Eroaisitteko tavallisen elämän takia?

Vierailija kirjoitti:

Teini-ikä iski vai BB talo kutsuu?

Aikuisuuden todellisuus iski ja BB:tä en seuraa eikä kiinnosta sellainen maineensa pilaaminen. Ap

Millaista luksuselämää vietit sinkkuna tai ennen häitä? 

Kyllä eroaisin , minäkään en halua tylsää , tavallista elämää. Mulla on jo ikää , en ole elänytkään tylsää elämää vaan siihen on mahtunut kaikenlaista. Paljon surua ja paljon iloa. Nyt vanhempana pikkuisen vois sietää tavallista eloa , mutta pikku ripaus jännyyttä pitää aina olla.

Minäkään en halua asunto- tai autolainaa enkä omakotitaloa (Suomesta), pyrin säästämään ostaakseni tulevaisuudessa pikkuisen talon vaikkapa etelä-Euroopasta. Asuin useita vuosia muualla Euroopassa. Miestäkään ei nykyään ole enkä ole koskaan ollut naimisissa, menneistä pitkistä suhteista huolimatta. Lapsia en ole halunnut vaikka joskus toki käy ohimennen mielessä. Olen 40-vuotias akateeminen nainen, jonkun mielestä varmaan varsinainen luonnonoikku mutta itse tyytyväinen elämänvalintoihini ja nykytilanteeseen jossa saan olla vapaa ja päättää täysin itse minne mennä, mikään ei sen kummemmin sido sillä työpaikkaa voi aina vaihtaa ja asun vuokralla.

Kysy itseltäsi, sopisiko sinulle ylläolevan kaltainen elämä? Mikä nykyisessä elämässäsi ärsyttää, tietty urautuminen ja ennakoitavuus vai? Muista sekin että valintoja kannattaa miettiä huolella, joskus käy myös niin että sen minkä on aikanaan hyljännyt huomaa olleen parasta elämässään. Ota vaikka virkavapaata ja lähde vuodeksi reppureissaamaan/rakentamaan kaivoja Afrikkaan/kielikurssille tms. ja mieti sen jälkeen miltä tuntuu palata takaisin kotiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hirveä valitus. :D  Mitä sä ap sitten oikeastaan haluaisit, millaista elämää?

Valitus?! Koko lapsuuden ajan olen kärsinyt puutteesta niin aikuisena haluan ja vaadin parempaa. Haluan arjen luksusta, hemmottelua, hyvää ruokaa, tavaroita ja kokemuksia. Ensimmäisenä haluan asumaan hienompaan ja isompaan taloon, jonka ympärillä on iso piha ja piha on aidattu. Anoppi on mukava ihminen mutta en vaan voi sietää pullaa ja kahvia, joten en käy miehen vanhemmilla enää kylässä. Veetuttaa kaikki tavallinen lässytys kun haluan juoda kuohuvaa kauniista laseista enkä mistään halpis paskoista. Häälahjaksi saatiin myös tavaraa niin olen myynyt niitä pois ja ostellut tilalle kaikkea kivaa mistä oikeasti pidän. Ap

No ei kai siinä. Kyllähän sä nuo kaikki saat. Kunhan vaan alat paiskia töitä siihen malliin että massia kertyy. Itse se sun on tehtävä, kun et ole syntynyt kultalusikka p*rsiissä ja valitsit vielä tavismiehenkin.

Voi että. Mutta tsemppiä. Kun oikein painat duunia ja säästät kymmenkunta vuotta, niin jopa saat kunnon lainan ökytalon ostoon.

Jos rahat ap riittää tuohon niin sitten vaan elät sellaista elämää. Jos miehesi elää samanlaista elämää niin sitten kannattaa miettiä eroa.

Ok tajusin että ap oli surkea materialipostaaja-provo. Noh, ehkäpä vastauksestani on jollekulle toiselle hyötyä joka oikeasti asiaa pohtii /27

Vierailija kirjoitti:

Jos rahat ap riittää tuohon niin sitten vaan elät sellaista elämää. Jos miehesi elää samanlaista elämää niin sitten kannattaa miettiä eroa.

