Lue keskustelun säännöt.
Onko täällä aikoinaan oppikoulua käyneitä?
27.07.2021 |
Millaiset olivat oppikoulun pääsykokeet? Oliko oppikoulussa helppoa vai vaikeaa opiskella? Oliko luokallejäänti siellä yleistä?
Kommentit (226)
Vierailija kirjoitti:
Oliko oppikoulun ruokalamaksuista mahdollista saada vapautus, jos otti omat evät mukaan?
Oppikoulussa ruokaileminen oli vapaaehtoista. Ei siis ollut pakko osallistua, eikä tietenkään maksaa. Näin ainakin Lohjalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oliko oppikoulun ruokalamaksuista mahdollista saada vapautus, jos otti omat evät mukaan?
Oppikoulussa ruokaileminen oli vapaaehtoista. Ei siis ollut pakko osallistua, eikä tietenkään maksaa. Näin ainakin Lohjalla.
Selviö. Tattis!
Vuonna 1968 oli meidän yhteislyseossamme kouluaterian hinta 1 markka per koulupäivä. (Vertailua: paikallissanomalehden irtonumeron sai 30 pennillä ja Aku Ankka maksoi 80 penniä.)
Algebrasta 10 ja geometriasta 5. Näin oli parhaimmillaan ja pahimmillaan matematiikan kanssa oppikoulussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pääsivätkö tuohon aikaan siis lukioon automaattisesti kaikki oppikouluun päässeet vai pitikö sinne erikseen karsiutua kuten nykyään? Entä oliko lukioon mitään muuta väylää kuin keskikoulu?
Keskikoulu tai oppikoulu.
En muista oliko sinne jokin keskiarvoraja. Silloinhan kaikki ei todellakaan jatkaneet enää lukioon, kun jo pelkkä keskikoulu oli valtaisa saavutus.
Eikö keskikoulu siis ollutkaan osa oppikoulua?
Juu. Tästä on täällä ennenkin taitettu peistä. Mun mielestä oppikouluun pyrittiin ja ensin oli joko 5 tai 6- vuotinen keskikoulu. Siihen saattoi lopettaa ( minä tein niin ) tai sitten lukioon. En osaa sanoa mentiinkö lukioon keskikoulun päättötodistuksella, koska lähdin työelämään.
Toistetaan nyt vielä kerran tämä sama, kun ei kaikki koko ketjua lue: oppikoulu ja keskikoulu olivat käytännössä aivan sama asia, eli 5-vuotinen koulu. Sinne pyrittiin kansakoulun 4. luokan jälkeen. Ne jotka eivät päässeet edes 6. luokalta, kävivät jatkokoulun = kansalaiskoulun. Kyse on oikeastaan erilaisista nimistä eri aikoina ja eri paikkakunnilla. Samalla paikkakunnallakin saattoi olla kaksi erinimistä koulua, ja mainitaan nyt vielä 6-vuotiset tyttölyseot. Jollakin saattoi mennä 10 vuotta keskikoulun suorittamiseen, jos tuplasi joka luokan.
Kummastakin sai päättötodistuksen, joka riitti vielä 1950-luvulla esimerkiksi pankkiin "ammattitutkinnoksi", eli vastasi vaikkapa silloista kauppakoulututkintoa. Kummastakin pystyi jatkamaan lukioon tai opistoon, ja tietenkin ammattikouluihin.
Älä jaa väärää tietoa. Oppikoulu ja keskikoulu eivät olleet sama asia, vaan keskikoulu oli osa oppikoulua.
Oppikoulu oli 8- tai 9-vuotinen laitos, joka sisälsi keskikoulun (5 tai 6 vuotta) ja lukion (3 vuotta).
