihan itsestään selvyytenä.
[/quote]
Kyllä, mutta ennen liiton solmimista, jolloin myös tulee huomioida mahd. tulevat lapset ja hoidon aiheuttamat tulonmenetykset. Se on reilua ja rehellistä. Ei jälkikäteen kiristys! Eikös vaan!
[quote author="Vierailija" time="07.08.2014 klo 15:39"]
Hausra nyt.MIES TÄSSÄ NYT AHNE ON. PITÄÄ ASIAT AJATELLA ENNEN VIHKIMISTÄ. MUTTA UUSI ON LÖYTYNYT JA HÄN NYT TAJUAA, ETTÄ VAIMOLLE JÄÄ PUOLET. AHNE JA INHOTTAVA UKKO!
[/quote]
Inhottavuus on kovin subjektiivista, mutta ihan selvää on, että ilman syytä ei mies tätä vaadi. Ja se syy on lähtöaikeet syystä taikka toisesta.
15 avioliittovuoden jälkeen avioehtoon painostettu jatkaa. Sanoin miehelle, että jos ero tulee niin katsotaan sitten. En ole ollut koskaan ahne ja meillä on muutenkin vähän jo kahden kerroksen väkeä. Miehen elintaso on aineellisesti mitaten kovin erilainen kuin omani. Hän käy huippuravintoloissa lounaalla, mä vetelen tonnikalaa hapankorpun päällä. Hän ostaa vaatteensa merkkiliikkeistä, minä kirpparilta. Hän värjää ja leikkuuttaa hiuksensa kolmen viikon välein. Minä leikkaan ja värjään omani itse. Minä harrastan lukemista ja lenkkeilyä, hän golfaa ja sukeltaa... You get the picture.
Mutta avioehtoon painostaessa mies vetosi siihen, että olen ahne ja en ole rehellinen. Kun minä taas koin asian niin, että yritin pitää puoliani. Olin jo sitten allekitjoittamassakin ja monen viikon painostuksen jälkeen kirkoitin lapun, jossa sanoin että kaikki hänen omaisuutensa kuuluu hänelle. Ollaan uökomailla ja mies kävi paikallisen juristin puheilla. Mulla ei heikohkon kielitaidon vuoksi olisi ollut mitään mahdollisuuksia ymmärtää avioehtoa, joten vaadin että mun pitää käydä se läpi oman asianajajan kanssa. Ja mies saisi maksaa, sillä mulla ei ole omia tuloja. No, mies tajusi että kuluja tulisi varmaan aika paljon. Ja kai hänelle oli sanottu jotain siitä paonostamisestakin. Olisin vaatinut kyllä maininnan, että perhesovun nimissä tämän paperin allekirjoitan.
Painostus oli niin kovaa, että en saanut enää nukuttua, sydän jumpsutteli kurkussa. Mies sitten viimeiseksi keonoksi sanoi, että ottaa avioeron. Ettei hänen ole myöhäistä aloittaa vielä uudelleen.
Joten suosittelen lämpimästi näitä ehtoja heti avioliiton alkuun. Kuten sanottu, minäkään en olisi jäänyt kotiin huolehtimaan lapsista ja seurannut & tukenut miehen maailmanvalloitusta. Olisin tehnyt oman urani Suomessa, kävisin vaateostoksilla kunnon kaupoissa, mulla olis eläke ja sananvaltaa elämääni.
Törkeää, 50. Sun ei olisi missään nimessä pitänyt suostua avioehtoon, eikä myöskään tuohon elintasokuiluun teidän perheessä. Olisit antanut erota vaan ja aloittanut itse alusta, mutta puolen omaisuuden kanssa, joka sulle myös kuuluu.
T. uranainen
[quote author="Vierailija" time="07.08.2014 klo 16:07"]
Törkeää, 50. Sun ei olisi missään nimessä pitänyt suostua avioehtoon, eikä myöskään tuohon elintasokuiluun teidän perheessä. Olisit antanut erota vaan ja aloittanut itse alusta, mutta puolen omaisuuden kanssa, joka sulle myös kuuluu.
T. uranainen
[/quote]
Siis varsinaista ehtoa en allekirjoittanut. En tiedä mikä merkitys mun lapulla on. Se painostus oli vain niin hirveää. Joka päivä ja minä olen ahne, epäreilu ja suoranaisesti paha.