*ei halua

Vierailija kirjoitti:

Haha, siis mitä ihmettä?! Ehkä sä oot vaan niitä tyyppejä, jotka ei kestä suhdetta enää alkuhuuman jälkeen? Me ollaan oltu miehen kanssa yhdessä yli kymmenen vuotta. Arvaappa montako kertaa me oltais erottu, jos oltais erottu toisen nyppiessä mieltä. No monta! Ja oikeastaan se veetutus toisesta ei välttämättä johdu edes siitä toisesta, vaan ihan itsestä. Yritäppä nyt keksiä itelles jotain, ettei ärsyttäis niin paljon. Jos haluut luxusta, säästä rahaa ja tee luxusmatka.

Meillä on rakkautta ja huumaa edelleen mutta en siedä tavallista paskaa arkea. Haluan että mies pitää vaimostaan huolen ja ostelee ihania yllätyslahjoja, vaikka kukkiakin ja niin mies tekeekin mutta haluaa katsella rauhassa uutta yhteistä kotia ja anoppi on mukana puuhassa "pojalleni sopii tämä asunto jne". Huoh ja taas juodaan kahvia pullan kanssa.. Olen sanonut miehelle minkälaisen talon ja kodin haluan mutta mies hidastelee kun nykyisessä ei ole mitään vikaa. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hirveä valitus. :D  Mitä sä ap sitten oikeastaan haluaisit, millaista elämää?

Valitus?! Koko lapsuuden ajan olen kärsinyt puutteesta niin aikuisena haluan ja vaadin parempaa. Haluan arjen luksusta, hemmottelua, hyvää ruokaa, tavaroita ja kokemuksia. Ensimmäisenä haluan asumaan hienompaan ja isompaan taloon, jonka ympärillä on iso piha ja piha on aidattu. Anoppi on mukava ihminen mutta en vaan voi sietää pullaa ja kahvia, joten en käy miehen vanhemmilla enää kylässä. Veetuttaa kaikki tavallinen lässytys kun haluan juoda kuohuvaa kauniista laseista enkä mistään halpis paskoista. Häälahjaksi saatiin myös tavaraa niin olen myynyt niitä pois ja ostellut tilalle kaikkea kivaa mistä oikeasti pidän. Ap

No ei kai siinä. Kyllähän sä nuo kaikki saat. Kunhan vaan alat paiskia töitä siihen malliin että massia kertyy. Itse se sun on tehtävä, kun et ole syntynyt kultalusikka p*rsiissä ja valitsit vielä tavismiehenkin.

Voi että. Mutta tsemppiä. Kun oikein painat duunia ja säästät kymmenkunta vuotta, niin jopa saat kunnon lainan ökytalon ostoon.

Ei kun sori, ei lainaa. No sitä duunia vaan sitten. Sellaiset 20-30 vuotta, niin kyllä se siitä.

Minäkin tulin ruokkimaan trollia.

Ap:n ongelma on oikeasti se, että hän luulee kaikkien naisten olevan samanlaisia, kuin se joka häntä loukkasi. Ei ole. Eikä kannata tänne purkaa katkeruutta. Terapia voi auttaa joitakin. Joitakin auttaa päihteet. Mutta vauva av tuskin auttaa.

Mitäs olet muuttanut jonnekin perähikiälle missä et viihdy. 

 

Suomessakin on useita upeita matkakohteita mistä löytyy luksusta jos vain jaksaisit järjestää.

Ei kukaan tule sua kotoasi hakemaan seikkailuun, siihen on itse lähdettävä ja nähtävä vaivaa. 

Se ei ole se tavallinen elämä mitään Miami Vicea. Sori sulle jos nyt vasta huomasit.

Vierailija kirjoitti:

Minäkään en halua asunto- tai autolainaa enkä omakotitaloa (Suomesta), pyrin säästämään ostaakseni tulevaisuudessa pikkuisen talon vaikkapa etelä-Euroopasta. Asuin useita vuosia muualla Euroopassa. Miestäkään ei nykyään ole enkä ole koskaan ollut naimisissa, menneistä pitkistä suhteista huolimatta. Lapsia en ole halunnut vaikka joskus toki käy ohimennen mielessä. Olen 40-vuotias akateeminen nainen, jonkun mielestä varmaan varsinainen luonnonoikku mutta itse tyytyväinen elämänvalintoihini ja nykytilanteeseen jossa saan olla vapaa ja päättää täysin itse minne mennä, mikään ei sen kummemmin sido sillä työpaikkaa voi aina vaihtaa ja asun vuokralla.