Menin itse oppikoulun 1. luokalle kansakoulun 4. luokan jälkeen 11-vuotiaana. Ja pääsin oppikoulun 8. luokalta osallistuttuani yo-kirjoituksiin 19-vuotiaana.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Oppikoulu
"Kokonaisuutena oppikoulu oli kahdeksanvuotinen oppilaitos, joka lakkautettiin peruskoulu-uudistuksen yhteydessä 1970-luvulla. Se jakautui vuodesta 1914 alkaen viisi- tai kuusivuotiseen keskikouluun sekä kolmivuotiseen lukioon – tyttökouluissa keskikoulu saattoi kestää kuusi vuotta."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pääsivätkö tuohon aikaan siis lukioon automaattisesti kaikki oppikouluun päässeet vai pitikö sinne erikseen karsiutua kuten nykyään? Entä oliko lukioon mitään muuta väylää kuin keskikoulu?
Keskikoulu tai oppikoulu.
En muista oliko sinne jokin keskiarvoraja. Silloinhan kaikki ei todellakaan jatkaneet enää lukioon, kun jo pelkkä keskikoulu oli valtaisa saavutus.
Eikö keskikoulu siis ollutkaan osa oppikoulua?
Juu. Tästä on täällä ennenkin taitettu peistä. Mun mielestä oppikouluun pyrittiin ja ensin oli joko 5 tai 6- vuotinen keskikoulu. Siihen saattoi lopettaa ( minä tein niin ) tai sitten lukioon. En osaa sanoa mentiinkö lukioon keskikoulun päättötodistuksella, koska lähdin työelämään.
Toistetaan nyt vielä kerran tämä sama, kun ei kaikki koko ketjua lue: oppikoulu ja keskikoulu olivat käytännössä aivan sama asia, eli 5-vuotinen koulu. Sinne pyrittiin kansakoulun 4. luokan jälkeen. Ne jotka eivät päässeet edes 6. luokalta, kävivät jatkokoulun = kansalaiskoulun. Kyse on oikeastaan erilaisista nimistä eri aikoina ja eri paikkakunnilla. Samalla paikkakunnallakin saattoi olla kaksi erinimistä koulua, ja mainitaan nyt vielä 6-vuotiset tyttölyseot. Jollakin saattoi mennä 10 vuotta keskikoulun suorittamiseen, jos tuplasi joka luokan.
Kummastakin sai päättötodistuksen, joka riitti vielä 1950-luvulla esimerkiksi pankkiin "ammattitutkinnoksi", eli vastasi vaikkapa silloista kauppakoulututkintoa. Kummastakin pystyi jatkamaan lukioon tai opistoon, ja tietenkin ammattikouluihin.
Älä jaa väärää tietoa. Oppikoulu ja keskikoulu eivät olleet sama asia, vaan keskikoulu oli osa oppikoulua.
Oppikoulu oli 8- tai 9-vuotinen laitos, joka sisälsi keskikoulun (5 tai 6 vuotta) ja lukion (3 vuotta).
Menin itse oppikoulun 1. luokalle kansakoulun 4. luokan jälkeen 11-vuotiaana. Ja pääsin oppikoulun 8. luokalta osallistuttuani yo-kirjoituksiin 19-vuotiaana.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Oppikoulu
"Kokonaisuutena oppikoulu oli kahdeksanvuotinen oppilaitos, joka lakkautettiin peruskoulu-uudistuksen yhteydessä 1970-luvulla. Se jakautui vuodesta 1914 alkaen viisi- tai kuusivuotiseen keskikouluun sekä kolmivuotiseen lukioon – tyttökouluissa keskikoulu saattoi kestää kuusi vuotta."
PAIKKAKUNTAKOHTAISTA.
Meillä esimerkiksi oli kunnallinen ilmainen keskikoulu, vastasi nykyluokkia 5-9, sekä maksullinen oppikoulu, vastasi nykyluokkia 5-9.
Sen jälkeen mentiin kummastakin lukioon, ammattikouluun tai kauppaopistoon tai töihin.
Vierailija kirjoitti:
Oliko oppikoulun ruokalamaksuista mahdollista saada vapautus, jos otti omat evät mukaan?
Oli. Jos oli omat eväät ei kouluruuasta tarvinnut maksaa. Veloitus oli kuukausi kerrallaan, ja toisaalta oma kotikunta saattoi tukea sitä jollain summalla riippuen perheen tilanteesta.
