Onko täällä aikoinaan oppikoulua käyneitä?

Vierailija kirjoitti:

Tyttölyseo, siis pelkkien tyttöjen koulu?

Kyllä näin oli. Ja oli poikalyseot, joissa pelkkiä poikia.

Tuolla aiemmin oli siellä täällä juttua kouluruoasta. Minä (vm. 1956) ja siskoni (vm. 1958). kävimme molemmat oppikoulua, mutta minä suoritin sen kaupungissa ja siskoni maalla samassa kunnassa kuin missä me asuimme. Minä kävin valtion yhteislyseota ja pikkusiskoni yksityistä yhteiskoulua. Kouluruoissa oli aika iso ero: meillä oli vielä vaatimattomammat ruoat kuin kansakoululaisilla, kun taas yhteiskoululaisilla oli hyvät ja monipuoliset ruoat. Joka aterialla oli maitoa, leipää ja levitettä sekä välillä jopa metvurstia ja juustoa leivän päälle. Hernekeittopäivinä oli jälkiruoaksi pannukakkua. Yhteislyseossa saattoi tuollaisesta vain uneksia, mutta siitä huolimatta halusin käydä koulua kaupungissa. Ylemmillä luokilla oli kiva käydä ruokavälitunnilla koulun ulkopuolella esim. kioskilla tai kaupassa ostamassa jotakin hyvää välipalaa.

Minulla on vielä tallessa jossakin vintillä oppikoulun pääsytutkintosuoritukseni. Laskentopuoli ei ehkä enää sujuisi niin hyvin, koska käytän laskinta melkein kaikessa laskemisessa.

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli siitä erikoinen järjestely, että tarjolla oli sekä keskikoulu että oppikoulu.

Keskikoulu oli ns kokeellinen eli sinne pääsi kaikki halukkaat kansakoulun (neljä luokkaa) jälkeen. Se oli viereisessä kunnassa ja ilmainen.

Oppikoulu oli pääsykokeen takana, maksullinen meidän kunnassa asuville ja viereisessä kaupungissa.

Eli meillä ei enää kukaan rahan takia jäänyt paitsi sitä keskikouluakaan.

Oppikouluja ovat molemmat olleet, toinen kunnallinen ja toinen valtion tai kannatusyhdistyksen ylläpitämä. Puhekielessä on sitten puhuttu keskikoulusta tai oppikoulusta, mutta molemmat oikeasti ovat olleet oppikouluja. 

Vierailija kirjoitti:

Kansakoulun opintokirjasta oppikoulun opintokirjaan. Ne olivat kivoja todistusmuotoja. Monella opettajalla oli silloin hyvin persoonallinen , vauhdikaskin. Käyttäytyminen oli silloin käytös, huolellisuus on kai sama nykyäänkin. Stipendit olivat mukava lisä oppikoulussa, jos sellaisen onnistui saamaan. Minä sain muutaman kerran: oppikoulun I-luokalla 25 markkaa VII-luokalla 200 markkaa.

Käytösnumerohan oli oletusarvoisesti 10.

9 tarkoitti käytöksenalennusta, jotain erityisen raskauttavaa rikettä.

Peruskouluaikana muuttui käyttäytymisnumeron arvostelu.

Nykyään et saa kymppiä käyttäytymisestä, vaikka olisit kiltti ja rauhallinen. Se ei riitä: ei saa olla ujo, pitää olla extrovertti ja erittäin hyvä toimimaan ryhmässä sekä kannustamaan muita. Tähän eivät ujot ihmiset välttämättä kovin hyvin pysty.

Vierailija kirjoitti:

Sama lukujärjestys koko lukuvuoden. Nykyäänhän on koululaisilla jaksolukujärjestys, joka vaihtuu 5-6 kertaa lukuvuoden aikana.

Sama lukujärjestys läpi lukuvuoden oli peruskoulun yläasteellakin vielä 1990-luvulla eli asia ei liity oppikouluun sinällään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pääsivätkö tuohon aikaan siis lukioon automaattisesti kaikki oppikouluun päässeet vai pitikö sinne erikseen karsiutua kuten nykyään? Entä oliko lukioon mitään muuta väylää kuin keskikoulu?

Keskikoulu tai oppikoulu.