Kysy itseltäsi, sopisiko sinulle ylläolevan kaltainen elämä? Mikä nykyisessä elämässäsi ärsyttää, tietty urautuminen ja ennakoitavuus vai? Muista sekin että valintoja kannattaa miettiä huolella, joskus käy myös niin että sen minkä on aikanaan hyljännyt huomaa olleen parasta elämässään. Ota vaikka virkavapaata ja lähde vuodeksi reppureissaamaan/rakentamaan kaivoja Afrikkaan/kielikurssille tms. ja mieti sen jälkeen miltä tuntuu palata takaisin kotiin.

Mikään surkea materialisti provo en ole ja miten kehtaat edes sanoa noin?? Ajattelin ensin että tässäpä oli kivoja vinkkejä mutta pilasit kaiken haukkumalla ja syyttelemällä. Mies on tarkka rahoista koska haluaa että sitä on nyt ja tulevaisuudessa. En halua Afrikkaan rakentamaan kaivoja enkä halua hetken matkaa ja palata takaisin. Väännän rautalangasta että rakkaus tarkoittaa lahjojen saamista ja vastaanottamista ja rakkauden tekoja. Vaadin paljon koska haluan täyttää puuttuvan palasen menneisyydestä jolloin kärsin menetyksiä. Mies tekee kaikkensa että tuntisin oloni rakastetuksi. Ap

Vierailija kirjoitti:

Millaista luksuselämää vietit sinkkuna tai ennen häitä? 

Tuli nautittua elämästä menin ja tulin miten lystäsi. Etsin pitkään tarpeeksi hyvää ja vakaata miestä niin henkisesti että taloudellisesti. Sijoitin kaikki rahani itseeni mutta miehen ansiosta rahaa jää säästöönkin. Matkustelin paljon, kävin viikoittain kampaajalla, ostin uusia vaatteita, kenkiä ja laukkuja. Kaikkea kaunista ja hienoa. Mies kiusaa ja sanoo joskus leikitellen että varis nai kauniiden tavaroiden perään olevan harakan. :D Ap

Miksi et ap ottanut miljonääriä tai tarpeeksi varakasta miestä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkään en halua asunto- tai autolainaa enkä omakotitaloa (Suomesta), pyrin säästämään ostaakseni tulevaisuudessa pikkuisen talon vaikkapa etelä-Euroopasta. Asuin useita vuosia muualla Euroopassa. Miestäkään ei nykyään ole enkä ole koskaan ollut naimisissa, menneistä pitkistä suhteista huolimatta. Lapsia en ole halunnut vaikka joskus toki käy ohimennen mielessä. Olen 40-vuotias akateeminen nainen, jonkun mielestä varmaan varsinainen luonnonoikku mutta itse tyytyväinen elämänvalintoihini ja nykytilanteeseen jossa saan olla vapaa ja päättää täysin itse minne mennä, mikään ei sen kummemmin sido sillä työpaikkaa voi aina vaihtaa ja asun vuokralla.

Kysy itseltäsi, sopisiko sinulle ylläolevan kaltainen elämä? Mikä nykyisessä elämässäsi ärsyttää, tietty urautuminen ja ennakoitavuus vai? Muista sekin että valintoja kannattaa miettiä huolella, joskus käy myös niin että sen minkä on aikanaan hyljännyt huomaa olleen parasta elämässään. Ota vaikka virkavapaata ja lähde vuodeksi reppureissaamaan/rakentamaan kaivoja Afrikkaan/kielikurssille tms. ja mieti sen jälkeen miltä tuntuu palata takaisin kotiin.

Mikään surkea materialisti provo en ole ja miten kehtaat edes sanoa noin?? Ajattelin ensin että tässäpä oli kivoja vinkkejä mutta pilasit kaiken haukkumalla ja syyttelemällä. Mies on tarkka rahoista koska haluaa että sitä on nyt ja tulevaisuudessa. En halua Afrikkaan rakentamaan kaivoja enkä halua hetken matkaa ja palata takaisin. Väännän rautalangasta että rakkaus tarkoittaa lahjojen saamista ja vastaanottamista ja rakkauden tekoja. Vaadin paljon koska haluan täyttää puuttuvan palasen menneisyydestä jolloin kärsin menetyksiä. Mies tekee kaikkensa että tuntisin oloni rakastetuksi. Ap

Mikä tässä siis on ongelma? Rakastatte miehesi kanssa toisianne ja miehesi yrittää osoittaa rakkauttaan haluamallasi tavalla, eli pienillä yllätyksillä ja lahjoilla. Onko tässä muuta kuin että koronavuosi alkaa kaatumaan päälle, ja että haluaisit asua kivemmassa talossa?