Olin kerran yhden kuukauden omill voikareilal mutta tympäännyin ja aloin taas syödä kouluruokaa koska se oli parempaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli siitä erikoinen järjestely, että tarjolla oli sekä keskikoulu että oppikoulu.
Keskikoulu oli ns kokeellinen eli sinne pääsi kaikki halukkaat kansakoulun (neljä luokkaa) jälkeen. Se oli viereisessä kunnassa ja ilmainen.
Oppikoulu oli pääsykokeen takana, maksullinen meidän kunnassa asuville ja viereisessä kaupungissa.
Eli meillä ei enää kukaan rahan takia jäänyt paitsi sitä keskikouluakaan.
Oppikouluja ovat molemmat olleet, toinen kunnallinen ja toinen valtion tai kannatusyhdistyksen ylläpitämä. Puhekielessä on sitten puhuttu keskikoulusta tai oppikoulusta, mutta molemmat oikeasti ovat olleet oppikouluja.
Kyseisen keskikoulun virallinen nimi oli kylläkin "X:n-Y:n kokeellinen keskikoulu".
Itse pääsin aikoinaan X-kunnan kunnalliseen kokeilukeskikouluun, toiseksi viimeisenä vuonna ennen peruskouluun siirtymistä.
Aloituksen kysymykseen "oliko luokallejäänti yleistä" vastaan, että kyllä oli ainakin nykyiseen verrattuna. Viimeisenä eli viidentenä oppikouluvuotena puolet luokasta oli vanhempia oppilaita eli luokalle jääneitä. Luokkajakoon vaikutti jotenkin valinnaisaineet ja suppea-/ laaja-valinnat. Kaksi ensimmäistä vuotta oli sama luokka, mutta seuraavilla muuttuivat.
Mun veljeni tuplasi useamman vuoden sekä keskikoulussa että oppikoulussa. Aikuisena hänellä todettiin lukivaikeus.
Omalla luokallani oppikoulussa ei kukaan jäänyt koko aikana luokalle, enkä tiedä rinnakkaisluokiltakaan ketään.
Veli kävi koulua 50-60-luvulla, minä 70-luvulla. Luulen että tämä luokallejäänti muuttui siinä välissä.
Veljesi vaihtoi siis välillä yksityisestä oppikoulusta ( kun ei pärjännyt eikä vanhemmat suostuneet maksamaan) kunnalliseen keskikouluun, kun kävi molempia? Luokallejääntiin saattoi vaikuttaa se, että oppikouluun oli pääsykokeet ja sinne pääsi sellaista porukkaa, jolla oli muutenkin paremmat oppimisedellytykset kuin keskikoulussa, johon mentiin vain todistuksen perusteella, vai miten se oli?
Vasta peruskoulussa luokallejäänti muuttui ratkaisevasti. En tiedä kuin yhden peruskoulussa luokalle jääneen, ja hän oli selvästi erityisopetuksen tarpeessa ollut ekaluokkalainen.
Vai tarkoitatko "oppikoululla" myös lukioa, joka on kuitenkin aivan erillinen 3-vuotinen koulu, johon mentiin keskikoulusta? Joissakin paikoissa oli "lyseo", jossa oli molemmat samassa rakennuksessa, mutta kaikissa kunnissa ei ole koskaan ollut lukioa, vaikka keskikoulu on ollut. 1900-luvun alkupuolella oli aivan tavallista, että keskikoulun jälkeen oli lähdettävä lukioon muualle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pääsivätkö tuohon aikaan siis lukioon automaattisesti kaikki oppikouluun päässeet vai pitikö sinne erikseen karsiutua kuten nykyään? Entä oliko lukioon mitään muuta väylää kuin keskikoulu?
Keskikoulu tai oppikoulu.
En muista oliko sinne jokin keskiarvoraja. Silloinhan kaikki ei todellakaan jatkaneet enää lukioon, kun jo pelkkä keskikoulu oli valtaisa saavutus.
Eikö keskikoulu siis ollutkaan osa oppikoulua?