En muista oliko sinne jokin keskiarvoraja. Silloinhan kaikki ei todellakaan jatkaneet enää lukioon, kun jo pelkkä keskikoulu oli valtaisa saavutus.

Eikö keskikoulu siis ollutkaan osa oppikoulua?

Ei se koskaan ollut oppikoulun osa, vaan sen vastine eli nykyiset luokat 5-9.

Se riippui aika lailla kunnasta, miten asiat oli järjestetty. Meillä oli molemmat tarjolla, keskikoulu ilmainen, oppikoulu ei.

Ei vaan keskikoulu ja lukio yhdessä muodostivat oppikoulun. Maksulliset koulut olivat yleensä yhteiskouluja. Sellaisen perusti mm. syntymäpaikkakunnallani rovasti, jonka poika ei läpäissyt keskikoulun pääsykokeita. Myös yhteiskoulu oli väylä kukioon.

Kyllä tyttö- ja poikalyseoista mentiin lukioihin, ei ollut pelkästään yhteiskoulun asia.

Itse ainakin menin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oppikoulussa oli lukukausimaksu, eli koulu oli maksullinen. Yksityinen oppikoulu oli kyseessä.

Kyllä kunnallisissakin oppikouluissa oli lukukausimaksut oli, mutta pienemmät.

Ei ollut

enää 1970-luvulla ainakaan kaikissa.

En ole koskaan kuullut keski-/oppikoulusta,  johon ei olisi ollut pääsykokeita. Silloin todistuksessa olevasta yhdestä tai kahdesta nelosesta tuli ehdot, jotka piti suorittaa kesällä. Yleisimmin ehtoja taisi tulla matematiikasta ja kielistä. Kolmesta nelosesta jäi suoraan luokalle, ja jos ei niitä ehtoja saanut suoritetuksi. Ei ollut erityisopetusta eikä joustoa, vaan heikoimmat vapautettiin kokonaan oppivelvollisuudesta ja osa kävi apukoulua.

Minulla on tallessa oppikouluun pyrkivän opas. Epäilen, että tuskin edes puolet nykyisistä peruskoulun 4-luokkalaisista selviytyisi niistä kokeista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli siitä erikoinen järjestely, että tarjolla oli sekä keskikoulu että oppikoulu.

Keskikoulu oli ns kokeellinen eli sinne pääsi kaikki halukkaat kansakoulun (neljä luokkaa) jälkeen. Se oli viereisessä kunnassa ja ilmainen.

Oppikoulu oli pääsykokeen takana, maksullinen meidän kunnassa asuville ja viereisessä kaupungissa.

Eli meillä ei enää kukaan rahan takia jäänyt paitsi sitä keskikouluakaan.

Oppikouluja ovat molemmat olleet, toinen kunnallinen ja toinen valtion tai kannatusyhdistyksen ylläpitämä. Puhekielessä on sitten puhuttu keskikoulusta tai oppikoulusta, mutta molemmat oikeasti ovat olleet oppikouluja. 

Kyseisen keskikoulun virallinen nimi oli kylläkin "X:n-Y:n kokeellinen keskikoulu".

Lohjan yhteislyseo oli ilmainen oppikoulu, siis ei lukukausimaksuja.

Vierailija kirjoitti:

Nykyään et saa kymppiä käyttäytymisestä, vaikka olisit kiltti ja rauhallinen. Se ei riitä: ei saa olla ujo, pitää olla extrovertti ja erittäin hyvä toimimaan ryhmässä sekä kannustamaan muita. Tähän eivät ujot ihmiset välttämättä kovin hyvin pysty.

Sitten mummo kauhistelee, mitä hirveää se tyttö on tehnyt, kun on saanut käytöksen alennuksen...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pääsivätkö tuohon aikaan siis lukioon automaattisesti kaikki oppikouluun päässeet vai pitikö sinne erikseen karsiutua kuten nykyään? Entä oliko lukioon mitään muuta väylää kuin keskikoulu?

Keskikoulu tai oppikoulu.

En muista oliko sinne jokin keskiarvoraja. Silloinhan kaikki ei todellakaan jatkaneet enää lukioon, kun jo pelkkä keskikoulu oli valtaisa saavutus.

Eikö keskikoulu siis ollutkaan osa oppikoulua?