Nythän on jo ulkomaan kohteita mihin voi matkustaa melko turvallisesti, miksi ette tekisi yleellistä häämatkaa ja sitten etsi uuden talon mistä molemmat tykkäätte? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millaista luksuselämää vietit sinkkuna tai ennen häitä? 

Tuli nautittua elämästä menin ja tulin miten lystäsi. Etsin pitkään tarpeeksi hyvää ja vakaata miestä niin henkisesti että taloudellisesti. Sijoitin kaikki rahani itseeni mutta miehen ansiosta rahaa jää säästöönkin. Matkustelin paljon, kävin viikoittain kampaajalla, ostin uusia vaatteita, kenkiä ja laukkuja. Kaikkea kaunista ja hienoa. Mies kiusaa ja sanoo joskus leikitellen että varis nai kauniiden tavaroiden perään olevan harakan. :D Ap

Tarviit terapiaa etkä eroa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkään en halua asunto- tai autolainaa enkä omakotitaloa (Suomesta), pyrin säästämään ostaakseni tulevaisuudessa pikkuisen talon vaikkapa etelä-Euroopasta. Asuin useita vuosia muualla Euroopassa. Miestäkään ei nykyään ole enkä ole koskaan ollut naimisissa, menneistä pitkistä suhteista huolimatta. Lapsia en ole halunnut vaikka joskus toki käy ohimennen mielessä. Olen 40-vuotias akateeminen nainen, jonkun mielestä varmaan varsinainen luonnonoikku mutta itse tyytyväinen elämänvalintoihini ja nykytilanteeseen jossa saan olla vapaa ja päättää täysin itse minne mennä, mikään ei sen kummemmin sido sillä työpaikkaa voi aina vaihtaa ja asun vuokralla.

Kysy itseltäsi, sopisiko sinulle ylläolevan kaltainen elämä? Mikä nykyisessä elämässäsi ärsyttää, tietty urautuminen ja ennakoitavuus vai? Muista sekin että valintoja kannattaa miettiä huolella, joskus käy myös niin että sen minkä on aikanaan hyljännyt huomaa olleen parasta elämässään. Ota vaikka virkavapaata ja lähde vuodeksi reppureissaamaan/rakentamaan kaivoja Afrikkaan/kielikurssille tms. ja mieti sen jälkeen miltä tuntuu palata takaisin kotiin.

Mikään surkea materialisti provo en ole ja miten kehtaat edes sanoa noin?? Ajattelin ensin että tässäpä oli kivoja vinkkejä mutta pilasit kaiken haukkumalla ja syyttelemällä. Mies on tarkka rahoista koska haluaa että sitä on nyt ja tulevaisuudessa. En halua Afrikkaan rakentamaan kaivoja enkä halua hetken matkaa ja palata takaisin. Väännän rautalangasta että rakkaus tarkoittaa lahjojen saamista ja vastaanottamista ja rakkauden tekoja. Vaadin paljon koska haluan täyttää puuttuvan palasen menneisyydestä jolloin kärsin menetyksiä. Mies tekee kaikkensa että tuntisin oloni rakastetuksi. Ap

Mitä itse tuot mukanasi tähän yhteiseen elämään. Nuo ei ole kuitenkaan ihan henkisesti, fyysiseti kuin myöskään kapitaalisesti ihan helppoja asioita toteuttaa...varsinkin, kun kysymyksessä on alin mahdollin elämisentaso, jossa "viihdyt".

Onko sulla tuoda tähän parisuhteeseen muutakin kuin pi##u.

Vierailija kirjoitti:

Miksi et ap ottanut miljonääriä tai tarpeeksi varakasta miestä?

Miehellä on tarpeeksi rahaa vaikkei ole biljonääri. Mies ei vaan halua tuhlailla rahoja mielin määrin. Ap