Juu. Tästä on täällä ennenkin taitettu peistä. Mun mielestä oppikouluun pyrittiin ja ensin oli joko 5 tai 6- vuotinen keskikoulu. Siihen saattoi lopettaa ( minä tein niin ) tai sitten lukioon. En osaa sanoa mentiinkö lukioon keskikoulun päättötodistuksella, koska lähdin työelämään.
Toistetaan nyt vielä kerran tämä sama, kun ei kaikki koko ketjua lue: oppikoulu ja keskikoulu olivat käytännössä aivan sama asia, eli 5-vuotinen koulu. Sinne pyrittiin kansakoulun 4. luokan jälkeen. Ne jotka eivät päässeet edes 6. luokalta, kävivät jatkokoulun = kansalaiskoulun. Kyse on oikeastaan erilaisista nimistä eri aikoina ja eri paikkakunnilla. Samalla paikkakunnallakin saattoi olla kaksi erinimistä koulua, ja mainitaan nyt vielä 6-vuotiset tyttölyseot. Jollakin saattoi mennä 10 vuotta keskikoulun suorittamiseen, jos tuplasi joka luokan.
Kummastakin sai päättötodistuksen, joka riitti vielä 1950-luvulla esimerkiksi pankkiin "ammattitutkinnoksi", eli vastasi vaikkapa silloista kauppakoulututkintoa. Kummastakin pystyi jatkamaan lukioon tai opistoon, ja tietenkin ammattikouluihin.
Älä jaa väärää tietoa. Oppikoulu ja keskikoulu eivät olleet sama asia, vaan keskikoulu oli osa oppikoulua.
Oppikoulu oli 8- tai 9-vuotinen laitos, joka sisälsi keskikoulun (5 tai 6 vuotta) ja lukion (3 vuotta).
Menin itse oppikoulun 1. luokalle kansakoulun 4. luokan jälkeen 11-vuotiaana. Ja pääsin oppikoulun 8. luokalta osallistuttuani yo-kirjoituksiin 19-vuotiaana.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Oppikoulu
"Kokonaisuutena oppikoulu oli kahdeksanvuotinen oppilaitos, joka lakkautettiin peruskoulu-uudistuksen yhteydessä 1970-luvulla. Se jakautui vuodesta 1914 alkaen viisi- tai kuusivuotiseen keskikouluun sekä kolmivuotiseen lukioon – tyttökouluissa keskikoulu saattoi kestää kuusi vuotta."
Ei ollut keskikoulu osa kahdeksanvuotista oppikoulua, lukipa wikipediassa mitä tahansa. Oli olemassa aivan erillisiä keskikouluja, kuten esimerkiksi monissa Lapin kunnissa. Viime vuosiin saakka Kittilän abiturientit ovat pukeutuneen lapinpukuun perinteen mukaan siksi, että se oli aikanaan pohjoisin lukio. Keskikoulua on kuitenkin käyty muuallakin sellaisissa kunnissa, joissa ei ollut omaa lukioa.
Toiseksi keskikoulusta annettiin päättötodistus, eli se ei ollut osa yhtään mitään oppikoulua vaan aivan itsenäinen oppilaitos. Edellä mainitussa kunnassa oli nimenomaan koulu nimeltä Kittilän kunnallinen kokeiluKESKIKOULU.
Wikipedian lainaus voi olla oikeassa, että ennen vuotta 1914 oli olemassa yhtenäinen oppikoulu. Ei taida sentään niin vanhoja olla tällä palstalla, jotka olisivat sitä yhtenäistä oppikoulua käyneet, vai onko?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En muista minäkään noista kokeista mitään.
Mä olen viimeistä vuosikertaa joka vielä kävi keskikoulun ja ainakin kielissä meillä oli jo peruskoululaisten kirjat joista kaikista luettiin laaja kurssi. Että oli helppoa joku suppea ruotsikin, "jag heter Pelle. Jag har en moped", noita aina naureskeltiin että ei kovin hyvää kielitaitoa tuolla pohjustettu.