Juu. Tästä on täällä ennenkin taitettu peistä. Mun mielestä oppikouluun pyrittiin ja ensin oli joko 5 tai 6- vuotinen keskikoulu. Siihen saattoi lopettaa ( minä tein niin ) tai sitten lukioon. En osaa sanoa mentiinkö lukioon keskikoulun päättötodistuksella, koska lähdin työelämään.

Toistetaan nyt vielä kerran tämä sama, kun ei kaikki koko ketjua lue: oppikoulu ja keskikoulu olivat käytännössä aivan sama asia, eli 5-vuotinen koulu. Sinne pyrittiin kansakoulun 4. luokan jälkeen. Ne jotka eivät päässeet edes 6. luokalta, kävivät jatkokoulun = kansalaiskoulun.  Kyse on oikeastaan erilaisista nimistä eri aikoina ja eri paikkakunnilla. Samalla paikkakunnallakin saattoi olla kaksi erinimistä koulua, ja mainitaan nyt vielä 6-vuotiset tyttölyseot. Jollakin saattoi mennä 10 vuotta keskikoulun suorittamiseen, jos tuplasi joka luokan.

Kummastakin sai päättötodistuksen, joka riitti vielä 1950-luvulla esimerkiksi pankkiin "ammattitutkinnoksi", eli vastasi vaikkapa silloista kauppakoulututkintoa. Kummastakin pystyi jatkamaan lukioon tai opistoon, ja tietenkin ammattikouluihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pääsivätkö tuohon aikaan siis lukioon automaattisesti kaikki oppikouluun päässeet vai pitikö sinne erikseen karsiutua kuten nykyään? Entä oliko lukioon mitään muuta väylää kuin keskikoulu?

Keskikoulu tai oppikoulu.

En muista oliko sinne jokin keskiarvoraja. Silloinhan kaikki ei todellakaan jatkaneet enää lukioon, kun jo pelkkä keskikoulu oli valtaisa saavutus.

Eikö keskikoulu siis ollutkaan osa oppikoulua?

Juu. Tästä on täällä ennenkin taitettu peistä. Mun mielestä oppikouluun pyrittiin ja ensin oli joko 5 tai 6- vuotinen keskikoulu. Siihen saattoi lopettaa ( minä tein niin ) tai sitten lukioon. En osaa sanoa mentiinkö lukioon keskikoulun päättötodistuksella, koska lähdin työelämään.

Toistetaan nyt vielä kerran tämä sama, kun ei kaikki koko ketjua lue: oppikoulu ja keskikoulu olivat käytännössä aivan sama asia, eli 5-vuotinen koulu. Sinne pyrittiin kansakoulun 4. luokan jälkeen. Ne jotka eivät päässeet edes 6. luokalta, kävivät jatkokoulun = kansalaiskoulun.  Kyse on oikeastaan erilaisista nimistä eri aikoina ja eri paikkakunnilla. Samalla paikkakunnallakin saattoi olla kaksi erinimistä koulua, ja mainitaan nyt vielä 6-vuotiset tyttölyseot. Jollakin saattoi mennä 10 vuotta keskikoulun suorittamiseen, jos tuplasi joka luokan.

Kummastakin sai päättötodistuksen, joka riitti vielä 1950-luvulla esimerkiksi pankkiin "ammattitutkinnoksi", eli vastasi vaikkapa silloista kauppakoulututkintoa. Kummastakin pystyi jatkamaan lukioon tai opistoon, ja tietenkin ammattikouluihin.

Ja jankutetaan nyt vielä kerran, että näissä oli paikkakuntakohtaisia eroja.

Meillä oli tarjolla keskikoulu johon kaikki pääsi. Ilmainen, ei pääsykoetta.

Sitten oli oppikoulu. Kirjat, matkat, ruoka maksoi. Pääsykoe.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli siitä erikoinen järjestely, että tarjolla oli sekä keskikoulu että oppikoulu.

Keskikoulu oli ns kokeellinen eli sinne pääsi kaikki halukkaat kansakoulun (neljä luokkaa) jälkeen. Se oli viereisessä kunnassa ja ilmainen.

Oppikoulu oli pääsykokeen takana, maksullinen meidän kunnassa asuville ja viereisessä kaupungissa.

Eli meillä ei enää kukaan rahan takia jäänyt paitsi sitä keskikouluakaan.