Kukaan ei varmaan edes usko minkälainen mies on. Hän on se hauska sukulaismies, joka Suomi-lomilla kertoo hauskoja juttuja, tarjoaa kaikille ja on niiiiin mukava.
[quote author="Vierailija" time="07.08.2014 klo 15:44"]
Inhottavuus on kovin subjektiivista, mutta ihan selvää on, että ilman syytä ei mies tätä vaadi. Ja se syy on lähtöaikeet syystä taikka toisesta.
[/quote]
Entä sitten? On silti oikein suostua avioehtoon.
[quote author="Vierailija" time="07.08.2014 klo 16:14"]
[quote author="Vierailija" time="07.08.2014 klo 15:44"]
Inhottavuus on kovin subjektiivista, mutta ihan selvää on, että ilman syytä ei mies tätä vaadi. Ja se syy on lähtöaikeet syystä taikka toisesta.
[/quote]
Entä sitten? On silti oikein suostua avioehtoon.
[/quote]
No ei ole. Kyllä pitää vähän katsoa sitä yhteistä historiaa. Ihan sama, kun joku esittäisi että koska nyt ollaan verisukulaisia ja sun munuainen käy mulle, niin sun pitää toinen omistasi mulle luovuttaa.
No onko ap jo päättänyt mitä asian kanssa tekee?
Kellekään tullut mieleen, että mies voi pelätä, että nainen jättää miehen ja vie puolet rahoista ja siksi mies haluaa avioehdon? Ei, av-mammat tietävät että KAIKKI MIEHET OVAT SIKOJA! Ja eihän miehellä tule olla oikeutta omaisuuteensa silloinkaan kun nainen lähtee toisen miehen matkaan.
Nämä viestit vain vahvistavat ajatusta siitä, että miehen kannattaa aina varmuuden vuoksi ottaa se avioehto ennen naimisiinmenoa, koska jos tämän asian jättää myöhemmäksi, on monta ahnetta tai paranoidia naista ja voihan olla että omakin vaimo paljastuu sellaiseksi.
Avioehto tehdään ensin. Ei vuosien päästä.
[quote author="Vierailija" time="07.08.2014 klo 16:17"]
[quote author="Vierailija" time="07.08.2014 klo 16:14"]
[quote author="Vierailija" time="07.08.2014 klo 15:44"]
Inhottavuus on kovin subjektiivista, mutta ihan selvää on, että ilman syytä ei mies tätä vaadi. Ja se syy on lähtöaikeet syystä taikka toisesta.
[/quote]
Entä sitten? On silti oikein suostua avioehtoon.
[/quote]
No ei ole. Kyllä pitää vähän katsoa sitä yhteistä historiaa. Ihan sama, kun joku esittäisi että koska nyt ollaan verisukulaisia ja sun munuainen käy mulle, niin sun pitää toinen omistasi mulle luovuttaa.
[/quote]
Jos avioehdossa katsotaan miehen omaksi vain ennen liittoa hankittu ja perinnöstä saatu omaisuus, niin mistä sä haet oikeutuksen niihin rahoihin?
[quote author="Vierailija" time="07.08.2014 klo 19:10"]
Nämä viestit vain vahvistavat ajatusta siitä, että miehen kannattaa aina varmuuden vuoksi ottaa se avioehto ennen naimisiinmenoa, koska jos tämän asian jättää myöhemmäksi, on monta ahnetta tai paranoidia naista ja voihan olla että omakin vaimo paljastuu sellaiseksi.
[/quote]
Ja mun mielestä myös naisen. Ei sitten tule kusetetuksi "perheen hyväksi", "lasten hyväksi" ym. muilla vedätyksillä. Nainen näissä tilanteissa on yleensä se, joka kuittaa tappiot. Ikävä tosiasia, mutta näin se on vai edelleenkin.
Kun on avioehto voi tosissaan pohtia, että kuka tekee uraa, kuka hoitaa lapset. Tai hankitaanko niitä lapsia edes. Meneekö uranrakentaja vain ihan omin nokkinensa komennuksilleen jne.
Mutta avioehtoa EI aleta vaatia enää siinä vaiheessa, kun yhdessä on ollut myötä- ja vastamäet, kiristetty ja löysytetty nälkävyötä. Sellainen on sikamaista. Pätee niin miehiin kuin naisiinkin.
Nauraisin paskaisesti.