Mä muistelen että ekaks käytiin luokat 1-4 omassa "kyläkoulussa", sitten pyrittiin oppariin kuntakeskukseen, siellä luokat 5-9 ja sen jälkeen lukio.
Oppikoulun luokat olivat 1-5, eivät 5-9.
Oppikoulun luokat olivat 1-8 (tai 1-9), ja oppikoulu käsitti keskikoulun + lukion.
Luokat 1-5 (joissakin kouluissa 1-6) käytiin keskikoulussa. Sen jälkeen luokat 6-8 (joissakin kouluissa 7-9) lukiossa.
Kaikki eivät suorittaneet lukiota vaan pelkän keskikoulun. Siitä ilmeisesti tuo täälläkin monta kertaa esiintynyt väärinkäsitys, että oppikoulu ja keskikoulu olisivat sama asia. Eivät ole.
Tarkistakaa wikipediasta, jos olette epätietoisia.
Oppikoulu oli 8-vuotinen, mutta osa kävi vain sen ensimmäisen osan eli keskikoulun (joka oli 5- tai 6-vuotinen).
Tästä kertoo jo se, että oppikoulun luokka-asteet olivat 1-8. Luokat 1-5 käytiin keskikoulun puolella ja luokat 6-8 lukion puolella.
Olen itse vuosina 1966-1974 suorittanut oppikoulun (alkuosan luokilla I D - V D ja lopun eli lukion luokilla VI C - VIII C), ja jokainen sekä keskikoulun että lukion puolella opiskeleva tiesi vallan hyvin käyvänsä oppikoulua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vääntö keskikoulu/oppikoulu on minulle uutta, koska kävin kouluni isommassa kaupungissa, jossa kakissa oppikouluissa oli myös lukio. Tarkoittaako tuo keskikoulu siis sellaista opinahjoa, jossa ei ollut lukiota samassa yhteydessä, vaan lukioon täytyi sitten mennä toiseen kouluun tai useimmiten toiseen kuntaan tai kaupunkiin??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En muista minäkään noista kokeista mitään.
Mä olen viimeistä vuosikertaa joka vielä kävi keskikoulun ja ainakin kielissä meillä oli jo peruskoululaisten kirjat joista kaikista luettiin laaja kurssi. Että oli helppoa joku suppea ruotsikin, "jag heter Pelle. Jag har en moped", noita aina naureskeltiin että ei kovin hyvää kielitaitoa tuolla pohjustettu.
Mä muistelen että ekaks käytiin luokat 1-4 omassa "kyläkoulussa", sitten pyrittiin oppariin kuntakeskukseen, siellä luokat 5-9 ja sen jälkeen lukio.
Oppikoulun luokat olivat 1-5, eivät 5-9.
Oppikoulun luokat olivat 1-8 (tai 1-9), ja oppikoulu käsitti keskikoulun + lukion.
Luokat 1-5 (joissakin kouluissa 1-6) käytiin keskikoulussa. Sen jälkeen luokat 6-8 (joissakin kouluissa 7-9) lukiossa.
Kaikki eivät suorittaneet lukiota vaan pelkän keskikoulun. Siitä ilmeisesti tuo täälläkin monta kertaa esiintynyt väärinkäsitys, että oppikoulu ja keskikoulu olisivat sama asia. Eivät ole.
Tarkistakaa wikipediasta, jos olette epätietoisia.
Täällä on kirjoitettu että VASTAA NYKYLUOKKIA 5-9.
Ja edelleen, kouluratkaisut oli PAIKKAKUNTAKOHTAISIA.
Wikipedia on vain paikka, jonne joku saa kirjoittaa jotain. Se ei ole mikään virallienn kaikenkattava tietolähde.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vääntö keskikoulu/oppikoulu on minulle uutta, koska kävin kouluni isommassa kaupungissa, jossa kakissa oppikouluissa oli myös lukio. Tarkoittaako tuo keskikoulu siis sellaista opinahjoa, jossa ei ollut lukiota samassa yhteydessä, vaan lukioon täytyi sitten mennä toiseen kouluun tai useimmiten toiseen kuntaan tai kaupunkiin??