Oppikouluja ovat molemmat olleet, toinen kunnallinen ja toinen valtion tai kannatusyhdistyksen ylläpitämä. Puhekielessä on sitten puhuttu keskikoulusta tai oppikoulusta, mutta molemmat oikeasti ovat olleet oppikouluja. 

Kyseisen keskikoulun virallinen nimi oli kylläkin "X:n-Y:n kokeellinen keskikoulu".

Itse pääsin aikoinaan X-kunnan kunnalliseen kokeilukeskikouluun, toiseksi viimeisenä vuonna ennen peruskouluun siirtymistä.

Aloituksen kysymykseen "oliko luokallejäänti yleistä" vastaan, että kyllä oli ainakin nykyiseen verrattuna. Viimeisenä eli viidentenä oppikouluvuotena puolet luokasta oli vanhempia oppilaita eli luokalle jääneitä. Luokkajakoon vaikutti jotenkin valinnaisaineet ja suppea-/ laaja-valinnat. Kaksi ensimmäistä vuotta oli sama luokka, mutta seuraavilla muuttuivat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli siitä erikoinen järjestely, että tarjolla oli sekä keskikoulu että oppikoulu.

Keskikoulu oli ns kokeellinen eli sinne pääsi kaikki halukkaat kansakoulun (neljä luokkaa) jälkeen. Se oli viereisessä kunnassa ja ilmainen.

Oppikoulu oli pääsykokeen takana, maksullinen meidän kunnassa asuville ja viereisessä kaupungissa.

Eli meillä ei enää kukaan rahan takia jäänyt paitsi sitä keskikouluakaan.

Oppikouluja ovat molemmat olleet, toinen kunnallinen ja toinen valtion tai kannatusyhdistyksen ylläpitämä. Puhekielessä on sitten puhuttu keskikoulusta tai oppikoulusta, mutta molemmat oikeasti ovat olleet oppikouluja. 

Kyseisen keskikoulun virallinen nimi oli kylläkin "X:n-Y:n kokeellinen keskikoulu".

Itse pääsin aikoinaan X-kunnan kunnalliseen kokeilukeskikouluun, toiseksi viimeisenä vuonna ennen peruskouluun siirtymistä.

Aloituksen kysymykseen "oliko luokallejäänti yleistä" vastaan, että kyllä oli ainakin nykyiseen verrattuna. Viimeisenä eli viidentenä oppikouluvuotena puolet luokasta oli vanhempia oppilaita eli luokalle jääneitä. Luokkajakoon vaikutti jotenkin valinnaisaineet ja suppea-/ laaja-valinnat. Kaksi ensimmäistä vuotta oli sama luokka, mutta seuraavilla muuttuivat.

Mun veljeni tuplasi useamman vuoden sekä keskikoulussa että oppikoulussa. Aikuisena hänellä todettiin lukivaikeus.

Omalla luokallani oppikoulussa ei kukaan jäänyt koko aikana luokalle, enkä tiedä rinnakkaisluokiltakaan ketään.

Veli kävi koulua 50-60-luvulla, minä 70-luvulla. Luulen että tämä luokallejäänti muuttui siinä välissä.

Vierailija kirjoitti:

Lohjan yhteislyseo oli ilmainen oppikoulu, siis ei lukukausimaksuja.

Kunnalliset oppikoulut saivat päättää itse maksuista.

Valtionkoulusissa ainakin ennen 70-lukua oli lukukausimaksu, joka oli yksityisissä vähän korkeampi.

Vapaaoppilaspaikkoja sai vähävaraiset ja hyvin menestyvät lapset.

Vapaaoppilaaksi piti hakea ja ilmoittaa perheen ansiotulot yms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lohjan yhteislyseo oli ilmainen oppikoulu, siis ei lukukausimaksuja.

Kunnalliset oppikoulut saivat päättää itse maksuista.

Valtionkoulusissa ainakin ennen 70-lukua oli lukukausimaksu, joka oli yksityisissä vähän korkeampi.

Vapaaoppilaspaikkoja sai vähävaraiset ja hyvin menestyvät lapset.

Vapaaoppilaaksi piti hakea ja ilmoittaa perheen ansiotulot yms.

Lohjalla se meni vielä niin, että Lohjan kauppalan/myöhemmin kaupungin lapsilla oli eri maksut, Lohjan  kunnan puolelta tuleville lapsille eri maksut ja ulkopaikkakuntalaisille eri maksut.

Meillä oli kuapungin keskikoulu, jonne kaikki pääsi, sekä valtion lyseo, jossa siis luokat 1-5, sekä lukio.  Oppikouluun haettiin mun muisitni mukaan spyrkiessäni ekaa kertaa pelkän todistuksen perusteella, ei enää ollut pääsykoetta. Koulun ovessa oli sit lista päässeistä. 

Luokallani oli 42 oppilasta, ja koulussa oli useita auskultantteja opettajina myös, eli siis opettajiksi opiskelilevia tekemässä vuode päättöharjoittelua.  Koulussa oli lukukausi maksut, ja tarvikkeet tietty piti ostaa itse, samoin jumppapuvut, tossut, luistimet yms. Ruoka oli maksullista, ja esim minä söin eväitä (ja sairastuin anemiaan).

Luokalle saattoi jäädä, ja ehtoja sai kesäkis. Silloin järjestettiin myös ehtolaiskursseja. Mäkin sain englannista ehdot, varmaan koska englanninope oli auskultanttia, hyvin ujo, joka ei uskaltanut vaatia mitään. En muistaakseni avannut suutani kuin 2 kertaa koko vuoden aikan hänen tunneillaan. Pääsin läpi, kun toisen koulun englanninope piti ehtolaiskurssin, ja sen jälkeen ei ollut ongelmia kielten kaa.

Mutta kolmannen luokan alkaessa tuli peruskoulu, mutta me suoritimme kuitenkin koulun loppuun oppikoulun opetussunnitelman mukaan. Meillä ei ollut siin tasokursseja yms. Mutta keskikoulu ja naapurikunnan koulut iskettiin kaikki entisen lyseon yhteyteen, lukio muutti muualle, ja koulumme oli jonkun aikaa Suomen suurin, yli 1200 oppilasta. Ja oli siellä myös oppilaita suorittamassa kansalaiskoulua. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pääsivätkö tuohon aikaan siis lukioon automaattisesti kaikki oppikouluun päässeet vai pitikö sinne erikseen karsiutua kuten nykyään? Entä oliko lukioon mitään muuta väylää kuin keskikoulu?

Keskikoulu tai oppikoulu.

En muista oliko sinne jokin keskiarvoraja. Silloinhan kaikki ei todellakaan jatkaneet enää lukioon, kun jo pelkkä keskikoulu oli valtaisa saavutus.

Eikö keskikoulu siis ollutkaan osa oppikoulua?

Juu. Tästä on täällä ennenkin taitettu peistä. Mun mielestä oppikouluun pyrittiin ja ensin oli joko 5 tai 6- vuotinen keskikoulu. Siihen saattoi lopettaa ( minä tein niin ) tai sitten lukioon. En osaa sanoa mentiinkö lukioon keskikoulun päättötodistuksella, koska lähdin työelämään.

Toistetaan nyt vielä kerran tämä sama, kun ei kaikki koko ketjua lue: oppikoulu ja keskikoulu olivat käytännössä aivan sama asia, eli 5-vuotinen koulu. Sinne pyrittiin kansakoulun 4. luokan jälkeen. Ne jotka eivät päässeet edes 6. luokalta, kävivät jatkokoulun = kansalaiskoulun.  Kyse on oikeastaan erilaisista nimistä eri aikoina ja eri paikkakunnilla. Samalla paikkakunnallakin saattoi olla kaksi erinimistä koulua, ja mainitaan nyt vielä 6-vuotiset tyttölyseot. Jollakin saattoi mennä 10 vuotta keskikoulun suorittamiseen, jos tuplasi joka luokan.

Kummastakin sai päättötodistuksen, joka riitti vielä 1950-luvulla esimerkiksi pankkiin "ammattitutkinnoksi", eli vastasi vaikkapa silloista kauppakoulututkintoa. Kummastakin pystyi jatkamaan lukioon tai opistoon, ja tietenkin ammattikouluihin.

Ja jankutetaan nyt vielä kerran, että näissä oli paikkakuntakohtaisia eroja.

Meillä oli tarjolla keskikoulu johon kaikki pääsi. Ilmainen, ei pääsykoetta.

Sitten oli oppikoulu. Kirjat, matkat, ruoka maksoi. Pääsykoe.

Oliko paljonkin enemmän luokallejääntiä siinä koulussa, johon ei ollut pääsykoetta?