KYLLÄ.
Vierailija kirjoitti:
Vääntö keskikoulu/oppikoulu on minulle uutta, koska kävin kouluni isommassa kaupungissa, jossa kakissa oppikouluissa oli myös lukio. Tarkoittaako tuo keskikoulu siis sellaista opinahjoa, jossa ei ollut lukiota samassa yhteydessä, vaan lukioon täytyi sitten mennä toiseen kouluun tai useimmiten toiseen kuntaan tai kaupunkiin??
Esimerkiksi meillä oli Karjalohjalla keskikoulu. Sieltä mentiin sitten jatko-opintoihin Lohjalle.
Lohjalla oli oppikoulu (viisi luokkaa). Ja lukio (kolme luokkaa), johon tuli oppilaat sitten paitsi Lohjalta, myös Karjalohjalta (siellä oli vain keskikoulu), Nummelta (oli keskikoulu plus lukio), Pusulasta (keskikoulu plus lukio), Siuntiosta (oli keskikoulu), jopa Vihdistä (tästä en osaa sanoa).
Vierailija kirjoitti:
Oppikoulu oli 8-vuotinen, mutta osa kävi vain sen ensimmäisen osan eli keskikoulun (joka oli 5- tai 6-vuotinen).
Tästä kertoo jo se, että oppikoulun luokka-asteet olivat 1-8. Luokat 1-5 käytiin keskikoulun puolella ja luokat 6-8 lukion puolella.
Olen itse vuosina 1966-1974 suorittanut oppikoulun (alkuosan luokilla I D - V D ja lopun eli lukion luokilla VI C - VIII C), ja jokainen sekä keskikoulun että lukion puolella opiskeleva tiesi vallan hyvin käyvänsä oppikoulua.
Tämä pitää paikkansa, mutta: oli olemassa myös oppilaitoksia, joissa oli vain pelkkä keskikoulu, kuten tässä ketjussa useampi on todistanut.
Se tarkoittaa sitä, että keskikoulu ei suinkaan aina ollut osa lukion sisältävää oppikoulua vaan aivan itsenäinen oppilaitos, jossa oli oppikoulun luokat 1-5. Keskikoulu ja oppikoulu olivat täsmälleen sama asia, mutta vain 1-5 luokkien osalta, olipa oppilaitoksen nimi mikä tahansa.
.[/quote]
Ja jankutetaan nyt vielä kerran, että näissä oli paikkakuntakohtaisia eroja.
Meillä oli tarjolla keskikoulu johon kaikki pääsi. Ilmainen, ei pääsykoetta.
Sitten oli oppikoulu. Kirjat, matkat, ruoka maksoi. Pääsykoe.[/quote]
Se ilmainen "keskikoulu" tarkoittaa oikeasti kansakoulun jatkoluokkia eli kansalaiskoulua. Sieltä sitten jatkettiin ammattikouluun. Kansakoulu ja kansalaiskoulu olivat ilmaisia.
Keskikoululla tarkoitetaan oppikoulun luokkia 1-5. Oppikoulussa oli lukukausimaksut ja oppikirjat ja ruokailu oli maksettava itse, paitsi jos oli saanut vapaaoppilaspaikan.
Vuonna 1958 voimaantuleen kansakoululain 2 §:ssä sanotaan seuraavaa: ”Kansakouluun voi sen osana kuulua keskikoulu, jonka tulee oppimääriltään vastata valtion keskikoulua ja jonka perustamisehdoista säädetään asetuksella.” Siis näyttää siltä, että todella on ollut kunnallisia keskikouluja, jotka eivät ole olleet suoraan oppikoululainsäädännön alaisia oppikouluja. Opetus on niissäkin vastannut varsinaisissa oppikouluissa annettua. – Minulle tuo hallinnollinen kytkös kansakouluun oli uutta tietoa.
Oliko oppikoulun ruokalamaksuista mahdollista saada vapautus, jos otti omat evät mukaan?